G: Myöhään kävelemään lähtemisestä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äiti-71
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äiti-71

Vieras
Eli, minkä ikäisenä teidän myöhään kävelemään oppineet lapset ovat sen tehneet?
Itselläni, vanhimmat lapset lähteneet kävelemään 1-1.3v ikäisenä ja nuorimmainen on 1.5v eikä taapertele vieläkään...
Kävelee kyllä talutettaessa ja ottaa muutaman askeleen esim. sohvapöydältä sohvalle, mutta ei muuta ja tätä vaihetta on jatkunut jo kolmisen kuukautta.
 
Meillä poika käveli tukea vasten kuukausia, ja kun hän on luonteeltaan varovainen, ei uskaltanut ilman tukea kulkea.Vasta 1v4kk otti ensiaskeleet, kun häntä siihen houkutteli. Sen jälkeen poika rohkaistui ja kuukauden harjoitteli kävelyä ja matkat aina vain piteni. Tosin aina kun kaatui, jatkui meno kontaten. Sitten eräänä päivänä hän oma-aloitteisesti treenasi lattialta ylös nousemista ilman tukea ja siihen jäin konttailut, ikää oli siis 1v5kk.

Meillä poikaa piti oikeasti houkutella ja rohkaista kävelemään ilman tukea.
 
Tyttäreni oppi kävelemään 1v5kk ikäisenä. Sitä ennen käveli tosi hyvin talutettuna, mutta itsekseen ei. Myös puhe tuli viiveellä ja liittyi samaan motoriseen hitauteen.
 
Nenne75; milloin teidän tyttö alkoi puhumaan tai sanoja sanomaan? Ja onko puhe kuitenkin ihan normaalia?
Kiinnostaisi tietää, koska meidän poika lähti siis myöhään myös kävelemään ja nyt 1v9kk ei puhu vielä mitään. Ymmärtää kuitenkin hyvin...
 
Nyt on neiti sitten vihdoinkin innostunut kävelemisestä ja pidentänyt taaperrusmatkojaan, vaikka konttaamalla enimmäkseen vielä eteneekin:)
Meillä neidiltä tulee sanoja ihan kivasti, mutta nuoremman poikani puheenkehitys oli aikoinaan viivästynyt ja lähettivät 2-vuotis neuvolasta puheterapiaan.
Poika on nyt 10 ja puhuu kuin papupata....
 
Täällä huokailee yksi isokokoisen lapsen äiti.. Tyttö on pian 1v3kk ja tepsuttaa vain talutettuna / tukea pitkin ja jos päästän irti niin suuttuu eikä houkuttelu auta. Tyttö ei myöskään konttaa vaan 'peputtelee' ('pomppii' istualtaan eteenpäin). Kohta alkaa kurakelit ja siksikin oon niin kärsimätön... Muutoin kehitys kyllä menee eteenpäin, syö itse ja sanoo sanoja, joskus jopa kaksi peräkkäin ('äiti ei', 'täällä leikin'). Jokohan tyttö pääsis fysioon..?
 
Täällä kahden myöhään kävelemään lähteneiden poikien äiti. Molemmat pojat olivat 1v ja 4-5kk, ennenkuin kävelivät. Esikoisella oli varvistusta, mihin saatiin fysioterapiaa. Hän eteni polvillaan :) Luulin että myöhäinen kävely johtui siitä, mutta kuopuksella oli tosi hyvä tasapaino ja silti hän ei suostunut ottamaan askeltakaan moneen kuukauteen. Molemmat ovat harkitsevaisia luonteeltaan ja varovat edelleen hankalia paikkoja. Eivätpähän kolhi itseään niin paljon, nämä myöhäisemmät kävelijät!
 
Myöhään ja myöhään... Neuvolan täti sanoi että keskimääräinen kävelemään oppimisikä on vuosi ja kolme kuukautta. Eli 1v4kk ei vielä ole myöhään oppimista.
 
Meidän poitsu, ikää 1v5kk, lähti konttaamaan 11kk:n iässä ja nyt kävelee tuettuna. Joskus innostuu ottamaan muutamia varovaisia askelia aivan yksin. Pisin yksin kävelty matka on n. metri. Omia rattaita on kiva työntää, samoin taapero kärryä.
Olen itse lähtenyt kävelemään 1v6kk:n iässä. Liekö tommonen varovaisuus periytyvää? Neuvolassa sanoivat ettei syytä fysioon menoon, kun kaikki kehtys on kuitenkin eteenpäin. Puhetta tulee koko ajan, paljon sanoja. Eihän me kaikki kehitytä samaa tahtia.
 
Meillä myös hidas liikkeelle lähtijä. Poitsu täytti juuri 1v4kk eikä vielä kävele. Talutettuna kyllä ja seisoo itse pitkiä aikoja. Taaperokärryn kanssa melkein juoksee!
Verkkaista on ollut liikkumaan opettelu muutenkin. Alkoi ryömiä 10kk ikäisenä ja konttaamaan lähti vasta 1v1kk.
 
Meillä viisi lasta, joista kolme kävelleet ilman tukea vasta puolitoistavuotiaina! Ja he
ovat kuitenkin olleet muuten ihan "normaaleja"! Puolitoistavuotiaaksi voi ainakin mei-
dän neuvolalääkärin mukaan hyvin odottaakin, se siis on myöhään, mutta täysin nor-
maalia. Eikä tarkoita, ettei lapsi voisi myöhemmin olla vaikka kuinka lahjakas liikun-
nallisesti -- meillä nykyään talo täynnä uimareita ja kilpavoimistelijoita!!
 
No onpas helpottavaa kuulla, meilla esikoinen 11 kuukautta eika kavele, naapurin rouvilta olen saanut kuulla, kuinka passiivisia suomalaiset ovat, syotetaan vain raskaita ruokia eika "kavelyteta", huolestuneita, piiitkia katseita, raskaita katseita ja epatoivon nyokkayksia toisilleen, kun meidan pikkuinen konttaa ohitse.

Toisella naista rouvista ei ole lasta lainkaan mutta hyvin paljon kokemusta sisarensa lapsesta, jota voi verrata vaikka presidenttiin, toisen rouvan lapsukainen lahti kavelemaan 9 kuisena, kevyen ruokavalion ja kavelyttamisen tuloksena. Eli jos ohjeita kaipaatte, niin meidan naapureilla niita riittaa!
 
sairaalan fysioterapeutti sanoi, että vauvat oppivat omaan tahtiinsa. Myös uskalluksella on merkitystä. jotkut "harjoittelevat" kauemmin, eli kävelemään itse lähtevät vasta kun se "sujuu" varmennin. toiset ovat rämäpäisempiä ja aloittavat kävelemään vaikka eivät osaakkaan.

Merkitystä on sillä tunteeko lapsi kiinnostusta kävelemistä kohtaan, nouseeko pystyyn jne. "Raja" on kuulemma siinä, että jos ei 1½ vuoden iässä osoita kiinnostusta kävelemiseen olisi paikallaan tutkia onko jotain ongelmia. Mutta jos osoittaa kiinnostusta kävelemistä kohtaan, nousee seisomaan, niin asiassa aika varmuudella ei ole ongelmia. lapsi vain "varmistelee" kykyjään ja kehittyy omaan tahtiinsa.
 
Tyttöseni ei puhunut kuin muutamia sanoja täyttäessään 2v. Puhetta alkoi tulla vasta joskus lähempänä 2,5 vuotta, ensin erillisinä sanoina ja sitten lauseina. Tuosta 2,5 vuotiaasta lähtien onkin sitten puhua pulputtanut kuin papupata. Nyt on reilut 3v ja puhetta tulee vaikka miten paljon. Kaikesta ei vieras vielä saa selvää, kun tyttö puhuu todella nopeasti. Pitää tietää, että puhutaan Boblinsista ymmärtääkseen että Ponkki on "oikea nimi";-)

En ole ollut missään vaiheessa huolissani, koska tytön kehitys on selkeästi ollut eteenpäin koko ajan, vaikkakin tullut hiukan viiveellä. Malta vaan odottaa, kyllä se puhe sieltä varmaan on tulossa.
 

Yhteistyössä