G: vauvan luonteesta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja AnniHelena
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

AnniHelena

Vieras
Onko teillä pitänyt paikkansa se, jos vauva on kohdussa ollut rauhallinen tapaus, niin on ollut sitä sitten synnyttyäänkin?

Vertailen tässä kahta raskauttani; esikoinen oli tosi vilkas jo mahassa. Pyöri kuin väkkärä kaikkien ultrien aikana ja muutenkin mellasti ja potki - sama jatkunut kohdun ulkopuolella- koko ajan menossa, ihana hyväntuulinen lapsi mutta tosiaan silmät saa olla selässäkin kun vauhtia riittää.

Tämä toinen vielä mahassa vaikuttaa paljon rauhallisemmalta. On kaikissa liikkeissään 'harkitumpi'. Mielenkiintoista nähdä tuleeko olemaan rauhallisempi kuin veljensä.
 
Esikoinen ei pysynyt mahassa hetkeäkään paikoilla, potkii ja myörii ihan koko ajan. Nyt 2,5v ikäisenä on varsinnainen energiapakkaus, pirteä ja touhukas, mutta osaa kuitenkin rauhoittua lukemaan kirjaa ja katsomaa piirettyjä, leikkimään pikkuautoilla ym.

Kuopus oli mahassa todella hiljainen. Välillä harvoin tunsin potkuja ja joutuin muutaman kerran käymään tarkastuksessa, kun en välillä tuntenut liikkeitä moneen päivän. Nyt kohta 11kk ikäisenä pojanvesselinä hän on kaksi kerta riehakkaampi, kun isoveli. Siis todella pysymätön tapaus, ei hetkeäkään pysyy samassa paikassa, menossa kellon ympäri. Jopa unissa.

Eli ei pitänyt paikkaansa.
 
Tää kolmashan oli tosi rauhallinen tapaus, musiikki pisti sen hytkymään :D Vauva-aika meni köllötellessä ja ihmetellessä, ei se paljoa valitellut tai itkeskellyt, mutta sitten Tuho oppi liikkumaan. Sen jälkeen siitä on ollut rauhallisuus kaukana :|
 
Tyttö pyöri ja möyrästi mahas niin kauan ku oli kunnolla tilaa,ihme ku napanuora ei menny solmuun... Sit alko hikottelu ja monottelu kylkiluihin. Mut sit se piti aina huiliviikon,aluksi säikähdin niitä hiljaisia hetkiä,mut niihin tottu. Nyt tyttö 1v 2kk ja vauhtia on enemmän ku eläintarhassa... Hyväntuulinen huiputtaja,joka edelleen vaatii ne huilihetkensä... :D
 
Tyttö riehui niin että kylkiluut oli lähellä murtua ja raivostui tulisesti saadessaan hikan mahassa ollessaan. Sama jatkuu masun ulkopuolellakin. Mitään rauhallista ei tuossa lapsessa ole; on kovaääninen, ylienerginen, riehuu ja raivoaa edelleen kun tulee hikka. Kun ei se hikka lähde huutamalla tai potkimalla... =) . Tytön kahdeksan kuukauden ikään mennessä voin kyllä todeta että aivan on luonteeltaan yhtä jäärä ja vilkas kuin oli mahassa ollessaan.
Nimimerkillä: En malta odottaa uhmaikää...
 
Tyttö oli mahassa ihan mahdoton mylläämään.Heitti volttia ja kuperkeikkaa.Välillä tuntu,että kylkiluut murtuu tms! :D
Nyt tyttö on 4kk ja aktiivinen on!Punnaa sylissä koko ajan pystyyn ja touhottaa lattialla kovasti.
 

Yhteistyössä