Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Perhe-elämä
G: Elämäntilanne vauvan syntyessä
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="AkateeminenMamma, post: 2586312"]</p><p>\</p><p></p><p>En voi ihan allekirjoittaa tätä. Mutta suunnitella kyllä kannattaa. Kaikki ei elämässä ikinä mene suunnitelmien mukaan mutta valmiit suunnitelmat lisäävät todennäköisyyttä, että elämä kulkee suunnilleen niitä polkuja, joita haluaa tallata. Kun on selvät suunnitelmat, se myös helpottaa reagoimista, jos tapahtuu jotain radikaalisti suunnitelmista poikkeavaa. Hyvin suunniteltu on tosiaan puoliksi tehty - ei se tarkoita, ettei olisi valmis siihen, että elämä yllättää (positiivisesti tai negatiivisesti).</p><p></p><p>Itse teimme päätöksen siitä, että lapset ovat tervetulleita, kun mies opiskeli ammattikorkeassa (yliopisto ja toisen amk linja kokeilun jälkeen oman alansa löytäneenä) ja minä hoidin abi-vuotta tulevien opiskelujen alta pois (myös tehtyäni työhön ja opiskeluun liittyviä harharetkiä lukiovuosien välissä). Kun kirjoitin ylioppilaaksi 22 vuotiaana oli 2 viikkoa vanha esikoisemme mukana lakkiaisissa.</p><p></p><p>Äitiyslomavuoden aikana luin pääsykokeisiin ja yliopistossa aloitin esikosen ollessa 1v4kk. Poika on ollut kotihoidossa isovanhempien avulla ja minun opintojani on sumplittu sen mukaan, että hoidon tarvetta on ollut mahdollisimman vähän(meillä ei laiteta lapsia vieraalle hoitoon ennen 3v ikää - jos ihanaa isovanhemmat korttia ei olisi olisimme suunnitelleet lasten teos toisin tai/ja minä olisin viettänyt välivuosia opiskeluista). Toinen lapsemme syntyi keväällä ja mies saa päättötyönsä valmiiksi ensi viikonloppuna (on tosin työskennellyt jo yli vuoden samassa työssä, joka muuttui vakituiseksi vuoden alussa). Tämän meidän kuopuksemme johdosta tulleen äippälomavuoden aikana olen suorittanut/suoritan opintoja tenttien 15 ov verran, joten opinnot etenevät tänäkin vuonna. Sitten jäljellä onkin enää 2 vuotta maisterin papruihin (tai 3 riippuen miten lastenhoitojärjestelyt lutviutuvat). Valmistun siis todennäköisesti siinä valtiovallan ideaalissa 5 vuodessa (tai 6, joka yhä on nopeammin kuin humanistisen tdk keskiarvo) ja mielihyväkseni myös varsin mainiolla opintomenestyksellä.</p><p></p><p>Taloudellisesti olemme pärjänneet kaiken aikaa mainiosti (myös silloin, kun olimme molemmat vain opiskelijoita - eikä kumpikaan edes käynyt opintojen ohella töissä. Ei ne suuret tulot vaan se taito kuluttaa järkevästi) Kitsaamminkin olisimme voineet toki elää, jos olisimme halunneet - silloin säästössä omaa kotia varten olisi enemmän. Tai olisimme voineet muuttaa kaksiosta isompaan perhekoon kasvaessa mutta silloin ei olisi säästöön riittänyt sitä, mikä nyt on sukan varteen saatu. Lapsilta ei tietenkään ole puuttunut mitään ja koko perheellä on ollut varaa harrastaa myös maksullisiakin harrastuksia.</p><p></p><p>Harharetkistä huolimatta (tai oikeastaan pitkälti niiden ansiosta) minä ja mieheni valmistumme aloille, jotka todella koemme omiksemme (emmekä edes mitenkään epänormaalissa valmistumis iässä johtuen siitä, että alamme löydettyämme olemme edenneet opinnoissa jouheasti). Siinä vaiheessa, kun minä siirryn työelämään ovat lapsemme jo isompia ja minä voin keskittyä (myös) työhön ilman äitiysloma/hoitovapaa keskeytyksiä. Opiskelu ja pienten lasten kotihoito on kuitenkin ollut varmasti helpompi yhdistää kuin minkään valtakunnan työ ja lasten kotihoito <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> </p><p></p><p>Oma mielipiteeni on, että lasten hankkiminen tilanteeseen, kun kaikki on "valmista" eli on vakityö, asunto- ja muut lainat jne. on paljon vähemmän joustavaa elämän suunnittelua kuin tämä tie, jonka me olemme valinneet. Näin me olemme saaneet elämän laadullisesti ja tulevan elämämme laatua ajatellen sen, mikä vastaa meidän perheemme käsitystä hyvästä elmästä. Tekemämme suunnitelmat ovat onneksemme (Ja pitkälti oman määrätietoisen työskentelyn tuloksena) toteutuneet niin hyvin, että voisin sanoa tämän vastaavan käsitystämme todella hyvästä elämästä B) </p><p></p><p>Oma elämä pitää nähdä kokonaisuutena - mikä sopii yhdelle on toiselle huono vaihtoehto. Ei missään nimessä kannata yhteiskunnan, sosiaalisen ilmapiirin, oman lähiympäristön tai minkään muunkaan oman perheen ulkopuolisen voiman sanella kyseenalaistamatta itselle sitä, mikä on itselle parasta ja oikeaa elämää.</p><p></p><p>Rohkeutta ja määrätietoisuutta kaikille toteuttaa niitä vaihtoehtoja, jotka omilta tuntuvat - silloin asiat sujuvat kuitenkiin aina paremmin. Toisille sopii tämä valmiiksi tarjottu ensin opiskelu, vakityö, omistusasunto (yleensä siis myös laina) ja sitten vasta lapset malli. Toisille - kuten meille - sopii toisenlainen tie <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="AkateeminenMamma, post: 2586312"] \ En voi ihan allekirjoittaa tätä. Mutta suunnitella kyllä kannattaa. Kaikki ei elämässä ikinä mene suunnitelmien mukaan mutta valmiit suunnitelmat lisäävät todennäköisyyttä, että elämä kulkee suunnilleen niitä polkuja, joita haluaa tallata. Kun on selvät suunnitelmat, se myös helpottaa reagoimista, jos tapahtuu jotain radikaalisti suunnitelmista poikkeavaa. Hyvin suunniteltu on tosiaan puoliksi tehty - ei se tarkoita, ettei olisi valmis siihen, että elämä yllättää (positiivisesti tai negatiivisesti). Itse teimme päätöksen siitä, että lapset ovat tervetulleita, kun mies opiskeli ammattikorkeassa (yliopisto ja toisen amk linja kokeilun jälkeen oman alansa löytäneenä) ja minä hoidin abi-vuotta tulevien opiskelujen alta pois (myös tehtyäni työhön ja opiskeluun liittyviä harharetkiä lukiovuosien välissä). Kun kirjoitin ylioppilaaksi 22 vuotiaana oli 2 viikkoa vanha esikoisemme mukana lakkiaisissa. Äitiyslomavuoden aikana luin pääsykokeisiin ja yliopistossa aloitin esikosen ollessa 1v4kk. Poika on ollut kotihoidossa isovanhempien avulla ja minun opintojani on sumplittu sen mukaan, että hoidon tarvetta on ollut mahdollisimman vähän(meillä ei laiteta lapsia vieraalle hoitoon ennen 3v ikää - jos ihanaa isovanhemmat korttia ei olisi olisimme suunnitelleet lasten teos toisin tai/ja minä olisin viettänyt välivuosia opiskeluista). Toinen lapsemme syntyi keväällä ja mies saa päättötyönsä valmiiksi ensi viikonloppuna (on tosin työskennellyt jo yli vuoden samassa työssä, joka muuttui vakituiseksi vuoden alussa). Tämän meidän kuopuksemme johdosta tulleen äippälomavuoden aikana olen suorittanut/suoritan opintoja tenttien 15 ov verran, joten opinnot etenevät tänäkin vuonna. Sitten jäljellä onkin enää 2 vuotta maisterin papruihin (tai 3 riippuen miten lastenhoitojärjestelyt lutviutuvat). Valmistun siis todennäköisesti siinä valtiovallan ideaalissa 5 vuodessa (tai 6, joka yhä on nopeammin kuin humanistisen tdk keskiarvo) ja mielihyväkseni myös varsin mainiolla opintomenestyksellä. Taloudellisesti olemme pärjänneet kaiken aikaa mainiosti (myös silloin, kun olimme molemmat vain opiskelijoita - eikä kumpikaan edes käynyt opintojen ohella töissä. Ei ne suuret tulot vaan se taito kuluttaa järkevästi) Kitsaamminkin olisimme voineet toki elää, jos olisimme halunneet - silloin säästössä omaa kotia varten olisi enemmän. Tai olisimme voineet muuttaa kaksiosta isompaan perhekoon kasvaessa mutta silloin ei olisi säästöön riittänyt sitä, mikä nyt on sukan varteen saatu. Lapsilta ei tietenkään ole puuttunut mitään ja koko perheellä on ollut varaa harrastaa myös maksullisiakin harrastuksia. Harharetkistä huolimatta (tai oikeastaan pitkälti niiden ansiosta) minä ja mieheni valmistumme aloille, jotka todella koemme omiksemme (emmekä edes mitenkään epänormaalissa valmistumis iässä johtuen siitä, että alamme löydettyämme olemme edenneet opinnoissa jouheasti). Siinä vaiheessa, kun minä siirryn työelämään ovat lapsemme jo isompia ja minä voin keskittyä (myös) työhön ilman äitiysloma/hoitovapaa keskeytyksiä. Opiskelu ja pienten lasten kotihoito on kuitenkin ollut varmasti helpompi yhdistää kuin minkään valtakunnan työ ja lasten kotihoito :) Oma mielipiteeni on, että lasten hankkiminen tilanteeseen, kun kaikki on "valmista" eli on vakityö, asunto- ja muut lainat jne. on paljon vähemmän joustavaa elämän suunnittelua kuin tämä tie, jonka me olemme valinneet. Näin me olemme saaneet elämän laadullisesti ja tulevan elämämme laatua ajatellen sen, mikä vastaa meidän perheemme käsitystä hyvästä elmästä. Tekemämme suunnitelmat ovat onneksemme (Ja pitkälti oman määrätietoisen työskentelyn tuloksena) toteutuneet niin hyvin, että voisin sanoa tämän vastaavan käsitystämme todella hyvästä elämästä B) Oma elämä pitää nähdä kokonaisuutena - mikä sopii yhdelle on toiselle huono vaihtoehto. Ei missään nimessä kannata yhteiskunnan, sosiaalisen ilmapiirin, oman lähiympäristön tai minkään muunkaan oman perheen ulkopuolisen voiman sanella kyseenalaistamatta itselle sitä, mikä on itselle parasta ja oikeaa elämää. Rohkeutta ja määrätietoisuutta kaikille toteuttaa niitä vaihtoehtoja, jotka omilta tuntuvat - silloin asiat sujuvat kuitenkiin aina paremmin. Toisille sopii tämä valmiiksi tarjottu ensin opiskelu, vakityö, omistusasunto (yleensä siis myös laina) ja sitten vasta lapset malli. Toisille - kuten meille - sopii toisenlainen tie :) [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa KISSA?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Näin torjutaan sosialismia: "Lunastuslain korvausperusteisiin ehdotetaan muutoksia – pitkään valmisteltu uudistus saatiin lausuntokierrokselle"
5 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Te joilla on sydämen tahdistin
25 min sitten
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
3.
"SDP vihaa suomalaista duunaria – ”Heille ulkomainen halpatyövoima on suomalaista koulutettua duunaria arvokkaampi""
Tänään 16:10
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Taas joku vasemmistolainen on hyökännyt väkivaItaisesti oikeistolaisen poliitikon kimppuun
Tänään 16:00
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Suomessa tilastoidaan autolla tehdyt itsemurhat liikenneonnettomuuksiksi, vaikka niin ei saisi tehdä
Tänään 15:46
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Sanna irstaili keskellä katua
Tänään 13:59
vierailija
15 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Tämä on sit uskomaton ja huvittava tapahtuma
Tänään 13:23
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Miten dementiaa voi ennaltaehkäistä?
Tänään 13:16
vierailija
11 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Välimeren ruokavalio kerää jälleen ylistystä – merkittävää hyötyä naisille
Started by vierailija
Eilen 20:59
Luettu: 466
Aihe vapaa
2.
Yksi kuva näyttää Reissu-Sanna Marinin hurjan matkatahdin. Kerosiiniä palaa ja aukkoja tulee otsonikerrokseen 😢
Started by vierailija
Sunnuntai klo 08:34
Luettu: 418
Aihe vapaa
3.
50v Ivan Puopolo ottaa turpaan piliittisessa argumentoinnissa parikymppiseltä
Started by vierailija
Sunnuntai klo 16:58
Luettu: 400
Aihe vapaa
4.
Tunnettu rap-artisti C. Gambino kuoli eilen ampumaväIikohtauksessa Ruotsin Göteborgissa
Started by vierailija
Tänään 11:19
Luettu: 350
Aihe vapaa
5.
Alkionsiirto ja raskaustesti
Started by vierailija
Maanantai klo 16:43
Luettu: 281
Lapsen saaminen
6.
Päivän video: Saksalaispoliisi kaatoi terrori-iskua estäneen - Sai puukosta niskaansa ja kuoli
Started by vierailija
Maanantai klo 16:07
Luettu: 277
Aihe vapaa
7.
Keinoja tukkeutuneen vessan pytyn avaamiseksi
Started by viisikymppinen isoäiti
Eilen 10:58
Luettu: 267
Aihe vapaa
8.
Mitä sääntöjä teillä on nuorten seurustelukumppaneiden "yöpymisille"?
Started by vierailija
Maanantai klo 10:58
Luettu: 246
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Miten dementiaa voi ennaltaehkäistä?
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Suomessa tilastoidaan autolla tehdyt itsemurhat liikenneonnettomuuksiksi, vaikka niin ei saisi tehdä
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
3.
K/B-komposti
Latest: vierailija
3 min sitten
Aihe vapaa
4.
Näin torjutaan sosialismia: "Lunastuslain korvausperusteisiin ehdotetaan muutoksia – pitkään valmisteltu uudistus saatiin lausuntokierrokselle"
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
5.
Te joilla on sydämen tahdistin
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
6.
Ihana seurata noita lintuja tuossa ikkunan alla
Latest: vierailija
16 min sitten
Aihe vapaa
7.
Jos sota syttyisi, niin mihin sinä menisit turvaan
Latest: vierailija
43 min sitten
Aihe vapaa
8.
Sanna irstaili keskellä katua
Latest: Johnny Appleseed
56 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Perhe-elämä
G: Elämäntilanne vauvan syntyessä
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu