G: Haukkuuko tosi ystävä kasvatustyylin?

[Surumieli]

Sanokaapa te rakkaat palstalaiset, haukkuuko teidän ystävänne - tosi ystävät - teidän kasvatustapoja. Ja sitä, miten teillä eletään?

Kun omasta mielestäni minä kasvatan lapseni niin hyvin kuin jaksan ja pystyn. Pidän tärkeänä sitä että meillä ei lyödä eikä kuriteta vaan keskutestellaan, siis mistään sellaisesta kasvatusseikasta ei ole kysymys.

Onko järkeä jatkaa yhteydenpitoa ja ystävyyssuhdetta, jos siitä saa pitkäksi aikaa mielipahaa?

 

[harmaa]

mielipiteensä saa kai sanoa mutta ei musta haukkumaan tarvitse alkaa.
jokainen kasvattaa vähän eri tavalla eikä yksi ainoa tapa ole oikea.

 

[pieras]

Tosiystävä ei hauku, mutta saattaa antaa rakentavaa kritiikkiä. Tosin sekin riippuu siitä, että millainen ystävyys teillä on.

Toi on vähän tapauskohtausta, mutta hyvä sääntö on, että jos toinen aiheuttaa aina mielipahaa niin asiasta pitää keskustella ja jos se ei auta niin lopettaa yhteydenpito.

 

[ap]

Eipä keskustelu auta. Se on vain syyttelyä. Ja, hänen mielipide on se ainoa oikea.

En ymmärrä mistä tämä ainainen valittaminen johtuu. Onko hän kateellinen jostain vai itsellään niin paha olla. En jaksa olla pskalaarina oikeastikaan.

Väliin on taas tosi hyviä päiviä. Ei vois edes uskoa samaksi ihmiseksi hyvinä ja huonoina päivinä.

 

[ap]

Mun mielestä rakentava kritiikki annettas keskustelun muodossa. Ei syyllistäen.

 

[vieras]

Mun mielestä rakentava kritiikki annettas keskustelun muodossa. Ei syyllistäen.

no periaattees näin.Mulla ystävä jolle olen joutunut mielipiteeni sanoa kun on niin alkanut ärsyttää toisen saamattomuus,mut tää ystävä kyllä onneksi pystyy nielee sen mun palutteen,en mäkään nyt ihan mistä vaan päätäni auo,mut on ollu tilanteita missä olen sanonut mielipiteeni vaikka se hiukan loukannut,on kyllä ottanut sitten asiat mietittäväkseen.
Tälläsiä esimerkkitilanteita:
Ei juottanut lapselleen maitoa eikä mitään kalsium valmistetta,syy kun ei itse juo maitoa(lapsella ei siis allergiaa)
Lapsi tehnyt itselleen 3 vanhasta aamupalan itse kun äiti haluaa nukkua viikonloppusin 12-13 asti(tän takia lapsi ei myös päässy ulos kun äiti vaan nukkui.)
Lapsi sai päättää isoista asioista jotka häneen itseensä liittyi(esim lääkäriin meno)kun äiti jaksanut läheä viemään häntä lääkäriin(ja jos lapselta kysyt niin ei tietenkään halua lähteä lääkäriin vaikka tarvetta olis.
Lapsi ei voi harrastaa vaikka minä ja lapsen mummi oltas kustannettu harrastuksen ja harrastevälineiden kustannukset(syy,kun ei huvita lähteä raahaaman lasta kerta viikkoon harrastukseen töiden jälkeen).
Raahaa lapsen vaikka kuumeessa hoitoon,kun on treffit jonkun kollin kaa sovittu baarissa.
Että tälläsistä mä olen sanonut mielipiteeni,en siis ihan pienistä asioista ja näistäkin olen sanonut ihan kauniisti.

 

[tiluliina]

Kokemusta on tuommoisesta ystävästä joka kaiken lisäksi on itse lapseton sinkku Ei vältämättä sano ihan suoraan että teillä on tuo lastenkasvatus ihan p**stä, mutta kyllä joka vierailulla tulee sellaista piilo v***uilua ettei voi olla tajuamatta.

Hän on toisen lapsemme kummi ja pettää aina lapselle tekemänsä lupaukset esim. viime kesänä lupasi ottaa tytön mökkeilemään kanssaan, "unohti" sitten kuitenkin koko homman..samoin luvannut lukuisia kertoja ottaa tytön yökylään, viedä tivoliin, kesäteatteriin yms. eikä ainoatakaan kertaa ole pitänyt lupaustaan!!! Mukava on sitten pettyneelle lapselle selitellä että kummitädillä oli varmaan töitä niin paljon ettei ehtinytkään. Ei tule tuommoisesta ystävästä kyllä mitään muuta kuin erittäin huonot fiilikset

 

[ap]

Kyllä mä tuollaiset huomauttamiset ymmärrän, mistä vieras vierailija oli sanonut. Olisin sanonut varmaan itsekin. Lapsen parastahan siinä vain ajattelee.

Mutta, sellainen näpytys, että asiat voi tehdä monella eri tavalla. Toiset toisin ja kumpikaan ei ole väärin.

Kyllä mä olen tässä miettinyt, yksin ja muiden kavereiden kanssa, että ei sellainen ole mitään ystävyyttä, että haluaa toista syyllistää ja loukata. Itsestä ainakin tuntuu, että haluais varjella sen verran ystävyyttä, ettei joka asiasta kehtaa nalakuttaa..

Antaisi ystävän kasvattaa niinkuin kasvattaa ja...kyllä minusta ainakin tuntuu, että ystävyydessäkään ei voi alkaa toista muuttamaan. Se pitää hyväksyä sellaisena kuin hän on.

 

[Tammikuu]

Ei, ei hauku eikä arvostele. Tosiystävä voi kertoa mielipiteensä, kysyttäessä. Tai puuttua törkeyksiin (kuten meistä jokainen), esim. heitteillejättöön. Mutta siitähän tässä ei ollut kyse.

Tosiystävä tarjoaa arkeen apua, siitä erottaa ystävän.

 

[ap]

Kokemusta on tuommoisesta ystävästä joka kaiken lisäksi on itse lapseton sinkku Ei vältämättä sano ihan suoraan että teillä on tuo lastenkasvatus ihan p**stä, mutta kyllä joka vierailulla tulee sellaista piilo v***uilua ettei voi olla tajuamatta.

Hän on toisen lapsemme kummi ja pettää aina lapselle tekemänsä lupaukset esim. viime kesänä lupasi ottaa tytön mökkeilemään kanssaan, "unohti" sitten kuitenkin koko homman..samoin luvannut lukuisia kertoja ottaa tytön yökylään, viedä tivoliin, kesäteatteriin yms. eikä ainoatakaan kertaa ole pitänyt lupaustaan!!! Mukava on sitten pettyneelle lapselle selitellä että kummitädillä oli varmaan töitä niin paljon ettei ehtinytkään. Ei tule tuommoisesta ystävästä kyllä mitään muuta kuin erittäin huonot fiilikset

Ihan ku joku sinkku tajuaisi, minkälaista lastenkasvatus OIKEASTI on. Mutta, silloinhan on hyvä arvostella... Teoriassa se on niiiiiiin helppoa.

Hän on varmaan lukenut jostain neuvolaoppaasta, että pettymykset kasvattaa... :O