Ex-mies pyytää lastenhoitoapua. Perunko muut menot?

["itsekäs?"]

Ex-mies pyysi hoitamaan lapsiamme huomenna iltatyömenon takia. Olin varannut terapia-ajan ja menossa jumppaan, koska lapset ovat hänellä nyt la-ke. Voisin perua menot, mutta harmittaa, koska hänellä on tapana pyytää apua aina näin lyhyellä varoitusajalla (hän on tietenkin varmasti tiennyt työasiansa ennen tätä päivää!). Jos en peru, tunnen itseni itsekkääksi ja hankalaksi. Hän saa kyllä naisystävänsä lastenvahdiksi, mikä lisää huono-äiti-oloani. Ex-mies on hyvin joustava auttamaan lastenhoitoasioissa. Mitä tekisitte?

 

["vieras"]

Ole sinäkin joustava, kyseessä kuitenkin omat lapsesi.

Ex-mies on hyvin joustava auttamaan lastenhoitoasioissa.

 

["Lissu"]

Kyllä mä varmaan peruisin oman menon ja auttaisin... se helpottaa paljon teidän kuvioita lasten kanssa jos molemmat on joustavia, siitä kannattaa pitää kiinni.

 

[Itsekin eronnut]

Itse en peruisi omia menoja. Mies on varmasti tiennyt menonsa etukäteen, olisi siis kysynyt aikaisemmin!
Etkä sä ole mun mielestä itsekäs, myös äidillä on oikeus omaan aikaan ja omiin menoihin.

 

[htt]

jos mieskin on joustava niin kyllä minäkin joustaisin.

 

["abc"]

Jos mies joustaisi niin minäkin joustaisin. Etenkin kun kyseessä on miehen työjuttu. Sitten olisi helpompi myös itse pyytää jos joskus tarttis jelppiä. Voithan nätisti sanoa, että voisikos näistä ilmoittaa aiemmin.

 

[Heinekeeni]

Minä ottaisin lapset ja pyytäisin vanhempiani hoitamaan heitä omien menojeni ajan. Sinulle tämä ei liene mahdollista, joten kysyisin mieheltä onnistuuko että hänen naisystävänsä hoitaa. Jos ei onnistu, niin muuttaisin omia suunnitelmiani ja ottaisin lapset.

 

["vieras"]

Mun mielestä joustavuus on sitä, että suostuu, jos itsellä ei ole menoja. Jos taas molemmilla on menoja, se hoitaa lapset, jolla lapset ovat.

 

["aloittaja"]

Minä ottaisin lapset ja pyytäisin vanhempiani hoitamaan heitä omien menojeni ajan. Sinulle tämä ei liene mahdollista, joten kysyisin mieheltä onnistuuko että hänen naisystävänsä hoitaa. Jos ei onnistu, niin muuttaisin omia suunnitelmiani ja ottaisin lapset.

Naisystävälle kyllä sopii, mutta minä tässä kamppailen itseni kanssa siitä, että harmittelen jatkuvia äkillisiä suunnitelmanmuutoksia (ei siis ole ensimmäinen kerta tällälailla ja koen sen aiemmista syistä johtuen pompottamisena) ja toisaalta tuntuu typerältä antaa lapset muualle hoitoon, kun omat menot eivät kuitenkaan ole maailman suurimpia.

 

[tönkkö]

[QUOTE="vieras";28303245]Mun mielestä joustavuus on sitä, että suostuu, jos itsellä ei ole menoja. Jos taas molemmilla on menoja, se hoitaa lapset, jolla lapset ovat.[/QUOTE]

Mitäs joustavuutta semmoinen on, kun eihän siinä tarvitse mitään joustaa?

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";28303245]Mun mielestä joustavuus on sitä, että suostuu, jos itsellä ei ole menoja. Jos taas molemmilla on menoja, se hoitaa lapset, jolla lapset ovat.[/QUOTE]

Tämä kuulostaa hyvältä. Huolta lapsista ei nyt tarvitse kokea, koska lähipiirissä on kyllä sukulaisia ym hoitajia. Omaa hankaluuttani ja joustamattomuuttani tässä punnitsen.

 

["Lilli"]

Mikä terapia se on? Kuulostaa aika tärkeältä? Jos olis pelkkä jumppa, voisin perua, mutta saatko tuota terapiaa järjestettyä?

 

["bootypeppi"]

Kysehän on omista lapsistasi? miksi edes kysyt tuollaista täältä sillä suurin osa täällä olevista naisista on ex miehilleen katkeroituneita ja heidän vastauksensa tietää jo valmiiksi.
Yleisin vastaus on jokatapauksessa että "Älä Jousta". Se taas johtuu juuri tuosta katkeroitumisesta ex miestä kohtaan ja palavasta halusta tuottaa tälle harmia ja murheita aina kun vain voi.
Neuvonkin sinua olemaan yhteistyökykyinen jos sinulla siihen mahdollisuus on sillä kaikenlainen vihanpito välittyy aina lapsiin ja tuskinpa kukaan lapsilleen pahaa tahtoo?

 

["aloittaja"]

Bootypeppi, Nythän suurin osa kehotti joustamaan

 

["vieras"]

Mitäs joustavuutta semmoinen on, kun eihän siinä tarvitse mitään joustaa?

Miten niin ei tarvitse? Jotkut pitävät tiukasti kiinni siitä, että lapset ovat siten kuin on sovittu (mitä en alkuunkaan ymmärrä). Joustavuutta on se, että ottaa lapset, vaikka olisi toisen vuoro heistä huolehtia. Mutta jos itselläkin on menoja, ja varsinkaan jos toinen ei ole viitsinyt ajoissa kysyä, niin ei tarvitse joustaa.

 

[eksä]

Minä en joustaisi. Kuten en joustanut silloinkaan kun eksän piti lähteä viemään tyttöystäväänsä synnyttämään ja lapset oli heillä. Okei.. synnytys käynnistyi kuukautta etuajassa joten sitä ei voinut tietää etukäteen mutta mulla oli muita suunnitelmia juuri silloin.

Lapset vei sitten tämän tyttöystävän vanhemmille.

 

["vieras"]

ihan uskomatonta, että joku voi edes kysyä tuollaista asiaa. Tottakai äitin pitää hoitaa omat lapsensa, vaikka kuinka olis omia menoja, lasten takia voi joutua perumaan tärkeitäkin menoja. mieti nyt miltä lapsistasi tuntuu, jos ne kuulee, että äiti ei peru omia menojaan, niin että lapset ei voi olla sen kanssa! Jo on aikoihin eletty, oma äiti "lastenvahdiksi", huh huh!

 

[saunatonttu-sandra]

mun ex on hyvin joustava noissa, ottaa lapset sopimuksen ulkopuolellakin jos mulla ja nyk miehellä joku meno, ei tartte ku kysyä et onko sulla aikaa.. sopimus on et lapset tapaavat isäänsä joka toinen vkl ja lomilla, mutta käytännössä joka vkl ku ex tulee joskus meille viikonlopuksi

 

["xXx"]

Mä joustaisin kyllä.

Jos ajatellaan ydinperhettä, niin missä perheessä toisen työn vuoksi lapset joudutaan viemään hoitoon "minne sattuu", kun toinen pitää sitkeästi kiinni omista menoistaan? Vois ajatella että tässäkin tapauksessa on kyse lapsista, eikä kostosta exälle...

 

["vieras"]

Ihan yhtälailla isä voi perua omat menonsa tai järjestää lapsille hoitajan, miksi sen pitäisi olla juuri äidin velvollisuus? Meillä ei ex edes soittaisi minulle, jos tyttöystävällä vapaata silloin

 

["vieras"]

[QUOTE="xXx";28305572]Mä joustaisin kyllä.

Jos ajatellaan ydinperhettä, niin missä perheessä toisen työn vuoksi lapset joudutaan viemään hoitoon "minne sattuu", kun toinen pitää sitkeästi kiinni omista menoistaan? Vois ajatella että tässäkin tapauksessa on kyse lapsista, eikä kostosta exälle...[/QUOTE]

Missä perheessä toinen ei kerro työmenoistaan ajoissa, jotta toinen tietäisi olla varaamatta terapiaa ja jumppaa juuri sille päivälle?

 

["jep"]

jos on kyse ihan psykoterapiasta, sen joutuu usein maksamaan, jos viime tingassa peruu. Jumpan nyt voisin tuossa tilanteessa skipatakin, mutta toisaalta jos naisystävälle ei ole ongelma hoitaa, ja lapset viihtyvät hänen kanssaan, miksi peruisit?

 

[no tuota]

Mä en ymmärrä tuota logiikkaa,mä ajattelisin asiaa tasan niin, kuin ajattelisin ydinperheenä ollessakin. (eli olisin lasteni kanssa, tietenkin)

 

["harmaana"]

Minä en joustaisi. Kuten en joustanut silloinkaan kun eksän piti lähteä viemään tyttöystäväänsä synnyttämään ja lapset oli heillä. Okei.. synnytys käynnistyi kuukautta etuajassa joten sitä ei voinut tietää etukäteen mutta mulla oli muita suunnitelmia juuri silloin.

Lapset vei sitten tämän tyttöystävän vanhemmille.

Synnytys on poikkeustapaus, koska ei siinä todellakaan ole aikaa supistusten keskellä alkaa soittelemaan tuttavapiiriä läpi. Joku voi olla töissä, nukkumassa tai ihan mitä vaan. Jos sulla on vapaata, niin teet kyllä väärin jos et tuossa tapauksessa auta.

Itsekin olen erittäin tarkka menoistani enkä niitä hevillä peri. Synnytys on kuitenkin ainoa missä joustan aina.

Oletko katkera että eksäsi sai uuden naisensa kanssa ensimmäisen yhteisen lapsen?

 

[no tuota]

Ihan oikeasti tässä ihmettelen tätä vallallaolevaa ilmiötä, jossa ollaan "erossa ja erottu" myös lapsista. Mä en tätä ymmärrä yhtään (en edes sillä ajattelulla että "se toinenkin" tekee niin tms). Mä kyllä olisin lasteni äiti ihan 24/7 oli ne sitten missä tahansa ja aikuisten väliset kommunikaatiovaikeudet ei mun äitiyttäni mitenkään vähentäisi saati antaisi oikeutta johonkin itsekkääseen elämään.