Fuckbuddyko vain?

Hei kuulkaas ihmiset, tarvitsisin teidän mielipiteitä mieltä jäytävään ongelmaan.mitä minun pitäisi nyt tästäkin ajatella?
Olen tapaillut erästä kunnollista, rehellistä, ihanaista miestä yli neljä kuukautta, ja pikku hiljaa olen kiintynyt ja ihastunut häneen. Olemme molemmat hieman yli 30, ja sinkkuja. Asumme tosin eri paikkakunnilla, joten tapaamiset ovat rajoittuneet viikonloppuihin. Meillä on samanlaisia harrastuksia, hauskaa ja todella lämminhenkistä yhdessäoloa. Mies ei ole kuitenkaan sanallakaan ilmaissut välittämistään tai kiintymystään minulle, vaikka teot puhuvat aivan toista kieltä. Hän soittelee usein, juttelemme mukavia ja jaamme arkipäivän kokemuksiamme keskusteluin. Jotenkin oleminen on luontevaa ja vuorovaikutteista, molemminpuolista huomioonottamista noin yleensä. Nauramme paljon yhdessä, sillä meillä on ihan samankaltainen huumorintaju. Seksikin on ihan huikean ihanaa - ja se onkin yksi mukava yhteinen harrastus aina nähdessämme. Tulevaisuudesta emme paljonkaan puhu, muutaman kerran hän on tosin maininnut epämääräisesti jostain, mitä voisimme tehdä tulevaisuudessa.
Viimeaikoina, 4 kuukauden tapailun jälkeen olen ottanut puheeksi, mikä tämä meidän juttu onkaan.
Mies on eronnut puoli vuotta sitten, ja omin sanojensa mukaan on päässyt jo erosta yli. Hän ei kuitenkaan halua sitoutua minuun, eikä tehdä mitään lupauksia, vaan pitää kiinni vapaudestaan ja sinkkuudestaan vedoten omaan henkilökohtaiseen tilanteeseensa. Mies on tosi rehellinen suomalainen mies, vähän sellainen suloisesti juro, ja minua mietityttää, että pitäisikö minun vain malttaa vielä odotella suhteen kehittymistä, jatkaa rennosti tapailua ja nauttia hetkistä vai heittää mies ulos elämästäni.
Tämä juttu alkaa vaikuttaa fuckbuddy-meiningiltä, enkä oikein itse jaksa tuhlata aikaani ja energiaani moiseen, vaan etsin kyllä jotain pysyvämpää juttua, sillä se vaan sopii minulle paremmin.
Mitä mies saattaa meinata? Todennäköisesti vain tällaista laastari-fuckbuddy-frendi+pano-samassa paketissa meininkiä, epäilen.
Eli kysymys : onko teidän mielestä vielä toivoa jostain vakavammasta, vai onko vain hyväksyttävä, että tyyppi ei aio sitoutua minuun/ei pidä minusta tarpeeksi?
Harmittaa luopua hyvistä ihmisistä, mutta ei kai sitä auta elää omia tarpeita ja toiveita vastaankaan.

 

Nosta kissa pöydälle.

Sano että se on joko tai. Nyt mies saa sitä kuuluisaa maitoa ilmaiseksi omistamatta lehmää. Eihän teidän tarvitse naimisiin rynnätä, mutta kyllä mun mielestä 4kk yhdessäolon/hengailun/peittojen heiluttelun jälkeen on kohtuullista keskustella että missä mennään jos se on epäselvää jommalle kummalle osapuolelle.

 

Jos jatkossa jaksaisit tehdä jonkinlaisia kappalejakoja :heart:

Mutta asiaan: Lämminhenkinen yhdessäolo saa ton jo kuulostamaan siltä, että olisiko se miehen puolelta kuitenkin vain sellaista ystävyyttä ja yksinäisen seuran kaipuuta? Vaikuttaako ollenkaan siltä, että miestä esimerkiksi jännittää sun seurassa? Se olisi hyvä merkki.

Voi olla, ettei mies ole tällä hetkellä varma tunteistaan. Voi olla, että ne syvenevät, jos olette pidemmän aikaa yhdessä. Oikeat ihmissuhteet eivät ikinä ole niin helppoja kuin leffoissa.

En usko, että olet vain fuckbuddy miehelle. En kuitenkaan myöskään ole ikinä uskonut, jos joku on sanonut minulle, ettei hän ole valmis seurustelemaan. Tällaiset lausunnot ovat aina vain tekosyitä. Jos oikea osuu kohdalle, ihminen on valmis, vaikka olisi missä elämäntilanteessa. Joten en aio sanoa "Voi olla, ettei mies ole vain valmis."

Vastausta en osaa antaa, mutta toivottavasti tästä oli jotain apua...