Mitäs raamattu sanoo siihen kun jollekin annetaan niin paljon että päätyykin jojoon? Tai toiselle annetaan sen verran liikaa että löytää itsensä suljetulta?Alkuperäinen kirjoittaja v:
v
Elämän päivät on ennalta päätetty, kuten koko elämä. Sellaista se on.Alkuperäinen kirjoittaja Horuksen silmä:
:(
No en varmasti usko! Yksi lapsi on kuollut ja tulevatkin kuolee 25 % todennäköisyydellä. On syöpää, masennusta, lapsettomuutta.... Kyllä tässä alkaa olemaan jaksaminen jo vaakalaudalla.
vieras
Mä en edelleenkään kykene ymmärtämään sitä väitettä, että kärsimyksestä olisi aina enemmän hyötyä kuin haittaa. Vaikka kaikki kärsimykset varmaankin kasvattaa/tekee ihmisestä vahvemman, on osa kärsimyksistä niin kamalia, että haitat voittavat tsiljoona kertaa hyödyt.
En usko minäkään. Siihen uskon että toiset syntyy kultalusikka suussa, elävät harmittoman elämän, ns. pintaliitäjiä, ja toiset saavat sitten tosiaan liikaa taakkaa 
Näin mäkin uskon. Tosin välillä ollut vähän vaikea allekirjoittaa tota, mut toistaiseks oon kaiken jaksanu kantaa niin kait se sit niin on.Alkuperäinen kirjoittaja v:
tämän ajatuksen "lähisukulainen" on kai omalla tavallaan ajatus.. Niinkuin päiväs, niin on voimas aina.. vaikka toisaalta sen merkitys on ihan toinen.Alkuperäinen kirjoittaja poppaliina:
Siihen uskonkin.
Mutten siihen, ettei ihmisille tulisi kohtuuttomia taakkoja kannettavikseen.
Kaikki eivät taakkojensa alla jaksa.
tt ei kirj
Uskon, itsemurhapotilaat eivät enää jaksa kantaa mitään.Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
SD
en. enkä usko että elämämme on ennalta sovittua tai että joku määrää tai säätää meiän tekemiset. elämä vaan on.
vieras
Kristinuskon mukaan ihmisen ei tarvitse jaksaa yksin vaan Jumalan avulla ja ihmisellä on vapaa tahto, eli kristinuskoon ei yleensä liity uskoa kohtaloon/mihinkään ennaltamäärättyyn. Eli en näkisi asiaa noin. Jumalahan on antanut ihmiselle päätösvallan eikä aseta ihmisen tielle kärsimyksiä tai muutakaan.Alkuperäinen kirjoittaja v:
Tavallaan kyllä. Elämää ei ole (aina) tarkoitettu helpoksi, kaikella on tarkoituksensa. Mut en oikeen tiiä mitä ajatella siitä kun jotku päätyy itsariin...ehkä he vois asian yli päästä, jos vaan tahtoa löytyis... Vaikea juttu.
Karman laista, se ei ole ihan yksinkertainen asia... Mä en ajattele, että teosta x seuraa sinänsä rangaistus, vaan se että ihminen teki asian x osoitti että hän ei ole oppinut jotain asiaa vielä, ja hänen eteen tulee mahdollisuus oppia se, ja se tilaisuus voi tuntua negatiiviselta asialta. En oikeen osaa selittää... Ja sitte on näitä, teet huonosti jolleki ni voit saada samalla mitalla takaisin. Parhaimmillaan negatiivisetkin asiat kasvattaa, kehittää henkisesti, se olis tarkoitus niin, mutta...joskus se menee mönkään.
Karman laista, se ei ole ihan yksinkertainen asia... Mä en ajattele, että teosta x seuraa sinänsä rangaistus, vaan se että ihminen teki asian x osoitti että hän ei ole oppinut jotain asiaa vielä, ja hänen eteen tulee mahdollisuus oppia se, ja se tilaisuus voi tuntua negatiiviselta asialta. En oikeen osaa selittää... Ja sitte on näitä, teet huonosti jolleki ni voit saada samalla mitalla takaisin. Parhaimmillaan negatiivisetkin asiat kasvattaa, kehittää henkisesti, se olis tarkoitus niin, mutta...joskus se menee mönkään.
vieras
Ymmärsinköhän eiliset viestisi oikein vai väärin. Et kai tarkoittanut, että kaikista kärsimyksistä on loppujen lopuksi enemmän hyötyä kuin haittaa? Kun puhuit, että kärsimys on lahja.Alkuperäinen kirjoittaja Orion-: