IS
2+2 ja 80m2. Vähempikin riittäisi - toinen makuuhuone on tällä hetkellä täysin tyhjänä, ja tulee varmaan olemaankin sen ajan kun me tässä vielä asutaan.
Joo tiedän tunteen. Asuin muutaman vuoden noin 6 km päässä keskustasta, ja tuntui että asun toooosi korvessa. Nyt on 3 km, tämän lähemmäs tuskin enää pääsemme, ellemme muuttaisi taas yksiöön- sieltä ei ollut kahtakaan kilsaa. Mutta kyllä mulla menee asunnon koon kipuraja tossa 50 m2 kohdalla kuitenkin. =)Meillä sit taas täysin päinvastoin, lapsetkaan ei missään nimessä haluis minnekään landelle kun oon sanonut että se ois vaihtoehto kun ruikuttavat ettei jokaisella ole omaa huonetta, tosin mun mielestä asutaan nytkin ihan liian periferiassa kun keskustaan on n. 6km. Sit kun muksut muuttaa pois kotoa mä haluun ydinkeskustaan, pelottaakin täällä maan tasalla ja mettän reunassa
lähinnä sen takia rakennetaan uusi että eläköityvät ja ei niin huippu terveyden omaavat vanhempani tulevat asumaan saman katon alle. heille tulee oma-asunto uuteen taloomme. ja tämän nykyisen rakensin sinkkuaikana eikä ole pohjaratkaisultaan toimiva lapsiperheelle, se siis toinen syy uuden rakentamiselle.Ymmärrän tunteen kun seinät alkavat ahdistaa ja tila loppuu kesken.
paljon teille tulee uuteen asuntoon- 500 neliötä?
:snotty:
Tytöt 6- ja 8-v jakaa isomman makuuhuoneen. Pienemmässä asuu poika 10-v. Vanhemmat olkkarissa, joka on kätevästi pitkänmallinen. Siellä 140cm parisänky, joka ei oikeastaan haittaa olohuoneen toimintaa millään tapaa.minkäikäisiä lapsia ja miten olette ratkaisseet huoneiden käytön?