Että pistää ärsyttään nää yhteiskunnan tuilla elelijät, jotka valittaa täällä ettei rahat riitä

[sinnikäs]

Niin, mutta toisaalta mä tiedän sellasen säälittävän tapauksen, että perheessä on äiti, jolla ei ole mitään koulutusta (haloo: tänä päivänä ) lapsia 4 ja kotona ollut sen 10 vuotta, eli ei minkäänlaista työkokemustakaan. Mitä järkeä sen on mennä edes töihin? Pääsis ehkä prisman kassalle, jossa palkka on niin surkea, että se menis lasten pk maksuihin, työmatkoihin, ja sillon ei enää saisi asumistukea. Eli, ei tällasten "tapausten" kannata edes mennä töihin, parempi kun lusmuuvat kotonaan. Olenko kateellinen tai ärsyyntynyt, en todellakaan. Mä olen tyytyväinen siihen, että olen kouluttautunut, maksan omaa asuntoa ja saan elätettyä omat lapseni itse!

Tiedoksi vain että siellä Prisman kassalla tienaa hyvin noepasti sen reilut 2500?! Ja vielä ilman sitä koulutusta.

Ei muuten varmana saa! Mikä se peruspalkka on 1800? Lisät ei todellakaan tee 700e kk, en usko.

Peruspalkkaa ei ole vaan tuntipalkka. Mä olen itse Cittarin kassalla ja saan noin 2500? /kk. Ja ihan sama mikä kauppa, TES:n mukaan mennään.

Höpsis, mikä sun tuntipalkka sitten on? 20 euroa vai?

 

[Tiimarinvihko]

Onko sun lapsilla isää tai muuta henkilöä, joka voisi viedä tai hakea lapsia hoidosta?

Ei ole.

 

[Lode84 harmaana]

Opiskelu on yhteiskunnallisesti hyväksyttävää. Sosiaalipummaaminen ei.

Kuka määrittelee mikä on yhteiskunnallisesti hyväksyttävää? Sinäkö? Sen määrittelevät lait, joten sosiaalipummaaminen on hyväksyttävää vaikkei ehkä moraalista.

En minä sitä määrittele, vaan ihmisillä on noin yleisesti ottaen käsitys siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Aika monet työssä käyvät käsittääkseni vastustavat sitä, että jotkut elelevät vuodesta toiseen yhteiskunna siivellä, ilman että on aikomustakaan mennä töihin.

Pidät sitä ehkä itsekin moraalittomana, koska vedät siitä pultit? Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Vai miten se meni?

 

[Lode84]

Lisään vielä ,että ihmisten moraalikäsitykset eivät monestikaan mene yksiin lakipykälien kanssa. Ja tässä ketjussa nimenomaan käsiteltiin asiaa niin ikään ihmisten mielipiteiden pohjalta, ei lakipykälien.

 

[Tuulia79]

Nykyään on vaan sellainen meininki, että pienten lasten äitiä ei oteta edes työhaastatteluun. Ei mitään mahiksia päästä töihin. Muutenkin jokaiseen työpaikkaan on noin sata hakijaa ja kilpailu on kovaa. Tarkoitukseni on tulevaisuudessa lähteä opiskelemaan, jos minut valitaan kouluun.

Mies vakavasti sairaana, eikä tule koskaan palaamaan työelämään.

Mielestäni olemme kumpikin syyttömiä tilanteeseemme. Elämme yhteiskunnan tukemana, mutta rahat riittävät hyvin. Tänään vietiin ensimmäistä kertaa toimeentulotukihakemus, koska miehen lääkekulut ylittivät budjettimme.

Toivon, että ketjun aloittaja osaisi miettiä, että elämä ei aina ole kaikille niin helppoa kuin hänelle.