Facebookista poistuminen. Huoh.

["..."]

Eli, itselläni oli useamman vuoden Facebook-tunnus, mutta koin sen melko turhaksi itselleni. En käyttänyt sitä kuin todella harvoin ja nyt kuluneen vuoden aikana olen tainnut kirjautua sisään vain kerran - poistaakseni tunnuksen.
Tästä nyt kumminkin repesi kauhea haloo ystävien ja sukulaisten kesken. Tivataan syytä poistumiselle ja syytellään miten tällainen VÄLIEN KATKAISU on niin kamala asia. Osa myös lopetti mielenosoituksellisesti yhteydenpidon, koska "se maksaa" kun ei voi facessa viestiä laittaa. Ihan hyvä muuten, mutten ole ikinä ennenkään käyttänyt kyseisen palvelun chattiä. Enää ei myöskään kutsuta mihinkään illanistujaisiin tai tapahtumiin, koska ei voi jotain joukkopyyntyö laittaa ja kamala vaiva vaikka sitten soittaa. Tätä ihmettelen, koska ennen on aina näin toimittu juuri siksi, koska en sitä facea ole käyttänyt.
Lisäksi olin pari viikkoa sitten ulkoilemassa ystäväni kanssa, kun hän yhtäkkiä alkoi tivaamaan, miksei hän voi merkitä minua facebook-julkaisuunsa. Totesin, ettei minulla ole enää fb:tä ja ajattelin asian olevan sillä selvä, mutta ei! Ystävä loukkaantui silminnähden ja tivasi, että onko tunnus oikeasti poistettu vai väitänkö vain niin, että olisin oikeasti estänyt hänet! :O Ei luoja.
Ärsyttää ja turhauttaa, miten aikuiset ihmiset voivat olla noin koukussa teknologiaan, että kokevat henkilökohtaisena loukkauksena jos joku muu ei ole?
Vissiin se on sitten pakko palata sinne takaisin, että saadaan taas rauha maahan. Huoh.

Kiitos, että sain purkautua. Helpotti.

 

[ls-ilmoituksen paikka]

Poistuminen facebookista on huolestuttava merkki äidin sosiaalisesta eristäytymisestä.

 

["Alkup."]

Onneksi ei ole vielä lapsia, johan heidät olisi varmasti jo viety!
Saa nähdä miten pitkään saan eläimeni pitää.

 

["Alkup."]

Ainiin ja meinasi ihan unohtua, että vaikka kaikki tietävät, ettei mulla niitä fb-tunnuksia ole niin silti he kyselevät, että "luitksä feisbuukista kun mä kirjotin...", "näitsä feisbuukista kun mä laitoin..." ja sitten loukkaannutaan, kun sanon etten nähnyt ja kieltäydytään kysyttäessä kertomasta mitä he sinne olivat kirjottaneet.
Vissiin se ei sitten ollutkaan niin tärkeä asia jos kasvokkain ei voi sitä kertoa.

 

[dfdf]

Onneksi en ole koskaan edes liittynyt facebookkiin.

 

["katten"]

Itselleni kävi ihan samalla tavalla. En käytä Facea henkilökohtaisesti, mutta yrityksessäni kylläkin. Se ikivanha profiilini keikkuu mukana yrityssivujen takia ja aika ajoin työn kautta tulee kaveripyyntöjä, joihin on kiusallista olla myöntymättäkään. Koetan pitää henkilökohtaisessa profiilissani kaverimäärän alle 20 hlössä, jotta asiakkaat ja yritystuttavat ymmärtäisivät sen olevan todella" yksityinen" . Siivoilen ihmisiä pois, jos määrä menee sen 20 yli ja tarkistan vain onko kohteella riittävästi haalittuna kavereita ollakseen huomaamatta minun näpräilyjäni. Mutta kyllä siellä joku aina huomaa ja aivan järkyttäviä, aikaihmisten kommentteja, että ikään kuin minä olisin paukuttamassa puukkoa heidän rintakehäänsä tai muuta kamalaa Ettei voi kuin nauraa, mihin joidenkin todellisuudentaju on hävinnyt ja Facen saippuaoopperaa jatketaan vaikka hampaat iirvessä voidakseen edes jossakin vakuuttaa elämän sujuvan hienosti tai tarvittaessa suuren draaman kera.

Mulla on motto, että jos tahtoo pilata hyvän ystävyyden, niin kaveriksi vaan Faceen. Olisi joskus kiinnostavaa tietää, miten paljon ihmiset käyttävät alkoholia tai muita aineita päivitellessään juttujaan. Ja joulua ei todellakaan kannata pilata lukemalla päivityksiä. Suomen marttyyrit saavat kanavan purkaa stressiään! Ettei se nyt mikään perusta voi olla ihmissuhteille!

 

["jan"]

Lapsellisia "aikuisia" löytyy.
Minä ja mun mies ajateltiin kumpiki poistaa fb, noh kaikki kaverit rupes aukoon turpaa, että tuliko teistä nyt aikuisia ku piti poistaa fb..

Ite oon sitä mieltä että, mitä sillä tekee jos siellä ei käy.. Se varmaan merkitsee sitte aikuisuutta kun poistaa fb:n Huvittaa välillä tuollanen käytös...