N
Nelikymppinen ja ylikin
Vieras
Ihan pakko jonnekin kertoa, kun tutuille en vielä viitsi, ajattelisivat vain turhia 
Siis töissä joku aika sitten puhelinluettelosta bongasin erään nimen ihan vahingossa ja jostain ihmeen syystä se nimi jäi mieleen ja mietin, mikähän tyyppi tuo on. (Henkilökuntaa on n. 2000, joista ainakin puolet puhelinluettelossa)
Meni jonkun aikaa, kun työasioissa huoneeseen tuli pari miestä, toinen tuttu ja toinen ihan vieras. Ja kiinnitin huomion siihen vieraaseen, kun oli niin veikeän näköinen.
Ja arvaattekin varmaan, että se oli just tuo puhelinluettelon tyyppi..
En mä oikein tiedä, mitä tapahtui, mutta mä aloin odotella, että se tulis uudestaan käymään. Ja tulihan se, koska siitä tuli uusi yhteistyökumppanini töissä.
Tästä on aikaa pari kuukautta ja nyt olen vaihtamassa työpaikkaa (tosin samassa isossa rakennuksessa ollaan edelleen, mutta ihan eri töissä).
Mulla on surku, kun en näe sitä enää. Tänäänkin keksin tekosyyn, jolla sain sen käymään luonani. Ja sekin katsoi mua iloisin silmin.
Mä olen jollain lailla ihastunut siihen, mutta en todellakaan halua suhdetta elämääni.
On tämä kuitenkin niin jännää olla pitkästä pitkästä aikaa ihastunut. Samalla lailla ihastunut, kun joskus ala-asteella, jolloin ei kuitenkaan halunnut mitään seurustelujuttuja.
Ehkäpä mä kaipasin elämään jotain jännitystä, kun on tapahtunut vähän kaikkea viime vuoden aikana. Mutta ihan sama, mä nyt nautin tästä ihastumisesta
Mun on niin tehnyt mieli puhua tästä ystävälleni, mutta en viitsi, koska en todellakaan aio tehdä mitään asian eteen.
Joten tämä palsta sai toimia "leikkiystävänä". Kun jotenkin oli vaan pakko jollekin kertoa
Siis töissä joku aika sitten puhelinluettelosta bongasin erään nimen ihan vahingossa ja jostain ihmeen syystä se nimi jäi mieleen ja mietin, mikähän tyyppi tuo on. (Henkilökuntaa on n. 2000, joista ainakin puolet puhelinluettelossa)
Meni jonkun aikaa, kun työasioissa huoneeseen tuli pari miestä, toinen tuttu ja toinen ihan vieras. Ja kiinnitin huomion siihen vieraaseen, kun oli niin veikeän näköinen.
Ja arvaattekin varmaan, että se oli just tuo puhelinluettelon tyyppi..
En mä oikein tiedä, mitä tapahtui, mutta mä aloin odotella, että se tulis uudestaan käymään. Ja tulihan se, koska siitä tuli uusi yhteistyökumppanini töissä.
Tästä on aikaa pari kuukautta ja nyt olen vaihtamassa työpaikkaa (tosin samassa isossa rakennuksessa ollaan edelleen, mutta ihan eri töissä).
Mulla on surku, kun en näe sitä enää. Tänäänkin keksin tekosyyn, jolla sain sen käymään luonani. Ja sekin katsoi mua iloisin silmin.
Mä olen jollain lailla ihastunut siihen, mutta en todellakaan halua suhdetta elämääni.
On tämä kuitenkin niin jännää olla pitkästä pitkästä aikaa ihastunut. Samalla lailla ihastunut, kun joskus ala-asteella, jolloin ei kuitenkaan halunnut mitään seurustelujuttuja.
Ehkäpä mä kaipasin elämään jotain jännitystä, kun on tapahtunut vähän kaikkea viime vuoden aikana. Mutta ihan sama, mä nyt nautin tästä ihastumisesta
Mun on niin tehnyt mieli puhua tästä ystävälleni, mutta en viitsi, koska en todellakaan aio tehdä mitään asian eteen.
Joten tämä palsta sai toimia "leikkiystävänä". Kun jotenkin oli vaan pakko jollekin kertoa