Tulee päiviä, jolloin et jaksaisi jatkaa
tätä yksinäistä, mutkaista matkaa.
Niin raskaalta kulkea tuntuu tie,
et ehkä tiedä, minne se vie.
Ne, jotka kulki sen aikanaan,
eivät palaa takaisin kertomaan
miten surujen metsässä suunnistetaan,
kuinka ikävän portit avataan
tai koska ja missä tavataan.
Se on paikka, josta vaietaan...
Vai onko juuri tuo oksa tässä
rakas käsi kättäsi etsimässä?
Ja kun tuulen hiuksillasi leikkivän luulet,
ole hiljaa, kaivatun äänen kuulet,
hyväilee sinua rakkaat huulet.
Hänen hymyään luontokin hymyilee,
puhu, ystävä, kyllä hän kuulee.
Sain tämän runon kortissa kerran kun oli todella vaikeaa, löysin sen äsken ihan sattumalta ja ajattelin laittaa tänne muita lohduttamaan. Tämä on sellainen että aina tulee lämmin tunne sisälle kun tämän luen....
tätä yksinäistä, mutkaista matkaa.
Niin raskaalta kulkea tuntuu tie,
et ehkä tiedä, minne se vie.
Ne, jotka kulki sen aikanaan,
eivät palaa takaisin kertomaan
miten surujen metsässä suunnistetaan,
kuinka ikävän portit avataan
tai koska ja missä tavataan.
Se on paikka, josta vaietaan...
Vai onko juuri tuo oksa tässä
rakas käsi kättäsi etsimässä?
Ja kun tuulen hiuksillasi leikkivän luulet,
ole hiljaa, kaivatun äänen kuulet,
hyväilee sinua rakkaat huulet.
Hänen hymyään luontokin hymyilee,
puhu, ystävä, kyllä hän kuulee.
Sain tämän runon kortissa kerran kun oli todella vaikeaa, löysin sen äsken ihan sattumalta ja ajattelin laittaa tänne muita lohduttamaan. Tämä on sellainen että aina tulee lämmin tunne sisälle kun tämän luen....