G: Käsi sydämellä: Onko lapsillesi isä yhtä läheinen, rakas ja tärkeä kuin äiti?

[Mahoton mirri]

Todellakin on.

Esikoisella tosin on nyt "isi,isi,isi" vaihe päällä

Meillä kans, tyttö 1v8kk :heart:

 

[vieras]

Kyllä on. Luulen, että isi tärkeämpikin, kuin äiti...

 

[elmeri-meri]

ei ole yhtä läheinen, vaikka läheinen onkin... :wave:

 

[AnniHelena]

Kyllä, isä ja poika on kuin paita ja peppu.

 

[nöppäri]

Ei todellakaan ole. Minä olen kotiäitinä ja lapset vaan on aina mun kanssa. Mies kyllä hoitaa osansa ja on hyvä isä (ei mitään moittimista), mutta mä olen se, joka on vieressä kun tulee pipi tms.

Jep tähänperään loikkaan minäkin.
kyllä isin kanssa touhutaan yms, mutta jos oikeasti tulee jotain kipeää, niin kyllä se on äiti joka siinä tilanteessa halutaan lähelle.
Meilläkin kuitenkin mies pitkiä päiviä töissä ja viikonloputkin tekee sitten "omia" hommiaan. Kaipa ne lapsetkin vaan luottaa, että äiti aina on siinä jos oikeasti tarvitaan. Toki iäänkin turvataan, mutta tosipaikan tullen se on aina ja poikkeuksetta äiti.

 

[Vilinäiti]

Yhtä tärkeitä molemmat.

 

[vieras]

Isi ja äiti varmaankin yhtä rakkaita, mutta äiti tärkeämpi.

 

[Istafra]

On.

 

[meah]

Kyllä on.

Nyt kun mä olen taas kotona, sen tietysti huomaa joissain asioissa (esim. kysytään ensin minulta jotain asiaa). Silloin kun mies oli 6kk kotona, homma oli toisinpäin.
Mutta kumpi tahansa meistä kelpaa lapsille mihin tahansa. Hoitamaan pipiä, leikkimään tms.

Ja perään nuo kyselevät yhtälailla, kun toinen on poissa, oli se sitten minä tai mies.

 

[Limalisko]

Paha mennä sanomaan muuta, kun että isän tisseistä ei tuu maitua. Se kertoo jo paljon.

 

[lämminsyän]

Kyllä ja melkeinpä tärkeämpi on Isä kuin Äiti.

 

[vaipparalli]

Vanhemmalle on mutta nuorempi on vielä enempi äitin poika. Syy on yksinkertaisesti se, että isä on hoitanut enemmän vanhempaa mutta sekin epäkohta korjaantuu, kun syntyy seuraava lapsi.

 

[vaipparalli]

Vanhemmalle on mutta nuorempi on vielä enempi äitin poika. Syy on yksinkertaisesti se, että isä on hoitanut enemmän vanhempaa mutta sekin epäkohta korjaantuu, kun syntyy seuraava lapsi.

Siis hoitanut vanhempaa enemmän kotona ollessaan. Minä hoidan päivät. Vanhempi tavallaan ominut isän itselleen, koska äidin joutuis jakamaan pikku veljen kanssa. Tosin kyllä isä hoitaa molempia. Anteeksi sekava selitys, näin aamutuimaan muutaman tunnin yöunien jälkeen ei järjen juoksu ole terävimmillään. :ashamed:

 

[Kimppa]

Molemmat yhtä tärkeitä. Molemmat vietetään yhtä paljon aikaa lasten kanssa ja molemmat ollaan läheisiä. Ollaan molemmat hoidettu ihan vauvasta asti. Yhdessä opeteltu. Ei ole mitään mitä isäkin ei voisi yhtälailla tehdä kuin minäkin (poislukien imetys 6kk, mutta se on murto-osa lapsenhoidosta kokonaisuudessaan etenkin kun lapsille tulee ikää). Kun tulee pipi, hätä tai suru niin kumpaan vain turvaavat ja kumman vain viereen kömpivät yöllä (ehkä enemmän isän viereen..).

 

[Kimppa]

Paha mennä sanomaan muuta, kun että isän tisseistä ei tuu maitua. Se kertoo jo paljon.

Imetysaika on murto-osa vauvan hoitoajasta ja häviävän pieni aika siitä 18 vuodesta, jonka lapsi todennäköisesti on kotona kumman tahansa kasvatettavana ja hoidettavana. Se jo kertoo paljon, mikä merkitsee ja miten paljon.

 

[leijona76]

Hmmh...kyllä se tällähetkellä menee niin että äiti on tärkeämpi, riehuminen on isin kanssa kivaa ja aamusin huudetaan perään kun töihin lähtee. Mutta äiti on se tukikohta. Isä-poikasuhde ei meillä ole ollut aivan kivuton ja nyt ollaan lähdetty hakemaan apua asioiden korjaamiseksi. Itse olen ollut isän tyttö ja edelleen jotenkin paremmin tulen toimeen kun äidin kanssa.

 

[Wide]

Kyllä on.

 

[r u u s a]

Eiköhän.

En mä muuten jättäisi noita isälleen kun muutan.