ite olin perhepäivähoitajalla ja huonoja kokemuksia on. mm. ruoka piti syödä ennenkuin sai juotavaa ja se oli piimää
siellä oli samaan aikaan mun ikänen tyttö joka oli mua reilusti lyhyempi. päivä unilla, mun nukkumapaja oli liian lyhyt ja sen toisen tytön patja liian pitkä. vaihtaa ei jostain syystä voinu. olin kuulemma huono käsitöissä koska en osannut virkata ympyrää vaan pelkkää ketjusilmukkaa. leikkipuistoon mentäessä, meille annettiin tietyt "laitteet" missä sai leikkiä. muualle ei saanut mennä.
tätä kaikkea muistelen kuitenkin ihan hyvällä vaikka ei välttämäti tarttis. perhepäivähoidossa olin josku 80 ja90- luvun vaihteessa joten voi hoito tavat olla muuttunu niistä ajoista
itse pistäisin omat lapseni kuitenkin perhepäivähoitoon. ryhmät on pienempiä ja lapset saa tasasesti huomioo. olot on myös enemmän kodinomaiset.
olen ollut päiväkodissä töissä alle kolmevuotiaiden osastolla ja siellä ryhmät olivat isoja ja hiljaisemmat lapset saivat vähemmän huomiota. lapsi joutuu myös pienestä pitäen olemaan ryhmässä ja kasvamaan osana sitä. pienelle lapselle se ei välttämättä ole hyväksi kun tukea kehitykseen tarvittaisiin, sitä ei isossa ryhmässä välttämättä ole tarjolla. päiväkodissa lapset myös ovat useammin kipeänä lasten ison lukumäärän takia. bakteerit jyllää kokoajan.
perhepäivähoidossa mennään myös enemmän lasten ehdoilla, päiväkodissa tarkasti noudatettavan aikataulun mukaan.
kannattaa kuitenkin tarkasti katsoa, millaiseen perhepäivähoitoon lapsensa laittaa mutta ihan samoja ongelmia on usein myös päiväkodeissa.
lapsen mennessä kouluun, voi useimmiten lapsi mennä koulun jälkeen perhepäivähoitajalle jotta ei tarvitse olla yksin kotona jos vanhemmat tulevat myöhään kotiin. päiväkodissa ollaan eskari-ikäisiksi ja sitten sieltä lähdetään. itse menin koulun jälkeen perhepäivähoitajalle. siellä sai tehdä läksyt ja oli joku auttamassa, kavereita oli myös. tätä käytäntöä käytettiin koko ekanluokan ajan ja toisen luokan syksy.