olisin tänään tarvinnu pojan hoitoon tunniksi kun mulla oli lääkäri (gyne,joten poikaa ei olis voinu ottaa mukaan)
no,ajattelimpa sitten kun exä oli ainoo vaihtoehto että soitan sille.
ei vastannu,soitin uudestaan niin painaa "ceeta".
laitoin viestiä että asia koskee poikaa.
sitten tuli viesti käskymuodossa "tuo se poika mun mutislle,haluan nähdä sen.en ole yksin"(eli oli kai sen tyttönsä kanssa eikä voinu vastata puhelimeen)
olin tuolloin toisella puolella kaupunkia ja exällä auto perseen alla.
ei voinu tulla hakemaan,eikä edelleenkään vastannu puhelimeen vaan asioi viestitse.
viesteissä oli kokoajan asiaton tyyli.kettuili mulle yhdestä miehestä jne.
sitten alotti sen käskyttämisen,"tuo poika sillon ja sillon,tulen hakemaan pojan sillon ja sillon"-tyyliin.ja edelleen viestillä.
ei missään vaiheesa vastannu puhelimeen kun ytritin soittaa,aina vaan poikkas puhelun.
no mulla meni tietty hermot ja laitoin viestiä että poika ei tule kun tää menee tämmöseks asiattomaks pelleilyks.
menin sitten lääkäriin pojan kanssa ja se sujukin hyvin lääkärin kommenteista huolimatta.
soitin äsken exälle ja kysyin mikä siinä on niin vaikeeta vastata jos kerran on pojan asioista kyse.
kuulema mä kysyn siltä aina vaan rahaa ja että onko joku lasku maksettu!olin vähän että
oon sille soittanu viikon aikana pari kertaa ja sillon olisin tarvinnu pojalle "hoitajaa".
exä naureskeli että voi kyllä odottaa 7.4 asti kun meillä on lastenvalvoja että saan siellä sitten nähdä miten käy.että hän saa pojan aina joka toinen viikonloppu. tms.
eihän se n noin mene jos en suostu?
meinaan vaan että exä ei ite kyllä pyytämättä edes paskavaippaa vaihda,istuu konella ja poika saa huutaa sitterissä.sitä tää oli puolivuotta.
ja kun exä asuu vanhempiensa kanssa niin siellä äiti paasaa ja hoitaa myös meidän pojan eli en yhtään ihmettelis että jos exän nykyinen haluaa lähteä baariin tapaamisviikonloppuna niin poika jää exän äidille hoidettavaksi.
enkä mä luota exän kykyihin huolehtia tosta pojasta kun se ei oo osannu sitä tehdä ennenkään.se ei edes turvaistuimeen laita poikaa jos lähtevät autolla (oon kerran saanu sen kiinni itseteossa) ja sen äiti on mukana tai joku muu niin poika istuu vaan sylissä.
anteeks tää jauhaminen mutta pelottaa mihin tässä joudutaan.
ei todellakaan lisää luottamusta se ettei exä nimenomaan viitsi hoitaa poikaa koska siinähän ehkä joutuis takapuolen nostaa sohvalta.
en ytksinkertaisesti uskalla antaa sille tota poikaa,pouika on kohta 7kk.
ja exä ei edes halua tulla poikaa mun luokse katsomaan (voisin ihan hyvin sillävälillä hommailla jotain omiani enkä olla siinä vieressä kyttäämässä) vaan vaatii poikaa äitinsä luokse ja mieluiten yöksi.
tänään kun ejhdotin tapaamista niin exä meinas että minä jään ulos seisoskelemaan siksi aikaa kun hän ja hänen tyttöystävänsä menevät pojan kanssa kotiin tunniksi..hei haloo |O
mä en jääny enää kattelemaan sitä pelleilyä vaan lähdettiin pojan kanssa kotiin.
kun mulla on yksinhuoltajuus niin mitä eri mahdollisuuksia mulla on?
jotenkin tuntuu että pojallekkin olis parempi olla näkemättä/tutustumatta isäänsä jonka henkinen ikä on vähemmän kun pojalla itsellään.
ihan oikeesti.
no,ajattelimpa sitten kun exä oli ainoo vaihtoehto että soitan sille.
ei vastannu,soitin uudestaan niin painaa "ceeta".
laitoin viestiä että asia koskee poikaa.
sitten tuli viesti käskymuodossa "tuo se poika mun mutislle,haluan nähdä sen.en ole yksin"(eli oli kai sen tyttönsä kanssa eikä voinu vastata puhelimeen)
olin tuolloin toisella puolella kaupunkia ja exällä auto perseen alla.
ei voinu tulla hakemaan,eikä edelleenkään vastannu puhelimeen vaan asioi viestitse.
viesteissä oli kokoajan asiaton tyyli.kettuili mulle yhdestä miehestä jne.
sitten alotti sen käskyttämisen,"tuo poika sillon ja sillon,tulen hakemaan pojan sillon ja sillon"-tyyliin.ja edelleen viestillä.
ei missään vaiheesa vastannu puhelimeen kun ytritin soittaa,aina vaan poikkas puhelun.
no mulla meni tietty hermot ja laitoin viestiä että poika ei tule kun tää menee tämmöseks asiattomaks pelleilyks.
menin sitten lääkäriin pojan kanssa ja se sujukin hyvin lääkärin kommenteista huolimatta.
soitin äsken exälle ja kysyin mikä siinä on niin vaikeeta vastata jos kerran on pojan asioista kyse.
kuulema mä kysyn siltä aina vaan rahaa ja että onko joku lasku maksettu!olin vähän että
oon sille soittanu viikon aikana pari kertaa ja sillon olisin tarvinnu pojalle "hoitajaa".
exä naureskeli että voi kyllä odottaa 7.4 asti kun meillä on lastenvalvoja että saan siellä sitten nähdä miten käy.että hän saa pojan aina joka toinen viikonloppu. tms.
eihän se n noin mene jos en suostu?
meinaan vaan että exä ei ite kyllä pyytämättä edes paskavaippaa vaihda,istuu konella ja poika saa huutaa sitterissä.sitä tää oli puolivuotta.
ja kun exä asuu vanhempiensa kanssa niin siellä äiti paasaa ja hoitaa myös meidän pojan eli en yhtään ihmettelis että jos exän nykyinen haluaa lähteä baariin tapaamisviikonloppuna niin poika jää exän äidille hoidettavaksi.
enkä mä luota exän kykyihin huolehtia tosta pojasta kun se ei oo osannu sitä tehdä ennenkään.se ei edes turvaistuimeen laita poikaa jos lähtevät autolla (oon kerran saanu sen kiinni itseteossa) ja sen äiti on mukana tai joku muu niin poika istuu vaan sylissä.
anteeks tää jauhaminen mutta pelottaa mihin tässä joudutaan.
ei todellakaan lisää luottamusta se ettei exä nimenomaan viitsi hoitaa poikaa koska siinähän ehkä joutuis takapuolen nostaa sohvalta.
en ytksinkertaisesti uskalla antaa sille tota poikaa,pouika on kohta 7kk.
ja exä ei edes halua tulla poikaa mun luokse katsomaan (voisin ihan hyvin sillävälillä hommailla jotain omiani enkä olla siinä vieressä kyttäämässä) vaan vaatii poikaa äitinsä luokse ja mieluiten yöksi.
tänään kun ejhdotin tapaamista niin exä meinas että minä jään ulos seisoskelemaan siksi aikaa kun hän ja hänen tyttöystävänsä menevät pojan kanssa kotiin tunniksi..hei haloo |O
mä en jääny enää kattelemaan sitä pelleilyä vaan lähdettiin pojan kanssa kotiin.
kun mulla on yksinhuoltajuus niin mitä eri mahdollisuuksia mulla on?
jotenkin tuntuu että pojallekkin olis parempi olla näkemättä/tutustumatta isäänsä jonka henkinen ikä on vähemmän kun pojalla itsellään.
ihan oikeesti.
