G: Synnytyksestä

Huusitko/karjuitko kivusta vai olitko hiiren hiljaa kun synnytit??

 

kolmannessa huusin :ashamed: en muissakaan hiljaa ollut mutten huutanut sentään.

 

Huusin molemmissa, toisessa vielä enemmän :ashamed:

 

Siltä väliltä.

 

En ole yhdelläkään kerralla huutanut, puheäänen voimakkuudella olen tainnut kerran kirota ja muuten sanoa etten pysty tms.
5 synnytystä

 

No en huutanu. En oikein ymmärrä muutenkaan miks akat karjuu kuin leffoissa??

 

minä huusin ku puukolla pistettyä sikaa viimeiset hetket molemmissa synnytyksissä... en käsitä miten voi olla hiljaa kun joku sattuu noin mahdottomasti.... hävettää näin jälkeen päin.. mies parka mitäköhän sekin on ajatellu... :/

 

Hiljaista oli. :saint:

 

Olin aika hiljaa, mutta kolmannessa valitin ihan puheäänellä että "koskkoo koskkoo"

 

No en huutanu. En oikein ymmärrä muutenkaan miks akat karjuu kuin leffoissa??

koska se vaan sattui sen verran paljon.

 

Huusin ja lujaa

 

Mä sitä paitsi ole sitä mieltä että kun tarpeeksi sattuu niin ei edes pysty huutamaan...

 

No en huutanu. En oikein ymmärrä muutenkaan miks akat karjuu kuin leffoissa??

no haloo se voi todellakin sattua aika paljon!!! ei sitä pysty kontrolloimaan huutaako vai ei!!!

 

huusin mut en kait kauheesti ... lääkäri tosin oli toista mieltä käski mun olla hiljaa ja sano et vaikka nyt sattuuki niin onse hyvältäki tuntunu =)

 

No en huutanu. En oikein ymmärrä muutenkaan miks akat karjuu kuin leffoissa??

Vai karjuiskohan ne niissä leffoissa kuin tosielämässä...

Huusin ponnistusvaiheessa, mutta ei kyllä olisi kannattanut... vie tehoa ponnistuksista. Ja kyllähän sitä huutaa kun sattuu niin penteleesti.

Kannattaa muistaa, että jokaisen ihmisen synnytys on oma henkilökohtainen kokemus. Vaikka monet synnytykset menevät periaatteessa samalla tavalla, pitää ymmärtää, että se mikä on totta yhdelle ei ole sitä välttämättä toiselle...

 

Huusin koska pelkäsin sitä kipua, en kerennyt saamaan kipulääkettä ja olin kuunnellut kaikkia kauhujuttuja. Se huuto antoi voimaa puskea vauva ulos

 

En huutanut suoraa huutoa vaan käytin vaistomaisesti ääntäni kivun helpottamiseksi - sellaista matalaa mutta kovaäänistä "höyryjen päästöä". Se olikin ainoa keino, luomusti nääs mentiin ilman mitään lääkettä!

Ponnistusvaiheessa kätilö käski keskittyä hengittämään ja ponnistamaan joten olin aivan hiljaa ja keskityin. Esikoinen oli ulkona 12 minuutissa

 

kahdessa ensimmäisessä olin täysin äänetön, kerran taisin molemmissa sanoa, että sattuu.
Kolmannessa, sektioon päätyneessä huusin kuin eläin, varmaan kuului kauas. Enemmän se oli kyllä jotain ulvontaa...

 

huusin mut en kait kauheesti ... lääkäri tosin oli toista mieltä käski mun olla hiljaa ja sano et vaikka nyt sattuuki niin onse hyvältäki tuntunu =)

Onks tollasia lääkäreitä oikeesti vielä... eiks noi oo vähän kuluneita vitsejä jo ja sitäpaitsi täysin epäasiallisia.

 

Ei tullut mieleen huutaa vaikka kipu oli erittäin voimakas loppuvaiheessa (kivunlievitystä ei ollut). Ehkä olis pitänyt niin olis kätilökin ottanut tosissaan...

 

Kyllä huusin!! Huusin kaikki sukulaiset, tutut ja ystävät läpi. Kirosin, kiemurtelin ja karjuin. En kerennyt saada mitään kivunlievitystä. Synnytyksen kesto 1h 48min. Esikoinen..

 

Hiljaksiin olen ollut, saas nähdä maanantaina viimestään kun käynnistellään tätä kolmatta että kui tässä synnytyksessä sitten.

 

No en huutanu. En oikein ymmärrä muutenkaan miks akat karjuu kuin leffoissa??

no haloo se voi todellakin sattua aika paljon!!! ei sitä pysty kontrolloimaan huutaako vai ei!!!

No tuskin sattuu niin plajon että pitää pää punaisena karjua.
Itse vain keskityin ponnistamaan. Ei olisi ollut aikaa edes huutaa.

 

En huutanu, mutta kiroilin.. Ja sit pyytelin anteeks kiroiluani.

 

En minäkään ponnistaessa huutanut, kerran kirosin.