etä lasten tavoista

millaisia tapoja teillä olevilla etälapsilla on, ja minkä ikäisiä he ovat?nukkumaan meno aikoja, annatteko katsoa mitä ohjelmia yms yms.

meillä etälapsi on 12-vuotta. Käy joka toinen viikonloppu, tai pitäisi käydä mutta päättää itse milloin tulee ja milloin ei. minä itse en antaisi vielä tuon ikäisen päättää noita asioita.Hänelle asiasta puhuttu ja kerrottu että ajoissa pitäisi kertoa jollei tule tai pitää päästä eri aikaan pois, koska perheessä muitakin henkilöitä jotka kuuluu huomioida, mutta mitään ei ole tapahtunut vaan sama peli on jatkunut koko ajan ja vain pahentunut.

nukkumaan meno aika ollaan pidetty 22.00 mutta lapsi tahtoisi valvoa 24.00 ja vetooa että saa äidin luona valvoa siihen saakka. Aamulla hän nukkuu kymmeneen ja ylikin vaikka olemme laittaneet nukkumaan 22.00

myöskään elokuvien ikärajat ei häntä purista vaikka itse olen niistä aika tarkka.

toiset lapset 9-v kohta 10-v menee 20.30 yleisimmin nukkumaan, jos nuorempi ehtinyt nukahtaa. nuorempi eskarilainen menee puolikahdeksalta nukkumaan.

Eivät katso telkkarista iltasella juuri mitään aikuisten ohjelmia ja 10- v tietää että ikärajallisia ei katsota.

Mies on mieltä että olen 12-vuotiaalle liian ankara, pidän häntä vauvana. Ja ajattelin että jos olisi muita vanhempia ketkä kertoisi miten teillä. Mutta aioin pitää saman säännön näille nuoremmillekkin vaikka he ovat omia lapsiani ja toinen heistä etälapsi. tämä 10-v miltein. Olen mieltä henkilökohtaisesti, että liian nuorena ei pidä oppia öitä kukkumaan,se heijastuu kouluun ja muuhun elämään. samoin ikärajat, ei kai niitä turhan tautta ole keksitty....voi ehkä olla että olen tiukkapipo mutta itse ajattelen toimivani oikein lapsia ajatellen.

 

Etälapset on 9 ja 11 v. Tulevat tapaamiselle sovitusti.
Ei me mentäisi siihen, että lapsi määrää ja määrittelee tuleeko vai ei ja milloin tulee. Aikuiset sen sopisi ja mitä on sovittu, siitä pidetään kiinni.

Meillä on erilaiset säännöt kuin kotonaan.

Meillä on otettava itse vastuuta omista tavaroistaan - tästä taistellaan aina ja yhä vaan, kun eivät välitä, eivät huolehdi jne.

Vuoteet osaavat jo pedata itsekin, siinä oli aikoinaan kova taistelu ja opettaminen ja kannustaminen ja pakottaminen.
Ja muutamia muita pikku juttuja, mistä joutuvat itse huolehtimaan, kotonaan äitinsä ei anna, vaan tekee heidän puolesta. Eivät ole hemmoteltuja, mutta ovat lapsia, joille en anneta vastuuta - jotka ei saa edes yrittää - joihin ei luoteta. Esim. mitä pukea päälleen tänään, kun sää ulkona on tätä tai tuota.. meillä saavat itse valita, kotonaan ei.

Salatut elämät eivät ole lasten ohjelma. Sitä ei meillä katsota. Idolseja tms. kyllä.

Meillä saa valvoa ja on joustavuutta nukkumaan menossa ja ruoka-ajoissa. Kotonaan menevät nukkumaan klo 20, meillä viikonloppuelämä, joten saa valvoa esim. klo 21 ja uutena vuotena ja juhannuksena läpi yön. Ja joskus on käynyt niin että on jotain ohjelmaa ja venähtää ja nukkumaan meno menee lähemmäs 22, mutta ne on harvinaisia poikkeuksia.

Eli meillä on kyllä vapaampaa. VAstuun ottamista opetellaan koko ajan.

 

12v. lain mukaan saa itse päättää haluaako mennä tapaamisiiin, toivottavaa (ja itse näin toimin) on tietenkin kannustaa lasta tapaamaan etävanhempaa.MUTTA 12V. täyttänyttä tähän ei voi pakottaa.Meillä tosin ei ole sellaista onegelmaa, mielellään menevät isälleen..johtuneeko osin sitten siitä että eivät saa minun eli lähin luona katsoa "aikuisten" filmejä jne. isillä saa...pesuun menevät niin vaatteet kun lapset kun takaisin tulevat, etäperheessä ei turhia siivota...

 

Meillä etälapset tulevat meille aika usein yllättäen ja mitään sopimuksia tapaamisita ei ole tehty, kun asuvat vain muutaman kilometrin päässä. Lapsia on kaksi; 13 v. poika ja 11v. tyttö. Ovat meillä lähes joka viikonloppu ja usein viikollakin yötä. Joskus tulee vain toinen, usein molemmat. Itselläni on samanikäiset tyttö ja poika, joten lapsia on yhteensä neljä, kun kaikki ovat koolla.
Mieheni lapset käyttäytyvät ihan hyvin mielestäni, samalla tavalla kuin omanikin. Nukkumaan menot sujuvat ok, joskus purnaavat ajoista, mutta aina uskovat aikuista (molempia perheemme aikuisia). Syövät sitä ruokaa, mitä meillä tarjotaan. Olemme tulleet alusta asti hyvin toimeen keskenämme.
Minulla ei ole valittamista mieheni lapsista, ihan mukavia, hyvin kasvatettuja musksuja ovat. Täytyypä todeta, että meillä on mukava suur/uusperhe.

 

\

Meillä etälapset tulevat meille aika usein yllättäen ja mitään sopimuksia tapaamisita ei ole tehty, kun asuvat vain muutaman kilometrin päässä. Lapsia on kaksi; 13 v. poika ja 11v. tyttö. Ovat meillä lähes joka viikonloppu ja usein viikollakin yötä. Joskus tulee vain toinen, usein molemmat. Itselläni on samanikäiset tyttö ja poika, joten lapsia on yhteensä neljä, kun kaikki ovat koolla.
Mieheni lapset käyttäytyvät ihan hyvin mielestäni, samalla tavalla kuin omanikin. Nukkumaan menot sujuvat ok, joskus purnaavat ajoista, mutta aina uskovat aikuista (molempia perheemme aikuisia). Syövät sitä ruokaa, mitä meillä tarjotaan. Olemme tulleet alusta asti hyvin toimeen keskenämme.
Minulla ei ole valittamista mieheni lapsista, ihan mukavia, hyvin kasvatettuja musksuja ovat. Täytyypä todeta, että meillä on mukava suur/uusperhe.

Teillä on aikuisilla terve järki ja yvä itsetunto paikallaan eli toimivat välit ja lasten lähiäiti ei koe että sinä viet hänen äitiyttään tai vanhemuuttaan.

Meillähän etälapset ei saa olla missään tekemisissä vaikka välimatkaa on vajaa 2 km. Eikä mitään infoa mistään tule, esim. viimeksi tulivat tapaamiselle ja selvisi vasta sitten haettaessa että lauantai onkin koulupäivä. Ei mitään ennakkoinfoa äidiltä. Onneksi ei oltu suunniteltu tai varattu mitään viikonloppuohjelmaa, olisi koulu peruttu kyllä sitten, opelle vaan info, että kun ei info pelaa.. isä voisi kuulemma tiedustella koululta itse, sanoo lähiäiti, mutta eihän se niin toimi, että joka kuukausi isä soittaa opelle ja kysyy.. ope kyllä lupasi infota isääkin, mutta jäi lupauksen tasolle, isä ei viitsi tapella, olkoot, pitäkööt lapset, tulevat sentään tapaamiselle.

12v saa päättää ja sos.toimi ottaa huomioon 12 v mielipiteen tapaamisten ja asumisen suhteen. Mutta äidillekin pitäisi uskaltaa sanoa: haluan olla enemmän isän luona; haluaun muuttaa isän luo. Siinä se kynys sitten onkin.

 

Toki 12v. voi päättää itse, mutta kyllähän siinäkin opetellaan sitten vastuunottamista ja tapoja - ilmoittamisen yms. kanssa. Ainakin mun mielestä pitäisi opetella, että ei ihan päätöstä sillä perusteella tehdä, että nyt ei huvita ja tunnin päästä huvittaisikin.

Meillä 13 ja 15v etälapset jäävät joskus jompikumpi tulematta kun on muuta menoa. On sovittu, että sitten päätöksestä pidetään kiinni - kesken viikonlopun ei kukaan lähde hakemaan, vaan sitten on lähillä, vaikka kuinka yhtäkkiä tajuaisi että onkin ikävä ja haluaisi nähdä. Sovitusti voi tulla bussilla perässä - siis sekin sovitaan etukäteen. Molempia lapsia ei haeta eri aikataulun mukaan. Jos yhteinen haku ei sovi pe, niin voi esim. la jonkun menonsa jälkeen tulla bussilla. Tai sitten jos su on joku meno, johon on aikaisemmin mentävä, voi myös silloin mennä bussilla. Meillä välimatka on muutaman tunnin reissu.

Väistämättähän se on niin, että jo 15v. alkaa olla niin paljon omia juttuja; harrastuksia ja muita, että ei aina aikataulut sovi tapaamisten kanssa yhteen. Me on päädytty tällaiseen käytäntöön, jotta ei mene koko viikonloppu edestakaiseksi ralliksi. Joskus voisi olla parempi vaihtaa kokonaan viikonloppua, mutta harvoin se taas sitten lähin ohjelmaan on sopinut, joten koetetaan pärjätä näin.

Tavat meillä on kutakuinkin ok. Syömisestä tai syömättä jättämisestä pitää toisinaan valistaa ja elokuvien, pelejen yms. ikärajoista meillä ollaan tarkempia - se on onneksi toistaiseksi ollut ihan helppoa pelkkään lakiin vedoten. Nukkumaan yritetään kehoitella ajoissa - lapse ovat tosi väsyneitä kouluviikon jälkeen - 12 tunnin unet menevät ihan kevyesti ja tuntuu että sekään ei meinaa riittää. Välillä sitten tarpeen mukaan joustetaan ja katsotaan miten menee. Samanlaisest säännöt meillä on kaikille lapsille - ikään suhteutettuna tietty.

 

\

Meillä etälapset tulevat meille aika usein yllättäen ja mitään sopimuksia tapaamisita ei ole tehty, kun asuvat vain muutaman kilometrin päässä. Lapsia on kaksi; 13 v. poika ja 11v. tyttö. Ovat meillä lähes joka viikonloppu ja usein viikollakin yötä. Joskus tulee vain toinen, usein molemmat. Itselläni on samanikäiset tyttö ja poika, joten lapsia on yhteensä neljä, kun kaikki ovat koolla.
Mieheni lapset käyttäytyvät ihan hyvin mielestäni, samalla tavalla kuin omanikin. Nukkumaan menot sujuvat ok, joskus purnaavat ajoista, mutta aina uskovat aikuista (molempia perheemme aikuisia). Syövät sitä ruokaa, mitä meillä tarjotaan. Olemme tulleet alusta asti hyvin toimeen keskenämme.
Minulla ei ole valittamista mieheni lapsista, ihan mukavia, hyvin kasvatettuja musksuja ovat. Täytyypä todeta, että meillä on mukava suur/uusperhe.

Kiva lukea tämmöistäkin välillä. Sitten minullakin on toivoa onnellisesta uusioperheestä!!!! Teillä terveen itsetunnon omaavat lapset

 

tärkeää tosiaan on kannustaa yli 12v. tapaamisiin lähin jos on ongelmia! ja tapoja opetella, eli että ilmoitellaan puolin ja toisin esteistä ym.kouluun kannattaa muuten ilmoittaa kummankin vanhemman sähköpostiosoite, opettaja on kyllä velvollinen infoamaan molempia vanhempia jos heillä on yhteishuoltajuus!

 

\

tärkeää tosiaan on kannustaa yli 12v. tapaamisiin lähin jos on ongelmia! ja tapoja opetella, eli että ilmoitellaan puolin ja toisin esteistä ym.kouluun kannattaa muuten ilmoittaa kummankin vanhemman sähköpostiosoite, opettaja on kyllä velvollinen infoamaan molempia vanhempia jos heillä on yhteishuoltajuus!

Jos ja kun ei sitä yhteistyötä tai luottamusta ole, ja se on juuri tämän lähin aikaansaama ja haluama tilanne, niin ei siinä mitään voi tehdä. Ylimääräisille tapaamille ei anna lapsia, vaikka kysytty on ja lapset ovat halunneet, mutta äidille ei saa sanoa, että lapsi haluaa. Lapset kieltää, äiti alkaa kuulemma huutamaan...olemme aika moisen haukkumisen kohteena, mutta emme anna sen häiritä itseämme, emme onneksi kuule sitä, lapseilleen vain äiti haukkuu heidän isäänsä ja minua, vaikkei edes tunne minua enkä rikkonut heidän liittoaan ja niin edelleen........

Ainoa mitä lähi haluaa isästä, on että isä antaisi rahaa. On hokenut 11-vuotiaalle, että mitä sinä sinne isällesi menet...eli yrittää aivopestä että lapsi ilmoittaisi ettei halua tulla. Nuorempi hehkutti jo: sitten kun olemme 18 v meidän ei tarvitse tulla tapaamiselle eli ei ole pakko tulla, sitä tarkoitti. Mies sanoi, ettei tänne ole nytkään mikään pakko tulla. Minä muistutiin että ikäraja on 12 v.

 

Surullista, että minun laskujeni mukaan vain yksi vastaus oli positiivisen kuuloinen, muut täynnä erilaisia ongelmia.
Alkoi oikein tulevaisuus pelottaa!

Meillä käy yksi etälapsi (joka 2. vkonloppu), mieheni 2,5-vuotias tyttö. Lapsen säännöistä yms. kotona tai tarhassa emme tiedä yhtään mitään, koska miehelläni ja exällä on hyvin riitaisat välit. Meillä on siis omat säännöt, jotka ovat toimineet mielestäni aika hyvin. Suurimmat konfliktit tulevat lähinnä avomieheni ja minun eri näkemyksistä kasvatuksessa. Niistäkin on aina selvitty

Toivon, että meillä ei koskaan mennä "kun äitikin antaa" -säännöillä. Aikuisen on ne rajat asetettava, oltava johdonmukainen ja ajateltava lapsen parasta. Eihän siellä etäkodissa tarvitse tai pidäkään olla juuri samanlaista, kuin äidin luona. Kunhan siellä on aikuinen, joka välittää!

 

HEI!

joo mun miehellä on poika 6vuotias ja kun tulee meille ei halua mitään tehdä.ON käyty laskemassa mäkeä, luistelemassa tai vaikka pelattu pöytäjääkiekkoa niin mikään ei ole hyvin kun ei saa pelata niin paljon kuin haluaa pleikkaria.Muutenkin sotii meidän sääntöjä vastaan ei halua syödä silloin kun on ruoka aika, ei ulkoilla, ei peseytyä.

Kiusaa pikkusiskojaan 5kk ja 1,3v ja istuisi vaan sohvalla katsoen telkkaria.Kotona täysin eri säännöt kuin meillä ja ex ja minun mies riidoissa joten keskutelusta ei tule mitään.Poika on kertonut miten isitä puhutaan kotona pahaa sekä minusta.Asenne on siis jo kotoa poikaan pumpattu.

Tuntuu ikävältä kun meidän viikonloput ovat aina pilalla kun poika tulee suupielet alaspäin ilmoittaa että jos ei saa pelata viekää hänet äidin luokse.Pelata ei saa kuin puol tuntia ei enempää ja sillä siisti.Kapinoi kaikkea vastaan.Mikään ei ole hyvin.

Mä olen niin väsynyt kun sitä pitää koko ajan vahtia kun milloin milläkin mätkii pienempiä ja kiusaa.Tytötkin jo oireilevat itkevät usein nämä viikonlopun yöt ja ovat levottomia.

 

katsotaan vain uusien puolisoiden kiusanteoksi kun etälapselta vaaditaan käytöstapoja, ja sääntöjen noudattamista ja koitetaan opastaa oikeeta ja väärää!!!!
etälapsille kaikki on sallittua, ainakin semmonen kuva tulee kun joitain juttuja lukee!!! hänellä on vain oikeus noudattaa bioäidin ja isän sääntöjä tai tapoja, vaikka ne ovat uuden puolison ja isän kodissa omanlaiset,niin etälapsen ei tarvitse suostua jos äiti näin sanoo..
mettään mennään ja pahasti kyllä!!! lapsi on lapsi, ja kyllä tarvitsee sääntöjä ja rajoja turvakseen, ikävä kyllä joskus lapsia ovat nämä exät,jotka kokevat isän puolison säännöt kiusaksi, ja niitä ei tarvitse totella..lastahan tässä sekotetaan ihan kympillä!

 

Meillä mieheni pitää etälapsilleen kuria ja sääntöjä on noudatettava. Häpeää lastensa käytöstapojen puutetta niin paljon, että parhaansa tekee, silloin kun lapsiaan tapaa. Paljon on onneksi mennyt perillekin. Lapset saavat kotonaan pelata pleikkaria aamusta iltaan, ja TV:n äärestä on ollut tosi vaikea saada lapset esim. ulkoilemaan.

 

\

Meillä mieheni pitää etälapsilleen kuria ja sääntöjä on noudatettava. Häpeää lastensa käytöstapojen puutetta niin paljon, että parhaansa tekee, silloin kun lapsiaan tapaa. Paljon on onneksi mennyt perillekin. Lapset saavat kotonaan pelata pleikkaria aamusta iltaan, ja TV:n äärestä on ollut tosi vaikea saada lapset esim. ulkoilemaan.

lukea tämmöstäkin!! sillä lapsi tarvitsee rajoja ja rakkautta, tunteakseen olonsa turvalliseksi, sekä säännöllisyyttä ja aikuisen ohjausta!! eikä pelkästään mennä sieltä missä aita matalin että itse päästään helpommalla..hyvä hyvä sinun miehellesi!!

 

Meillä etälapset 7v ja 5v tulevet jokatoinen viikonloppu ja muuten kun yönpuolesta sattuu sopimaan. Lähi päästää lapset kyllä niin usein kuin vain meille sopii, eli ei kosta lasten kautta tai mitään sellaisa, vaikka häneltä kakeuuden voisi ymmärtääkin. Täsä hänelle iso kiitos! :flower:

Alussa meillä oli hiukan ongelmia sääntöjä opetellessa. Mutta aika nopeasti lapset oppivat. Meillä siis nykyäänkin eri säännöt kuin kotonaan. Meillä esim. nukkumaan mennään viimeistään 21.00. Iltapalan jälkeen toinen valitsee iltasadun ja sen jälkeen jäävät mukisematta sänkyyn. Yleensä 5 min. kuluessa molemman on unessa. Kotonaan valvoovat usein kouluiltoinakin miten sattuu ja saattavat esim. tulla kylästä jostain vasta kymmenen maissa! Sitten lapset väsyneitä ja kiukkuisia sekä aamuisin, että usein iltaisin... En ole siellä paikan päällä näkemässä tilannetta joten en oikein voisi lähiä arvostelemaan ruveta, mutta toisinaan ihmetyttää kyllä.

Ongelmia meillä on lähinna siisteyden, omien tavaroiden korjaamisen ja pukemisen kanssa. Tuntuu että lasten on vaikea oppia muistamaan että täällä tavarat korjataan paikoilleen, kun lähin luona niin ei tarvitse tehdä. Joskun harvoin hän yrittää saada lapset siivoamaan, mutta tämäkin usein epäonnistuu. Syytä en tiedä... Voi olla ettei aina halua olla se ikävä ilonpilaaja aikuinen, kun on yksin lasten kanssa niin paljon. Toisaalta ymmärrän lähiä jos näin on, mutta toisaalta ärsyttää. Lasten parhaaksi olisi kuitenkin oppia siivoamaan jälkensä ja ottamaan vastuuta omista asioista. :heart: