O
Oletko sinä eurotaistolainen?
Vieras
Onko kritiikit
Eurouskovaiset ovat nykypäivän taistolaisia
Historian valossa eurouskovaisten vertaaminen 1970-luvun taistolaisiin ei välttämättä tunnu täysin tuulesta temmatulta. Nykyiset vallanpitäjät kun tuntuvat välillä uskovan Euroopan integraation luonnollisuuteen yhtä sokeasti kuin Suomen kommunistisen puolueen vasemmistosiipi uskoi aikoinaan Neuvostoliiton ikuisuuteen.
Professori Markku Kuisman mielestä vertaus ei ole järjetön ja yhtymäkohtia löytyy, mutta myös suuria eroja.
Tämä ei ehkä ole niin vahva ja uskonnollisen ideologian kaltainen itsepetos kuin mitä taistolaisilla oli. Taistolaiset oli monoliittisempi, suljettu ja tiivis ryhmä, jonka maailmankatsomuksen kaikki osatekijät olivat napitettu samantyyppisiksi. Eurouskovaiset taas eivät ajattele elämän kaikista muistakin asioista samalla tavalla, Kuisma sanoo.
Uutta sukupolvea yhdistävänä tekijänä on nimenomaan kritiikitön usko EU:hun ja euroon, mutta muilla elämänaloilla he voivat taistolaisista poiketen olla varsin heterogeeninen joukko. Yhtäläisyys taistolaisten kanssa pohjaa kuitenkin samanlaisiin asioihin.
Taistolaisten tuli uskoa pyhiin kirjoituksiin, eikä siinä sallittu epäuskoa. Samalla tavalla tässä ei sallita epäuskoa EU:n ja euron suhteen. Eurooppa-oppi ei kuitenkaan ole yhtä totaalinen kuin taistolaisuus oli, Kuisma sanoo.
Myös Pauli Kettunen näkee joitain yhtymäkohtia taistolaisiin, vaikkei suoraa vertausta täysin hyväksykään.
Ehkä samalla tavalla eurouskovaisilla on taustalla ajatus siitä, että historia on meidän puolella ja kulkee johonkin suuntaan. Eurouskovaiset voivat nähdä olevansa samalla tavalla historian agentteja kuin taistolaiset. Tulee kuitenkin muistaa, että taistolaiset olivat oppositioliike, kun taas nykyinen polvi on vallankahvassa ja Suomi on vahvasti osa Eurooppaa, kuten he haluavatkin, Kettunen sanoo.
Mitä eurokriisin keskellä sitten oikein tulisi tehdä, jos sokea usko järjestelmään ei auta, mutta systeemin romahtamisella olisi myös kamalat seuraukset?
Ilman illuusiota tapahtuva realistinen arvio voisi olla tässä tilanteessa järkevää vaurioiden minimoimiseksi, Markku Kuisma sanoo.
Eurouskovaiset ovat nykypäivän taistolaisia
Historian valossa eurouskovaisten vertaaminen 1970-luvun taistolaisiin ei välttämättä tunnu täysin tuulesta temmatulta. Nykyiset vallanpitäjät kun tuntuvat välillä uskovan Euroopan integraation luonnollisuuteen yhtä sokeasti kuin Suomen kommunistisen puolueen vasemmistosiipi uskoi aikoinaan Neuvostoliiton ikuisuuteen.
Professori Markku Kuisman mielestä vertaus ei ole järjetön ja yhtymäkohtia löytyy, mutta myös suuria eroja.
Tämä ei ehkä ole niin vahva ja uskonnollisen ideologian kaltainen itsepetos kuin mitä taistolaisilla oli. Taistolaiset oli monoliittisempi, suljettu ja tiivis ryhmä, jonka maailmankatsomuksen kaikki osatekijät olivat napitettu samantyyppisiksi. Eurouskovaiset taas eivät ajattele elämän kaikista muistakin asioista samalla tavalla, Kuisma sanoo.
Uutta sukupolvea yhdistävänä tekijänä on nimenomaan kritiikitön usko EU:hun ja euroon, mutta muilla elämänaloilla he voivat taistolaisista poiketen olla varsin heterogeeninen joukko. Yhtäläisyys taistolaisten kanssa pohjaa kuitenkin samanlaisiin asioihin.
Taistolaisten tuli uskoa pyhiin kirjoituksiin, eikä siinä sallittu epäuskoa. Samalla tavalla tässä ei sallita epäuskoa EU:n ja euron suhteen. Eurooppa-oppi ei kuitenkaan ole yhtä totaalinen kuin taistolaisuus oli, Kuisma sanoo.
Myös Pauli Kettunen näkee joitain yhtymäkohtia taistolaisiin, vaikkei suoraa vertausta täysin hyväksykään.
Ehkä samalla tavalla eurouskovaisilla on taustalla ajatus siitä, että historia on meidän puolella ja kulkee johonkin suuntaan. Eurouskovaiset voivat nähdä olevansa samalla tavalla historian agentteja kuin taistolaiset. Tulee kuitenkin muistaa, että taistolaiset olivat oppositioliike, kun taas nykyinen polvi on vallankahvassa ja Suomi on vahvasti osa Eurooppaa, kuten he haluavatkin, Kettunen sanoo.
Mitä eurokriisin keskellä sitten oikein tulisi tehdä, jos sokea usko järjestelmään ei auta, mutta systeemin romahtamisella olisi myös kamalat seuraukset?
Ilman illuusiota tapahtuva realistinen arvio voisi olla tässä tilanteessa järkevää vaurioiden minimoimiseksi, Markku Kuisma sanoo.
on kuin aloittajaan...)
