G: Kun täälä on niin usein näitä jotka ei missään nimessä aio ottaa kivunlievitystä synnytyksessä

Niin kuinkas moni on varma että aikoo ottaa?

Minä ainakin aion ottaa jos vaan ehditään laittaa koska 2 synnytystä jo takana enkä kummastakaan olis ilman epiduraalia ja spinaalia pärjänny.

 

Koskaan ei voi olla niin varma että ottaa. Vauvojahan syntyy välillä eteisenkin lattialle

 

Koskaan ei voi olla niin varma että ottaa. Vauvojahan syntyy välillä eteisenkin lattialle

No mutta niinhän tossa lukee että otan jos vaan ehditään laittaa

 

Toiveissa ois epiduraali. Saa nähdä, miten käy. Kaksossynnytys edessä.

 

Esikoista synnyttäessä vielä ajattelin, että otan vasta kun siltä tuntuu ja kakkosta kun synnytin niin sanoin jo valmiiks, että haluan spinaalin heti kun alan olla kipeä ja se on mahdollista saada. Molemmat synnytykset on siis käynnistettyjä, enkä tajua kuka pystyy ne supistukset kestämään ilman mitään kivunlievitystä. Kakkosen synnytys olikin aivan ihana. Ehkäpä joskus saan kokea luonnollisesti käynnistyneen synnytyksen ja sit aion kokeilla pärjätä omillani.

 

Kolmas piti pyöräyttää ilman mitään lievennyksiä, joten neljännessä ehdottomasti halusin jotain. Kun kivut loppu, oli tunne semmoinen, että kuin olisin saanut palan taivasta!! Enää ei lapsia tule, mutta jos tulisi, niin ehdottomasti haluaisin jotain kivunlievennystä.

 

Pääasiahan on että äiti jaksaa ja voi hyvin, tilanteet voi vaihdella....

 

Esikoista synnyttäessä vielä ajattelin, että otan vasta kun siltä tuntuu ja kakkosta kun synnytin niin sanoin jo valmiiks, että haluan spinaalin heti kun alan olla kipeä ja se on mahdollista saada. Molemmat synnytykset on siis käynnistettyjä, enkä tajua kuka pystyy ne supistukset kestämään ilman mitään kivunlievitystä. Kakkosen synnytys olikin aivan ihana. Ehkäpä joskus saan kokea luonnollisesti käynnistyneen synnytyksen ja sit aion kokeilla pärjätä omillani.

Mullakin ensimmäinen käynnistettiin ja epiduraali jouduttiin laittamaan jo ekan puolen tunnin jälkeen, toisesta joka käynnistyi luonnollisesti pärjäsin ekat 3h suihkulla ja ilokaasulla jonka jälkeen laitettiin spinaali. Molemmat synnytykset kesti 4h

 

Mullakin ensimmäinen käynnistettiin ja epiduraali jouduttiin laittamaan jo ekan puolen tunnin jälkeen, toisesta joka käynnistyi luonnollisesti pärjäsin ekat 3h suihkulla ja ilokaasulla jonka jälkeen laitettiin spinaali. Molemmat synnytykset kesti 4h

Mullakin oli nopeat synnytykset: eka 5h ja toka 4h.

 

Kaksi synnytystä meni niin että otin kivunlievityksen,kolmannelle en kerennyt saada ja meinasi hätä iskeä,onneksi meni nopeaa kumminkin ohi ja syntyi nopeaa.Neljänneltä otin kun kävi niin pirun kipeää,mutta se ei auttanut mitään.

 

Esikoista synnyttäessä vielä ajattelin, että otan vasta kun siltä tuntuu ja kakkosta kun synnytin niin sanoin jo valmiiks, että haluan spinaalin heti kun alan olla kipeä ja se on mahdollista saada. Molemmat synnytykset on siis käynnistettyjä, enkä tajua kuka pystyy ne supistukset kestämään ilman mitään kivunlievitystä. Kakkosen synnytys olikin aivan ihana. Ehkäpä joskus saan kokea luonnollisesti käynnistyneen synnytyksen ja sit aion kokeilla pärjätä omillani.

Yhtä lailla, kuin synnytykset on erilaisia, synnyttäjät on erilaisia. Mun siskolla esim supistukset tuntui vaan selkäkipuna ja hyvä, että lähti edes sairaalaan, kun ei kipu missään vaiheessa ollut niin "pahaa" etteikö olisi kotona kestänyt. Sama mun vierustoveri aikanaan sairaalassa. Just ja just ehtis sairaalaan, kun aina vaan sanotaan, että sairaalaan sitten, kun ei pysty enää kotona olemaan ja kaikilla ne kivut ei vaan ole niin pahat.

 

Yhtä lailla, kuin synnytykset on erilaisia, synnyttäjät on erilaisia. Mun siskolla esim supistukset tuntui vaan selkäkipuna ja hyvä, että lähti edes sairaalaan, kun ei kipu missään vaiheessa ollut niin "pahaa" etteikö olisi kotona kestänyt. Sama mun vierustoveri aikanaan sairaalassa. Just ja just ehtis sairaalaan, kun aina vaan sanotaan, että sairaalaan sitten, kun ei pysty enää kotona olemaan ja kaikilla ne kivut ei vaan ole niin pahat.

Puhuinkin nyt lääkkeillä aiheutetuista supistuksista, en kehon omista. Luulen että omat luonnolliset supistukset oisin kestänyt, mutta en niitä kun mitkä on tulleet, kun oksitosiinia lorotetaan suoraan suoneen.

 

Minä, ehdottomasti!

 

Mul on kokemusta sekä käynnistetystä synnytyksestä, että luonnollisesti alkaneesta ja oksitosiinitipalla vauhditetusta (supistuksia haluttiin voimistaa), eikä mun mielestä sillä kivulla niissä supistuksissa mitään eroa ole. Voimakkaammat supistukset avaavat kohdunsuuta tehokkaammin. Jos liian heikkoja supistuksia, niin mitään ei edes tapahdu.

Mun käynnistetty synnytys oli ehkä se kaikkein "helpoin", 7h40min. Toka synnytys, jossa supistukset alkoivat itestään ja heti aivan hirmu rajuina oli melkoinen järkytys, kun ne supistukset olivat NIIN rajuja. Kokonaiskesto siinä synnytyksessä olikin vaan 1h50min. Ehdin jopa saada epiduraalin, mutta ei auttanut kipuun sekään... toisin kuin ekassa synnytyksessä. Eikä kyllä haitannu ponnistustakaan, oikeaastaan ne supistukset oli niin rajuja, ettei ees tarvinnu ponnistaa kun supistukset työnsi vauvan ulos, (kaksi "ponnistusta", lapsi oli kuitenkin melkein neljä kiloa, että ei mikään pikkukirppu.

Kolmas synnytys meni ilokaasulla ja musta ne supistukset siinä tietyssä vaiheessa (vähän ennen kuin kohdunsuu on ihan kokonaan auki) sattuu aina yhtä paljon Ja sillä kertaa sainkin tehdä töitä ihan kauheesti, että sain vauvan ulos, oli lähellä hätäsektio, kun ei millään meinannu tulla. Kesto 6h ja vähän päälle.
Ei niitä synnytyksiä voi mitenkään ennustaa, ovat kaikki niin ainutlaatuisia tapauksia. Ainakin mulla on olleeet täysin erilaisia kaikki kolme. Saa nähdä kuinka neljännellä kerralla käy Otan kyllä kivunlievitystä, jos siltä tuntuu ja sitä saa

 

Miksi synytys ilman kivunlievitystä koetan niin sankarilliseksi? Saako siitä jonkun mitalin? En vaan ymmärrä mitä pahaa kivunlievityksessä on. Tietysti, jos kokee ettei tarvi, niin eihän siinä sitten mitään, mutten ymmärrä niitä, jotka kieltäytyvät kivunlievityksestä, ja sitten jauhavat miten kamalaa oli. Meneekö nämä synnytyssankarit sitten juurihoitoon ja umpisuolileikkaukseenkin ilman puudutusta/ nukutusta?

 

Minua kyllä hieman ihmetytti tuttavapiirin yhtäaikaa odottaneet, jotka olivat kirjoittaneet niihin etukäteen täytettäviin papereihin isoilla kirjaimilla, että pitää saada epiduraali heti! Itse ajattelin niin, että otan jos ja kun tunnen tarvivani ja neuvolan lääkäri joka oli aiemmin toiminut sairaalassa anesteesialääkärinä sanoi, että kyllä kipulääkistystä saa kun sitä tarvii ja sitä ehdotetaan pyytämättäkin jos äiti on kipeän oloinen, joten mitään tarvetta ei ole etukäteen jo vaatia epiduraalia.

 

[QUOTE="alma";22899178]Miksi synytys ilman kivunlievitystä koetan niin sankarilliseksi? Saako siitä jonkun mitalin? En vaan ymmärrä mitä pahaa kivunlievityksessä on. Tietysti, jos kokee ettei tarvi, niin eihän siinä sitten mitään, mutten ymmärrä niitä, jotka kieltäytyvät kivunlievityksestä, ja sitten jauhavat miten kamalaa oli. Meneekö nämä synnytyssankarit sitten juurihoitoon ja umpisuolileikkaukseenkin ilman puudutusta/ nukutusta?[/QUOTE]


Ai mitä pahaa? Koitappa ottaa selvää puudutusten haittavaikutuksista lapseen. Minä esimerkiksi en halua aiheuttaa lapselleni ongelmia mitä puudutuksista usein seuraa. Joo ei välttämättä tule, mutta se riskikin on minulle tarpeeksi. Vauvan parastahan pitäisi ajatella ensin, ei siihen kipuun kuole. Juurihoito ja umpisuolenleikkaus on eri asia, koska siinä se vaikuttaa vain suhun itseen ei lapseen.

 

No kun mä odotin esikoista, niin uhosin kaikille, että aion vetää luomuna, koska mulla on kova kipukynnys :saint: Synnytyssupistukset kun sitte alko, niin karisipa ne ajatukset

Kuopuksen synnytykseen meninki sitte aivan toisinlaisin aatoksin

 

kaikki kivunlievityskeinot vaan kehiin mikäli mahdollista!

 

[QUOTE="Vieras";22899988]Ai mitä pahaa? Koitappa ottaa selvää puudutusten haittavaikutuksista lapseen. Minä esimerkiksi en halua aiheuttaa lapselleni ongelmia mitä puudutuksista usein seuraa. Joo ei välttämättä tule, mutta se riskikin on minulle tarpeeksi. Vauvan parastahan pitäisi ajatella ensin, ei siihen kipuun kuole. Juurihoito ja umpisuolenleikkaus on eri asia, koska siinä se vaikuttaa vain suhun itseen ei lapseen.[/QUOTE]

Juuri tällaisten luulojen takia ihmiset eivät sitten ota niitä kivunlievityksiä kärsivät. Siis yksi syy. Mutta synnytyksestäkin on nykyään tehty "the Asia" ja sillä tehdään jopa bisnestä (luonnollinen synnytys, erilaiset kurssit, lootussynnytys jne.), joten ihmiset eivät enää itsekään välttämättä tiedä, mikä on totta ja mikä ei.

Netti on pullollaan erilaisia ideologioita ja sunntauksia, jopa koulukuntia liittyen synnytykseen. Valitettavan usein näiden erilaisten "luomusynnytys"suuntausten takana ei kuitenkaan useinkaan ole tieteelliseen tietoon perustuvaa tilastoitua dataa, vaan jonkun yksittäisen ihmisen arkielämän kokemuksia pienestä otoksesta ja henkilökohtaisia näkemyksiä. Usein tiedon jakajalta puuttuu myös asianmukainen koulutus (esim. kätilön koulutus ei ole riittävä).

Mutta siis, kovin monelta puuttuu kriittisen ajattelun taito ja kyky arvioida tarjolla olevaa tietoa. Yksi tai kaksi tutkimusta tai jonkun kokemukset eivät välttämättä ole riittävä lähde vetää johtopäätöksiä, että kivunlievitys on pahasta ja vaarallinen lapselle.

Kannattaa myös hieman katsoa, kuka tutkimuksen on rahoittanut ja mikä taho sen on ylipäänsä tehnyt ja milloin. Jopa lääkäreillä saattaa olla asiasta erilaisia henkilökohtaisia näkemyksiä, se ei kuitenkaan kerro vielä mitään siitä, onko asia tieteellisesti totta. Siihen kun tarvitaan tiedeyhteisön hyväksyntä.

Lääkäriystäväväni kanssa juttelimme kerran juurikin tästä aiheesta ja hän totesi siihen, että on järjetöntä olla ottamatta lievitystä sen takia, että kuvittelee sen olevan vahingollista. Tai muutenkaan. Fiksuinta olisi kuitenkin luottaa puolueettoman ja luotettavan tahon keräämään tilastoituun dataan ja tutkimuksiin pitkältä aikaväliltä. Niiden valossa puudutukset ovat turvallisia ja ovat hyvä apu synnytyksessä.

 

Mä oon niin kipuherkkä että pidin itsestäänselvänä että otan kivunlievitystä. Ilokaasusta ei ollut mitään apua, ihan onneton. Mutta sain kyllä 6 epiduraaliannosta ja ilman niitä en olisi kyllä pärjännyt vaikkei synnytys edennyt edes loppuun asti alateitse.

 

Esikoinen tuli ilman mitään. Tai vetäsin muutamat henkoset ilokaasua, mutta ei siitä ollut apua-päinvastoin aloin oksentamaan ja olin ihan tilulii. Siitä tuli harhakuvitelmiakin. Oksitosiinia pistettiin suoneen kun supistukset väheni. Järkyt kivut, mutta enemmän pelkäsin muita kivunlievitysmuotoja. Niin ja 16tuntia kärvistelin

 

joskus vielä mielenhäiriöissäni päädyn synnyttämään, niin otan, vaikka puudutukset ei juuri ole auttaneet ja teho kestänyt todella vähän aikaa, viimeksi noin 40min. Puudutus on kuitenkin molemmilla kerroilla saanut aikaan sen, että kohdunsuu aukeaa sen puudutuksen aikana tosi hyvin. Teho on loppunut siellä 8-9 cm kohdalla ja kun on viimeisen puoli tuntia kitunut, niin sit on saanutkin jo ponnistaa.

 

Jahka tästä synnyttämään pääsen,niin olen aivan varma että haluan kivunlievitystä,ja mielellään sellaisen joka myös toimii.
Menin viimeksi ihan paniikkiin,kun epiduraali ei vienytkään kipuja,en osannut yhtäkkiä muka hengittää.Pakenin ponnistamista kiipeämällä sängyllä ylöspäi. ym .,muuta mukavaa.

 

Mä en halunnut epiduraalia, koska sen laittaminen pelotti mua aivan kamalasti. Otin sen sitten kuitenkin ihan viime tipassa, ja helvetin hyvä niin! Ponnistusvaihe oli sen ansiosta todella helppo. Ensi kerralla yritän uskaltautua ottamaan heti sen tai spinaalin, koska ensimmäinen synnytys oli niin nopea.
Ja kyllä multa ainakin heruu kunnioitusta naisille, jotka on synnyttänyt ilman puudutuksia Pakkohan se on kunnioittaa, ku itse ei synnyttäisi ilman kunnon puudutuksia mistään hinnasta.