"Ettei suostutella tekemään enempää lapsia.."

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja m
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

m

Vieras
Oon varmaan nipo, mutta mulla meni herneet nenään. Mies heitti kommentin, että hän on sterilisaation hankkinut ettei häntä enää missään tilanteessa voida suostutella tekemään lapsia.

Ja perkele, kuulostaa siltä kuin minä olisin vinkunut noi lapset meille :headwall: Sitä paitsi se olin minä, joka sanoi että voisit mennä sterilisaatioon :kieh:

Mua vaan alkoi ottaa päähän, heitti tuollaisen kommentin julkisesti.
 
Ymmärrän kyllä sun kiukustumisen.

Meillä miehen kommentti lapsettomuusuteluihin on: "Joo, olishan se kiva jos mekin lapsia saataisiin, mutta eihän niitä voi saada, kun tässä suhteessa pian unohtaa miten niitä lapsia edes tehdään" Hih :) Tuo on musta vaan hauska kommentti, vaikka joku sen voisi ottaa loukkauksena itseään kohtaan. Tiedän, että mieheni vain vitsailee, koska lapsettomuus on meille arka paikka.
 
Minä olisin oikaissut kaikkien kuullen. Sanonut että "minähän sut sinne sterilisaatioon käskin :) " "että kukahan sua sitten suostuttee vielä lapsia tekemään?" Takaisin samalla mitalla.
 
No suutuin varmaan siksikin, että ensinnäkin meidän kolmas lapsi oli "vahinko" joka sai alkunsa ehkäisystä huolimatta, ja toiseks siksi että mies heitti kerran aikaisemmin kommentin, että hän ei olisi esikoista silloin halunnut, mutta minä suostuttelin. Todellakaan en suostutellut, se oli hän joka sanoi että tahtoo jättää ehkäisyn pois, ja mä en todellakaan sitä lasta häneltä kinunnut. Mutta hänen mielestään minä suostuttelin hänet lastentekoon, kun kerran olin sanonut, että ei sitä lastenhankintaa kannata rahasyillä perustella. Siis normaalina kommenttina keskustelussa :kieh:
 
no jos oikeesti käsitys faktoista eroaa noin paljon, niin nostaisin kyllä kissaa pöydälle kunnes se pysyy siinä. Ei o hyvä jos miestä jää kalvamaan tommoinen ja vielä ilman asiaperusteita. Ja jos niitä perusteita on, niin ei o hyvä jos sun mielestä ei ole. Turha antaa katkeruudelle kasvualustaa.
 
No toi esikoisjuttu juteltiin silloin läpi, mutta ei siinä kyllä mihkään päästy. Ja se oli mies aina ennen ollut sitä mieltä, että lapset oli yhdessa hankittu, mutta yhtäkkiä alkoi puhua niin että minä olisin ollut se joka ensimmäiseen lapseen manipuloin, ja että hän ei siihen olis suostunut jos nyt olis samassa tilanteessa. Ja mä en ymmärrä, että miksi se nyt niin yhtäkkiä muutti sen tulkintansa. Mä en siihen painostanut, vauvajutuista puhuttiin useamman kerran mutta yleisesti ja mä olin sitä paitsi hyvin epävarma vielä siinä vaiheessa, kun mies sen ehkäisyn lopettamista ehdotti.

Mua vaan vituttaa niin paljon toi, että kun lasten kanssa onkin ollut rankkaa, niin tää urpo rupee kääntämään syytä minun niskaani, vaikka minä se olen ollut joka niitä lapsia on pääasiassa hoitanut.
 
joskus on tullu vastaan miehiä, jotka ennakoi naisen haluja ja yrittää miellyttää yli minkään tolkun rajan. Ettei tässä olis ollu semmoisesta kysymys, että hää mielestään ehdotti ehkäisyn heittoa siks kun tiesi mielestään sun haluavan. Tai sitte se oli joku väärä yleistys hänen puoleltaan (naiset aina haluu lapsia ja jos mies ei suostu niin sitte ne jättää, joten kannattaa osoittaa olevansa kelpo mies ja...).

Kun näissä tuommoisissa sankaruustapauksissa saattaa tosiaan käydä niin, että asia kääntyy miehen päässä suureksi uhraukseksi, ja jossain kohtaa tuleekin maksun aika. Ettei nyt olis käyny jotenkin näin?
 
En tiedä mikä helvetin marttyyri siitä on tullut. Koko tää suhde on muutenkin edennyt koko ajan miehen aloitteiden mukaan, hän on se joka yhteenmuuttoa ehdottanut, kihloja, häitä, ehkäisyn lopettamista yms. Mä en ole mikään sellainen emo- tai parisuhdetyyppi itse, ne ei ole olleet mulla mikään haave.

Mua vaan ärsyttää nyt niin paljon. Saatana. Kun se päätöskin siitä, että se on hän joka menee sterilisaatioon enkä minä, liittyi siihen että se oli hänelle pienempi toimenpide. En mä tässä itsekään mitään lisälapsia ole enää halunnut.
 
Meillä mies saattanut jostain muusta asiasta samanlaista heittää. Asia ollaan sovittu yhdessä ja sitten toisessa tilanteessa onkin muka joku muu vastaus. Jos ei ole äijää sanomaan omaa mielipidettä silloin kun asiassa puhutaan niin pitäisi sen suun kiinni myöhemminkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Minä olisin oikaissut kaikkien kuullen. Sanonut että "minähän sut sinne sterilisaatioon käskin :) " "että kukahan sua sitten suostuttee vielä lapsia tekemään?" Takaisin samalla mitalla.

Näin minäkin olisin kyllä sanonut. Varmaan ei mies kuitenkaan ole tarkoittanut ihan sananmukaisesti, mutta ajattelemattomuuttaan töksäyttänyt.
Meilläkin on monesti miehen kanssa sellaiset puheet enempien lapsien hankkimisesta että joku voisi luulla että lapsemme eivät ole toivottuja :D Näinhän ei todellakaan ole, tätä toistakin odotamme innolla mutta kolmatta meille ei enää tule missään tilanteessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja rouvis:
Ymmärrän kyllä sun kiukustumisen.

Meillä miehen kommentti lapsettomuusuteluihin on: "Joo, olishan se kiva jos mekin lapsia saataisiin, mutta eihän niitä voi saada, kun tässä suhteessa pian unohtaa miten niitä lapsia edes tehdään" Hih :) Tuo on musta vaan hauska kommentti, vaikka joku sen voisi ottaa loukkauksena itseään kohtaan. Tiedän, että mieheni vain vitsailee, koska lapsettomuus on meille arka paikka.

:D
Meillä taas mies vitsailee, että ei hänen kasseistaan tule enää muuta kuin lämmintä ilmaa vaan.
Mekin ollaan esikoisen syntymän jälkeen kärsitty hedelmättömyydestä (miehestä johtuvasta).
Meillekin tosi kipeä paikka.
 
Onhan jakomielitautinen tilanne nyt. Ei käy kateeksi ei. Että miten sun nyt kannattais toimia, paha tietää. Jos jätät asian sikseen, niin jääkö se kalvamaan luita kuitenkin, kunnes toistuu jossain muussa asiassa tämä uhrikuvio? No sittenhän sen näkee. Mutta onko sitten itte jo niin kypsä että lähtee viuhtomaan samantien - kun nyt voisi ehkä penkoa asian perusteellisemminkin heti tällä kerralla, ja selvittää mitä miehen päässä tosiaan liikkuu.

Mitens hyvin ap mahtaa olla perillä miehen perheen kummallisista pinnanalaisista kuvioista, että harrastetaanko siellä jotain tuommoista hämärää marttyyrioppia?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ahma:
Mitens hyvin ap mahtaa olla perillä miehen perheen kummallisista pinnanalaisista kuvioista, että harrastetaanko siellä jotain tuommoista hämärää marttyyrioppia?

No ainakin hänen äitinsä on marttyyrina ihan mestari. Muuten ihana ihminen kyllä, että en inhoa anoppiani muuten mutta vaan tätä hänen uskomatonta marttyyripiirrettään. Appiukko taas lähinnä harrastaa itsesääliin käpertymistä, jolloin koko maailma potkii häntä päähän ja hän on uhri.
 
On ehkä mies sitten oppinsa kotoa poiminu. Kyllä vois olla hyvä jos onnistut pitämään asioista huolen sillä lailla, ettei pääse käpertymään puolisko nyt omiin kuvioihinsa. Voi suorastaan yrittää vietellä sua johonkin semmoiseen peliin jota heillä on hänen kasvuvuosinaan harrastettu.
 

Uusimmat

Yhteistyössä