Esioireita vaihdevuosistako?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huh hellettä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

huh hellettä

Vieras
Olen 39-vuotias nainen. Minulla on yksi lapsi, jonka sain 35-vuotiaana useamman vuoden hedelmöityshoitojen jälkeen.

Tässä jokin aika sitten aloin pohtia, voisiko minulla olla esioireita vaihdevuosista. Luin jostain, että esioireet voivat alkaa juuri näihin aikoihin (noin nelikymppisenä) ja että ne voivat kestää useita vuosiakin ennen varsinaisia vaihdevuosia.

Minulla on usein öisin tuskastuttavan kuuma; ei varsinaisesti hiki, mutta hirveän kuuma, niin ettei saa oikein nukuttua. Päiväsaikaan vaihtelee palelu ja kuumotus. Kuukautisten kanssa on kierroissa häikkää ollut vuoden alusta saakka; silloin oli megapitkä kierto noin 55 päivää, sitten sellaisia pitkähköjä 35-40 päivää, välissä yksi lyhyt 21 päivää. (Kävin tuolloin tuon megapitkän kierron takia gynelläkin, ei mitään varsinaista vikaa löytynyt.) Olen tosi usein hirveän kärttyinen ja välillä jopa ihan "raivotar", kiihdyn nollasta sataan sekunnissa jostain ihan pikkuasiasta. Valitettavan usein raivostumisen tulilinjalle joutuu lapsiparka... Seksihalut ovat aika vähissä, ja se harmittaa äärettömästi, kun näen, miten mies kärsii siitä, ettei meidän seksielämä pelaa enää niin hyvin...

MILLÄ VERIKOKEELLA MITATAAN sitä, ollaanko tässä nyt lähellä "vaihtareita"...? Onko se FSH-hormonin tasoa mittaava verikoe vai mikä? Tietääkö kukaan, kuinka herkästi voisi saada lääkärin antamaan lähetteen tähän verikokeeseen? Että otetaanko tämänikäisen "valitukset" ollenkaan vakavasti?

Onko täällä muita samanikäisiä, joilla samansuuntaista ongelmaa ja huolta? Olisi mahdottoman antoisaa kuulla muiden kokemuksia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huh hellettä;11192209:
Olen 39-vuotias nainen. Minulla on yksi lapsi, jonka sain 35-vuotiaana useamman vuoden hedelmöityshoitojen jälkeen.

Tässä jokin aika sitten aloin pohtia, voisiko minulla olla esioireita vaihdevuosista. Luin jostain, että esioireet voivat alkaa juuri näihin aikoihin (noin nelikymppisenä) ja että ne voivat kestää useita vuosiakin ennen varsinaisia vaihdevuosia.

Minulla on usein öisin tuskastuttavan kuuma; ei varsinaisesti hiki, mutta hirveän kuuma, niin ettei saa oikein nukuttua. Päiväsaikaan vaihtelee palelu ja kuumotus. Kuukautisten kanssa on kierroissa häikkää ollut vuoden alusta saakka; silloin oli megapitkä kierto noin 55 päivää, sitten sellaisia pitkähköjä 35-40 päivää, välissä yksi lyhyt 21 päivää. (Kävin tuolloin tuon megapitkän kierron takia gynelläkin, ei mitään varsinaista vikaa löytynyt.) Olen tosi usein hirveän kärttyinen ja välillä jopa ihan "raivotar", kiihdyn nollasta sataan sekunnissa jostain ihan pikkuasiasta. Valitettavan usein raivostumisen tulilinjalle joutuu lapsiparka... Seksihalut ovat aika vähissä, ja se harmittaa äärettömästi, kun näen, miten mies kärsii siitä, ettei meidän seksielämä pelaa enää niin hyvin...

MILLÄ VERIKOKEELLA MITATAAN sitä, ollaanko tässä nyt lähellä "vaihtareita"...? Onko se FSH-hormonin tasoa mittaava verikoe vai mikä? Tietääkö kukaan, kuinka herkästi voisi saada lääkärin antamaan lähetteen tähän verikokeeseen? Että otetaanko tämänikäisen "valitukset" ollenkaan vakavasti?

Onko täällä muita samanikäisiä, joilla samansuuntaista ongelmaa ja huolta? Olisi mahdottoman antoisaa kuulla muiden kokemuksia.

En ole saman ikäinen,vaan vanhempi 51-vuotias, edelleen kuukautiskierto on säännöllinen, ei minkäänlaisia tuntemuksia vaihtareista ei edes esioireita. Toisilla voi ilmaantua jo nelikymppisenä, itselläni kuukautiset jatkuvat ilmeisesti 56- vuoteen asti. Tunnen oloni hyväksi ja nuorekkaaksi.
 
En ole saman ikäinen,vaan vanhempi 51-vuotias, edelleen kuukautiskierto on säännöllinen, ei minkäänlaisia tuntemuksia vaihtareista ei edes esioireita. Toisilla voi ilmaantua jo nelikymppisenä, itselläni kuukautiset jatkuvat ilmeisesti 56- vuoteen asti. Tunnen oloni hyväksi ja nuorekkaaksi.


Kiitos vain. Toivon kuitenkin vastauksia sellaisilta, jotka voivat kertoa samanlaisista kokemuksistaan. Niitähän mä kysyin ;) Siispä: onko jollain kertoa samankaltaisista oireista ja tilanteista? Myös te, jotka olette jo saman kokeneet, voitte kertoa kokemuksistanne: kauanko tuollainen esivaihe kesti, jouduitteko aloittamaan hormonikorvaushoidon ja kauanko sitä kesti, auttoiko mikään luontaistuote oireisiin? jne jne. Kiitos kohtalotoverit, jos voitte jotain kertoa!
 
Viimeksi muokattu:
Tutulta kuulostaa. Kaikki luettelemasi viittaa siihen, että hedelmällinen ikäsi alkaa olla ohi. Oireita voi todella olla vuosia ennen kuukautisten loppumista. Usein oireet sen jälkeen vielä pahenevat, ennen kuin sitten joskus aikanaan loppuvat kokonaan.

Miksi epäilet, ettei sinua ikäsi vuoksi otettaisi vakavasti? FSH on yksinkertainen verikoe, josta voi päätellä jotakin, mutta se voi olla vielä alhainen, vaikka oireita jo olisikin. Minä pyysin lähetteen kokeeseen, kun oli ensimmäinen pitempi tauko kuukautisissa. Arvo oli siinä vaiheessa (erilaisia oireita oli siis ollut jo vuosien ajan) 18. Kolme kuukautta myöhemmin, kun kuukautiset sitten loppuivat ja kuumat aallot alkoivat, arvo oli pompannut 58:aan. Minulla nämä kokeet otettiin työterveyshoidossa, joten en tiedä, miten terveyskeskus tällaisiin pyyntöihin suhtautuisi.

Suomalasten naisten vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51-vuotiaana. Vaihtelu on kuitenkin suurta, ikävuosien 45 ja 55 välille mahtuu 90 % naisista. Viisi prosenttia on niitä, joilla ne alkavat alle 45-vuotiaana, samoin niitä, jotka menevät yli 55 vuoden. Itse kuulun lähes tähän viimeiseen ryhmään, minun kuukautiseni loppuivat vasta kolmea kuukautta ennen 55-vuotispäivää. Hormonikorvaushoitoa käytin kolme vuotta, nyt olen ollut kaksi vuotta ilman, koska oireet ovat huomattavasti lieventyneet ja välillä niitä ei ole ollenkaan.

Näitä asioita ei voi mitenkään ennustaa. Voit kuitenkin kysyä äidiltäsi tai muilta naispuolisilta lähisukulaisilta, missä iässä heillä on ollut vaihdevuodet ja minkälaisia oireita on ollut. Sekä ikä että muutoksen vaikeus kulkevat nimittäin suvussa.

Vaikeisiin oireisiin (myös psyykkisiin) ei auta muu kuin estrogeni. Luepa Maija Kajanin kirja Sukellus kuumaan aaltoon. Siinä kerrotaan perusteellisesti, mitä kaikkea estrogeninpuutoksesta voi seurata.

Kerroitko gynekologille mielialanvaihteluista, raivostumisesta, haluttomuudesta ja kuumotuksesta? Kyllä ne kuulostavat vaihdevuosien oireilta, vaikka oletkin nuori.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huh hellettä;11192209:
Olen 39-vuotias nainen. Minulla on yksi lapsi, jonka sain 35-vuotiaana useamman vuoden hedelmöityshoitojen jälkeen.

Tässä jokin aika sitten aloin pohtia, voisiko minulla olla esioireita vaihdevuosista. Luin jostain, että esioireet voivat alkaa juuri näihin aikoihin (noin nelikymppisenä) ja että ne voivat kestää useita vuosiakin ennen varsinaisia vaihdevuosia.

Minulla on usein öisin tuskastuttavan kuuma; ei varsinaisesti hiki, mutta hirveän kuuma, niin ettei saa oikein nukuttua. Päiväsaikaan vaihtelee palelu ja kuumotus. Kuukautisten kanssa on kierroissa häikkää ollut vuoden alusta saakka; silloin oli megapitkä kierto noin 55 päivää, sitten sellaisia pitkähköjä 35-40 päivää, välissä yksi lyhyt 21 päivää. (Kävin tuolloin tuon megapitkän kierron takia gynelläkin, ei mitään varsinaista vikaa löytynyt.) Olen tosi usein hirveän kärttyinen ja välillä jopa ihan "raivotar", kiihdyn nollasta sataan sekunnissa jostain ihan pikkuasiasta. Valitettavan usein raivostumisen tulilinjalle joutuu lapsiparka... Seksihalut ovat aika vähissä, ja se harmittaa äärettömästi, kun näen, miten mies kärsii siitä, ettei meidän seksielämä pelaa enää niin hyvin...

MILLÄ VERIKOKEELLA MITATAAN sitä, ollaanko tässä nyt lähellä "vaihtareita"...? Onko se FSH-hormonin tasoa mittaava verikoe vai mikä? Tietääkö kukaan, kuinka herkästi voisi saada lääkärin antamaan lähetteen tähän verikokeeseen? Että otetaanko tämänikäisen "valitukset" ollenkaan vakavasti?

Onko täällä muita samanikäisiä, joilla samansuuntaista ongelmaa ja huolta? Olisi mahdottoman antoisaa kuulla muiden kokemuksia.

Moikka,
mulla ihan samankaltaisia oireita ja olen paininut niiden kanssa jo muutamia vuosia. Ikää nyt 41v. loppuvuodesta täytän 42.
Tällä palstalla on vähän vähemmin keskustelua aiheesta, mutta käväiseppä Suomi24 vaihdevuodet palstalla, siellä on aktiivisempaa keskustelua aiheesta.
FSH-hormonilla mitataan vaihdevuosien alkua, mutta usein tässä iässä arvot on vielä kohdillaan, mutta oireita aiheuttaa estrogeenitasojen heittelyt. Koska sinä olet vielä alle 40 ja oireilet, kannattaisi kuitenkin käydä gynellä ja kysyä tarvitseeko arvoja mitata.
Onko sinulla käytössäsi joku hormonihoito/ e-pillerit??
Mulla on muuten melko samankaltainen taustakin kuin sulla. Sain ainokaiseni melkein 34v. 2xIVF-hoitojen jälkeen, viimeisistä pakastesoluista :)
Tsemppiä sulle ja tule kirjoittelemaan toiselle palstalle.
 
itselläni alkoi 40 v. ensioireilu. Yleensä kuvioon kuuluu epäsäännölliseksi muuttunut rytmi kk:ssa, kuten aloittajalla on tapahtunut. Itselläni oli taustalla 1,5 v. vaikea elämäntilanne, post traumaattinen, laihtuminen ja kaikki tämä käynnisti varhaiset vaihdevuodet. Ihan luonnollinen tapahtuma, ihmiset laittavat nykyään kaiken oireilun vaihdevuosien piikkiin. Itselläni on paljon mukavampi olo, kun ei ole kuukautisten särkyjä, masiksia yms. Kuumat aallot ja punastelut kestivät noin vuoden (en syönyt hormoneja). Nyt ei mitään. Aloitin hormonikorvaushoidon erään gynen suosituksesta, mutta lopetin vuoden jälkeen. Tuli outo olo, en pidä vierasperäisisitä aineista systeemissäni. Saattaa olla, että elämäntilanteesta johtuen (ei niinkään tästä naisen muutoksesta), nivelissä alkoi eräässä tilanteessa tulla remppaa. Aloitin uudelleen hormonit. Nyt olen syönyt niitä muutaman kk:n, mutta aiheuttavat vatsakipua ja turvonnutta oloa, enkä periaatteessa tykkää syödä luonnottomia yhdisteitä. Aion lopettaa hormonien syömisen kokonaan, kunhan ensin käyn tarkistuttamassa gynellä. Minulla on nykyään hyvä gyne, hän ei suosittele hormonikorvaushoitoa ja muutenkin on maanläheinen. Naisen elämään kuuluu ja on aina kuulunut luonnolliset muutokset. Sekin on tietynlaista rahastusta ja huuhaata, kun luonnollisista muutoksista tehdään luonnottomia ja niistä 2tehdään asiaa".
 
Alkuperäinen kirjoittaja Naisen elämää;11193834:
Naisen elämään kuuluu ja on aina kuulunut luonnolliset muutokset. Sekin on tietynlaista rahastusta ja huuhaata, kun luonnollisista muutoksista tehdään luonnottomia ja niistä 2tehdään asiaa".
Saattaapa olla, mutta on tämä elämäkin hiukkasen muuttunut äitiemme ja isoäitiemme elämään verrattuna.

Naiset kuolivat usein jo ennen vaihdevuosia, raskaan työn ja lukuisten synnytysten aiheuttamiin tauteihin ja jopa nälkään. Niistä, jotka elivät niin vanhoiksi, että ehtivät vaihdevuodet kokea, suurin osa teki työtään kotona joko kotiäitinä tai maatalon emäntänä. Hänen vaivojaan ei kukaan ollut näkemässä tai kuulemassa, Mansikin kylkeä vasten sai itkeä ihan rauhassa. Jos joku oireili psyykkisesti rajusti, hänet vietiin mielisairaalaan, kun ei ymmärretty, että psyykkisetkin ongelmat johtuivat estrogenin puutteesta.

Nykynaiset ovat enimmäkseen kokopäivätyössä, ja iso osa vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa on oltava yhtä tehokas ja nopea kuin nuoremmat, vaikka olo olisi kuinka kurja. Kotona pitää olla hehkeä rakastajatar, vaikkei yhtään huvittaisi ja limakalvot repeilisivät kuivuuttaan. Lapset odottavat palveluita eivätkä osallistu kodin töihin (toisin kuin 50-luvulla ja sitä ennen syntyneet). Jossakin välissä (työn ja oman kodin hoidon lisäksi) pitää vielä ehkä hoitaa omat vanhat vanhemmat.

"Rahastusta ja huuhaata" on minusta enemmän luontaistuotekaupassa kuin gynekologien vastaanotolla, eihän "luontaistuotteista" tarvitse tietää edes, mitä ne sisältävät, saati että olisi tutkittu, vaikuttavatko ne todella niin kuin on luvattu. Vaikeisiin vaihdevuosioireisiin ei auta kuin estrogeni, eikä siinä ole mitään hävettävää, jos sitä käyttää.
 
Olen nyt 52 vuotias ja vaihdevuoteni alkoivat oireilla ollessani 40. Epäsäännöllisiä vuotoja, unettomuutta, decolte hikisenä, palelua, ärtyneisyyttä, väsymystä.... 2002 aloitettiin hormonihoito jota on täydennetty ja muuteltu Megestinistä Proveraan ja Kliogestiin. Hoito (Estrogel, Provera) on edelleen ja olen voinut todella hyvin. Kuukautiset (puhdistusvuodot) ovat säännölliset, joskin vuoto on niukkaa ja kestää vain pari päivää. Seksi maistuu eikä ole ollut tulehduksia, limakalvot voivat hyvin ja elämä tuntuu tosi hyvältä. Käyn kahden vuoden välein mammografiassa ja kerran vuodeessa tai tarvittaessa gynekologillani tarkistuttamassa, että kaikki on hyvin.
 
Kiitos, ihanat ihmiset, kun kerroitte omista kokemuksistanne!!!!!

"Kaiken kokenut": se, että ajattelin ettei ikäni vuoksi otettaisi vakavasti, tuli ihan vain siitä omasta tunteestani, että eihän tämä oikeasti voi olla totta... niin ehkä lekurilla tulisi sama vastaan ;)
Viimeksi kun kävin gynellä sen pitkittyneen kierron takia, katsottiin vain lähinnä fyysiset asiat, lekuri ei paljon kysellyt mentaalipuolesta enkä minäkään hoksannut mainita. Nyt kun tarkemmin ajattelen, olen ollut varmaan jo ainakin vuoden päivät sellainen raivotar aina kausittain... huokaus...

"Violet70": minulla ei ole ollut noin 10 vuoteen käytössä mitään hormonivalmistetta. E-pillerit lopetin parisen vuotta ennen lapsiyritystä, kun en halunnut napsia ylimääräisiä hormoneja (kuten "Naisen elämää" kerroit, että et halua mitään ylimääräisiä kemikaaleja elimistöön). Sitten tietysti hedelmöityshoitojen aikana oli käytössä niin rankat määrät hormoneja, että siitä ois voinut syntyä vaikka 10-päinen suurperhe, ja silti vain tämä yksi ainokainen lapsonen meillä on ;) Lapsen syntymän jälkeen on käynyt jokusen kerran mielessä, pitäisikö ottaa joku e-pilleri ihan vain mielialaa tasaamaan, mutta sitten se on aina unohtunut... (kun on tullut parempi kausi ja seksikin on taas saattanut vähän kiinnostaa, heh...) Kiitos, Violet70, suomi24 -vinkistä!

Periaatteessa minäkään en haluaisi napsia mitään hormoneja enää, juurikin siitä syystä, että hoidoissa tuli roppakaupalla sitä lajia. Toki ne määrät ovatkin ihan epäinhimillisiä, mutta siinä tilanteessa tarpeellisia. Kevyet hoidot eivät meillä auttaneet mitään. Mutta ymmärrän myös erittäin hyvin juuri tuon näkökulman, mistä "Kaiken kokenut" kirjoitit, että nykynaisen elämä on kovin toisenlaista kuin vaikkapa 1950-60-lukujen maatalon emäntien. Myös meidän nykyihmisten ravinto ja elämäntavat ovat aivan erilaiset kuin ennen. Mahdollisen rintasyövän mekanismi on varmaan sama kuin ennenkin, mutta kuinka paljon ennen hakeuduttiin rinnasta löytyneen kyhmyn takia lääkäriin ja miten sitä ennen hoidettiin, siitä minulla ei ole tietoa...

Minulla ei tietääkseni ole suvussa juurikaan rintasyöpää ollut, mutta silti se hieman pelottaa. Tai no ei ehkä pelota, mutta mietityttää ja huolestuttaa. Siksi tuo hormonikorvaushoidon käyttö tai käyttämättä jättäminen on niin ristiriitainen puheenaihe. (Maija Kajanin puheenvuoro hormonihoidon puolesta sai käsittääkseni aikaan melkoisen vastamielipiteiden vyöryn, kun ihmiset, jotka olivat sairastuneet rintasyöpään, nousivat Kajanin mielipiteitä vastaan... Mutta on tietysti muistettava myös se, että ei voida tietää, kuinka moni rintasyöpään sairastunut olisi sairastunut joka tapauksessa, vaikka ei olisi hormonilisää nauttinutkaan.)

Se, että joutuisi oireiden takia napsimaan ylimääräisiä hormoneja vaikkapa sellaiset 10 vuotta vain siksi, että vaihdevuosioireet alkavat näin aikaisin, huolestuttaa sen rintasyöpäriskin takia. Toiveenani olisi, että voisin mennä luomuna, mutta aika näyttää, miten tässä käy.

Seuraava askel lienee tilata aika gynekologille ja ottaa asia keskusteluun kunnolla.

Parasta mahdollista kevättä meille kaikille <3
 
Voisiko nuo olla oireita siihen, että enää et saa hormonivalmisteita tullaksesi raskaaksi. Elimistösi käy kovilla, ensin hormoonia , sitten raskauden aikaiset normaalit hormoonimuutokset ja nyt täystyssäys kaikelle. Itse piipahtaisin luontaistuotekaupassa.
 
Moikka, joko kävit huh hellettä gynellä?

Moi,
en vielä, sain ajan kyllä mutta se on vasta parin päästä :/ Mutta pakko nyt kertoa, että täällä mennään edelleen sitä samaa kiertoa... nyt on menossa kierron päivä 60!!!

Tosin nyt on ollut hieman parempi jakso olotilassa. En tiedä, mistä johtuu, kun en ole tehnyt mitään muutoksia elämisen tyylissä. Tosin voi johtua ihan hormonaalisen "kierron" vaiheista, eli kroppa elelee normikierron mukaan, vaikkei kuukautisia näykään. Mistä näistä tietää.

Kyllä mä silti haluaisin normalisoitumaan tän kiertoni. Tois selkeyttä elämään... Nyt on koko ajan oltava varustukset mukana kaikissa laukuissa, jos sattuu menkat alkamaan tien päällä.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja huh hellettä (ap.);11212484:
Moi,
en vielä, sain ajan kyllä mutta se on vasta parin päästä :/

Niin, menen siis kunnalliselle lekurille ensin, ja katson, laittaisiko sitten lähetteellä muualle. Voi olla totaalisen turha käynti, mutta täytyy yrittää ensin suosia julkista terveydenhoitoa... :)
 
Hyvä huh hellettä että sait ajan näinkin pikaisesti. Kyllä ne sieltä laittaa eteenpäin, jos näkevät tarpeelliseksi.
Tylsää on varmaan just toi epätietosuus että ei tiedä milloinko vuoto alkaa vai alkaako ollenkaan enää. Muutenhan siitä ei huolissaan tarvi olla jos meidän ikäisenä kierto pitenee.
Mun mielestä on mukavampi niin että vuoto ed. tulee, mutta tiedän milloin se tulee ja siksi otankin mieluusti hormonit vastaan. Tosin näidenkin pillereiden kanssa mulla vuoto on mennyt niin niukaksi, ettei sitä juuri vuodoksi voi sanoa. Nyt jätinkin tässä kierrossa ns. lumepillerit ottamatta ja silloin ei vuotoa yleensä tule.

Tule kertoilemaan kuulumisia lääkäriltä ;)
 
Hyvä huh hellettä että sait ajan näinkin pikaisesti. Kyllä ne sieltä laittaa eteenpäin, jos näkevät tarpeelliseksi.
Tylsää on varmaan just toi epätietosuus että ei tiedä milloinko vuoto alkaa vai alkaako ollenkaan enää. Muutenhan siitä ei huolissaan tarvi olla jos meidän ikäisenä kierto pitenee.
Mun mielestä on mukavampi niin että vuoto ed. tulee, mutta tiedän milloin se tulee ja siksi otankin mieluusti hormonit vastaan. Tosin näidenkin pillereiden kanssa mulla vuoto on mennyt niin niukaksi, ettei sitä juuri vuodoksi voi sanoa. Nyt jätinkin tässä kierrossa ns. lumepillerit ottamatta ja silloin ei vuotoa yleensä tule.

Tule kertoilemaan kuulumisia lääkäriltä ;)


Moi taas. Kävin siellä lekurilla, joka oli varmaankin itseäni nuorempi tk-lääkäri... great ;) No, hän kumminkin konsultoi vanhempaa lääkäriä, ja heidän yhteistuumailunsa tulos oli, että kyllä mun kannattaa mennä niihin verikokeisiin. Verikokeet on nyt otettu, ja ensi viikolla soitan tulokset lekurilta. Jännittää kyllä jo vähän...

Lekuri kertoi vastaanotolla erilaisista korvaushoitovaihtoehdoista ja antoi materiaalia kotiin luettavaksi. Tosi sekavat fiilikset noista kaikista... ei oikein tiedä, mitä pitäisi ajatella. Noh, kovin luomustihan me emme lastakaan saaneet, joten en yhtään ihmettelisi, jos en pääse vaihdevuosioireistakaan (sitten kun ne oikeasti ovat täällä) läpi ilman hormoneja...

Selvitin vielä äidiltäni hänen vaihdevuosien alkamisajan, hän oli juuri täyttänyt 50 vuotta vaihdevuosien alettua. Että kyllähän tässä hieman etuajassa ollaan, jos nämä mun oireet nyt sitten ovat sitä mitä olen arvellut.

Tulen taas kertomaan lisää ensi viikolla, kunhan olen kuullut verikokeiden tulokset.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja huh hellettä (ap.);11235247:
Moi taas. Kävin siellä lekurilla, joka oli varmaankin itseäni nuorempi tk-lääkäri... great ;) No, hän kumminkin konsultoi vanhempaa lääkäriä, ja heidän yhteistuumailunsa tulos oli, että kyllä mun kannattaa mennä niihin verikokeisiin. Verikokeet on nyt otettu, ja ensi viikolla soitan tulokset lekurilta. Jännittää kyllä jo vähän...

Lekuri kertoi vastaanotolla erilaisista korvaushoitovaihtoehdoista ja antoi materiaalia kotiin luettavaksi. Tosi sekavat fiilikset noista kaikista... ei oikein tiedä, mitä pitäisi ajatella. Noh, kovin luomustihan me emme lastakaan saaneet, joten en yhtään ihmettelisi, jos en pääse vaihdevuosioireistakaan (sitten kun ne oikeasti ovat täällä) läpi ilman hormoneja...

Selvitin vielä äidiltäni hänen vaihdevuosien alkamisajan, hän oli juuri täyttänyt 50 vuotta vaihdevuosien alettua. Että kyllähän tässä hieman etuajassa ollaan, jos nämä mun oireet nyt sitten ovat sitä mitä olen arvellut.

Tulen taas kertomaan lisää ensi viikolla, kunhan olen kuullut verikokeiden tulokset.

Niin ja vielä se, että tuo edellinen pitkä kierto sitten päättyi lukemaan 68... aika pitkäksi venähti.
 
Mun mielestä on mukavampi niin että vuoto ed. tulee, mutta tiedän milloin se tulee ja siksi otankin mieluusti hormonit vastaan. Tosin näidenkin pillereiden kanssa mulla vuoto on mennyt niin niukaksi, ettei sitä juuri vuodoksi voi sanoa. Nyt jätinkin tässä kierrossa ns. lumepillerit ottamatta ja silloin ei vuotoa yleensä tule.

Tule kertoilemaan kuulumisia lääkäriltä ;)


Violet70: voisitko vielä kertoa tarkemmin, mitä tarkoitat noilla lumepillereillä...? Mitä ne ovat, miten niitä käytät?

Sain tänään verikoetulokset. Verikoehan otettiin kierronpäivänä 17 (sikäli mikäli tämä on normaali kierto... ei kyllä siltä tunnu...). FSH oli n. 24 ja LH n. 30. Lääkärin mukaan tulokset viittaavat siihen, mitä olen pelännyt ja jännittänyt. (FSH voi kuulemma vaihdella kierron mukaan, mutta normaalitilanteessa sen ei pitäisi nousta yli 12:n missään vaiheessa kk-kiertoa, siis silloin kun kierto on vielä säännöllinen.)

Nyt on ihan masis fiilis. Itkettää, suututtaa, surettaa, v****taa, hävettää. En yhtään tiedä, mitä minun pitäisi tehdä. Yritän lukea aiheesta, mutta kaaliin ei mene mitään.

Varaan kyllä uudelleen ajan lääkärille, kunhan tästä vähän rauhoitun.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt on ihan masis fiilis. Itkettää, suututtaa, surettaa, v****taa, hävettää. En yhtään tiedä, mitä minun pitäisi tehdä. Yritän lukea aiheesta, mutta kaaliin ei mene mitään.

Varaan kyllä uudelleen ajan lääkärille, kunhan tästä vähän rauhoitun.[/QUOTE]

Sinuna varaisin ajan kokeneelle, naisten vaihdevuosiin erikoistuneelle lääkärille. Nämä vaivat voivat pilata elämän perinjuurin, mutta nykyisillä hoidoilla se voidaan ehkäistä ja siinä tarvitaan kokenutta lääkäriä. Ikäsi puolesta et ole vaihdevuosissa, mutta nämä lääkärit hoitavat parhaiten muitakin häiriöitä hormonivaivoissa.

Itse ja moni ystäväni olemme tulleet siihen tulokseen, jotta elämän laatu on niin suuri asia, jotta siinä ei muutama satanen paina mitään. Erikoislääkärin taksa on kohtuullisen suuri, mutta se ihan varmasti kannattaa satsata.

Vie mukanasi tehtyjen tutkimusten tulokset, jotta niitä ei tarvitse ottaa uudelleen.
Kannattaa varmasti!
 
Alkuperäinen kirjoittaja huh hellettä (ap.);11236810:
Violet70: voisitko vielä kertoa tarkemmin, mitä tarkoitat noilla lumepillereillä...? Mitä ne ovat, miten niitä käytät?

Sain tänään verikoetulokset. Verikoehan otettiin kierronpäivänä 17 (sikäli mikäli tämä on normaali kierto... ei kyllä siltä tunnu...). FSH oli n. 24 ja LH n. 30. Lääkärin mukaan tulokset viittaavat siihen, mitä olen pelännyt ja jännittänyt. (FSH voi kuulemma vaihdella kierron mukaan, mutta normaalitilanteessa sen ei pitäisi nousta yli 12:n missään vaiheessa kk-kiertoa, siis silloin kun kierto on vielä säännöllinen.)

Nyt on ihan masis fiilis. Itkettää, suututtaa, surettaa, v****taa, hävettää. En yhtään tiedä, mitä minun pitäisi tehdä. Yritän lukea aiheesta, mutta kaaliin ei mene mitään.

Varaan kyllä uudelleen ajan lääkärille, kunhan tästä vähän rauhoitun.
Hei, mikä sinua itkettää ja masentaa? Sekö kun olet nainen? Kuule vanhemista ei tarvitse pelätä, eikä se ole maailmanloppu. Mulla muutama tuttava joilla kuukautiset loppu kokonaan 45-vuotiaana ja sitä ennen pari vuotta kesti epäsäännöllisiä vuotoja. Ovat kumpikin nykyään 48-vuotiaita ja tosi nuorekkaita, kumpaakaan ei usko juurikaan 40:tä ikävuotta vanhemmaksi.
Nauttivat naiseudestaan täysin siemauksin. Ei vaihdevuodet maailmaa kaada.
Ei, vaikka ne alkaisi nuorenakin. Me olemme yksilöitä kaikki. Minä käytän hormonikorvaushoitoa ja geelinä, ja tarvitsen huomattavasti suositeltua pienempiä annoksia, olen vuoden käyttänyt ja jo vähentänyt määrää edelleen, todennäköisesti voin vuoden kuluessa lopettaa kokonaan. Kahden vuoden käyttö ei lisää rintasyöpäriskiä, mutta vähentää paksusuolensyöpäriskiä ja osteoporoosiriskiä, joten puolensa kullakin. Tsemppiä sinulle, ole ylpeästi nainen.
 
Hei, mikä sinua itkettää ja masentaa? Sekö kun olet nainen? Kuule vanhemista ei tarvitse pelätä, eikä se ole maailmanloppu. Mulla muutama tuttava joilla kuukautiset loppu kokonaan 45-vuotiaana ja sitä ennen pari vuotta kesti epäsäännöllisiä vuotoja. Ovat kumpikin nykyään 48-vuotiaita ja tosi nuorekkaita, kumpaakaan ei usko juurikaan 40:tä ikävuotta vanhemmaksi.
Nauttivat naiseudestaan täysin siemauksin. Ei vaihdevuodet maailmaa kaada.
Ei, vaikka ne alkaisi nuorenakin. Me olemme yksilöitä kaikki. Minä käytän hormonikorvaushoitoa ja geelinä, ja tarvitsen huomattavasti suositeltua pienempiä annoksia, olen vuoden käyttänyt ja jo vähentänyt määrää edelleen, todennäköisesti voin vuoden kuluessa lopettaa kokonaan. Kahden vuoden käyttö ei lisää rintasyöpäriskiä, mutta vähentää paksusuolensyöpäriskiä ja osteoporoosiriskiä, joten puolensa kullakin. Tsemppiä sinulle, ole ylpeästi nainen.

En minä vanhenemista pelkää. Mutta kovin ylpeä tästä vielä sangen "nuoresta" 39-v naiseudestani en ole hetkeen ollut, ja se on johtunut esimerkiksi tuolla aiemmassa viestissä mainitsemastani seksihaluttomuudesta. Ei ole kovin naisellinen olo, kun tuntuu, että omilla värkeillään ei ole enää mitään tekoa. Mutta ehkäpä se jonkinlainen hormonikorvaushoito voisi minuakin sitten auttaa. En vain ole mitään asian kanssa päättänyt, kun tuntuu, että tietoa on esim. netissä ihan liikaa, niin hoidon puolesta kuin sitä vastaankin.

Jokaisen fiilikset ovat niin yksilölliset, ja minullakin noita "itkettää" ja "masentaa" fiiliksiä vaihtelee. Aivan kuten naisilla normaalin kuukautiskierronkin yhteydessä... eikö sinulla "aikuinen nainen" sitten ole ollut aikoinaan? Ei se siitä ole kiinni, ettenkö olisi ylpeä sinänsä siitä, että olen nainen. En minä mieskään haluaisi olla. En minä vain todellakaan odottanut tällaista uutista tämän ikäisenä... Omalla äidilläni vaihtarit alkoivat vasta 50-vuotiaana. Onhan se jotenkin lopullista tajuta, ettei enää voisi millään ilveellä lastakaan saada, vaikkakin tämä ainokainenkin saatiin hoitoilveillä. (eikä minulla enää toista lasta haaveissa olekaan; se on vain tunne ja ajatus, että nyt kaikki on ohi... eihän näille tunteille mitään voi, ja kaipa ne ovat ihan sallittujakin ja ne pitää jollain tavalla käsitellä. jos nyt sitten vaikka itkulla ja masennuksella, hah.)

"sinun kannattaa mennä": Kiitos vielä siitä vinkistä mennä spesialistille - se on varmaan arvonsa väärti.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja huh hellettä (ap.);11238778:
En minä vanhenemista pelkää. Mutta kovin ylpeä tästä vielä sangen "nuoresta" 39-v naiseudestani en ole hetkeen ollut, ja se on johtunut esimerkiksi tuolla aiemmassa viestissä mainitsemastani seksihaluttomuudesta. Ei ole kovin naisellinen olo, kun tuntuu, että omilla värkeillään ei ole enää mitään tekoa. Mutta ehkäpä se jonkinlainen hormonikorvaushoito voisi minuakin sitten auttaa. En vain ole mitään asian kanssa päättänyt, kun tuntuu, että tietoa on esim. netissä ihan liikaa, niin hoidon puolesta kuin sitä vastaankin.

Jokaisen fiilikset ovat niin yksilölliset, ja minullakin noita "itkettää" ja "masentaa" fiiliksiä vaihtelee. Aivan kuten naisilla normaalin kuukautiskierronkin yhteydessä... eikö sinulla "aikuinen nainen" sitten ole ollut aikoinaan? Ei se siitä ole kiinni, ettenkö olisi ylpeä sinänsä siitä, että olen nainen. En minä mieskään haluaisi olla. En minä vain todellakaan odottanut tällaista uutista tämän ikäisenä... Omalla äidilläni vaihtarit alkoivat vasta 50-vuotiaana. Onhan se jotenkin lopullista tajuta, ettei enää voisi millään ilveellä lastakaan saada, vaikkakin tämä ainokainenkin saatiin hoitoilveillä. (eikä minulla enää toista lasta haaveissa olekaan; se on vain tunne ja ajatus, että nyt kaikki on ohi... eihän näille tunteille mitään voi, ja kaipa ne ovat ihan sallittujakin ja ne pitää jollain tavalla käsitellä. jos nyt sitten vaikka itkulla ja masennuksella, hah.)

"sinun kannattaa mennä": Kiitos vielä siitä vinkistä mennä spesialistille - se on varmaan arvonsa väärti.
Älähän nyt loukkaannu, haluttomuus kyllä katoaa hormonihoidon myötä. Minäkin muutuin melkein seksipedoksi. Tosin kaikki ovat yksilöitä, enkä voi ennustaa miten sinullekäy.Kyllä mullakin oli masennusta ja mielialojen vaihteluja ennen kuin sain hormonikorvaushoidon, eikä oikeanlaista hormonikorvaushoitoakaan heti löytynyt. Mutta kanssakulkijoita löytyi rinnalle ja se helpotti. Et varmasti ole ainoa, jolla on suht nuorena aloittanut vaihtarit, muitakin löytyy. Tämä on yksi elämänvaiheista ja jokainen käsittelee sen omalla tavallaan. Mutta - myönnettäköön - kuumat aallot ja yleensä vaihtarit on tabu - ääneen ei puhuta. Aloitin naisvaltaisella työpaikalla asioista ääneen puhumisen ja koin helpotuksen monen kasvoilla. Olen saanut kuulla monta tarinaa sen jälkeen kun tarjosin kakkukahvit vaihtareiden alkamisen kunniaksi.
En vähättele sun vaivoja, sillä jokainen kokee eri tavalla. Mutta muista vaihtarit ei ole kuolemaan johtava sairaus, sen kokee kaikki naiset, jokainen tavallaan. Lue ja etsi tietoa ja suhtaudu kriittisesti. Liikunta ja luontaistuotteet ovat pehmeitä vaihtoehtoja vaihdevuosien hoidossa. Soijaa ja vitamiineja ,mm. B6-vitamiini auttaa masennuksessa, suositellaan. Vältä kofeiinia, se saa hikoilemaan. Luontaistuotteita pitää syödä vähintään kuukauden jotta tietää tehoavatko.Esim. suomi24 palstalta löydät vinkkejä eri luontaistuotteista mitä voit kokeilla.
Damiana lisää seksuaalista halukkuutta muunmuassa. Jaksamista sinulle.
 
Olen kaksonen ja sisarellani loppui kuukautiset 38v.
Itsellä 46vuotiaana. Tosin sisarella todettiin keltarauhashormoonin taso
olemattomaksi. Outoa oli, että kaksi vuotta meni, ennenkö alkoivat sitä setviä.

Niinpä hän söi 50vuotiaaksi hormooneja, koska ei tuon ikäisenä haluttu
kuukautisten loppuvan. Itse olin tyytyväinen kun ne loppui kuin seinään, eikä
onneksi ollut ikinä mitään vaihdevuosi vaivoja.

Kyseltiin suvun naisilta heidän kk:sten loppumisesta, kaikilta oli loppunut 50- 54vuotiaana.
Onhan tämä yksilöllistä, oireet voi alkaa jo alle neljäkymppisenä.
 
Minulla vaihdevuodeoireet alkoivat jo 40 -vuotiaana, ja kuukautiset loppuivat 44-vuotiaana. Häpykarvatkin häipyivät ihan kaikki, aivan kalju sieltä. Äidillä ja siskolla loppuivat molemmilla 53-vuotiaina, joten gyne vähän hämmästeli.

No, pari vuotta sitten löytyi syy. Kilpirauhasen vajaatoiminta, hankala sellainen ja ollut vissiin kauan, ehkä vuosikymmeniä muhinut. Aiheuttaa mm. kuukautishäiriöitä, lapsettomuutta ja liian aikaisia vaihdevuosia. Ottaa päähän ettei kukaan lääkäri hoksannut aikaisemmin tutkia kilpirauhasarvoja.
 
No, pari vuotta sitten löytyi syy. Kilpirauhasen vajaatoiminta, hankala sellainen ja ollut vissiin kauan, ehkä vuosikymmeniä muhinut. Aiheuttaa mm. kuukautishäiriöitä, lapsettomuutta ja liian aikaisia vaihdevuosia. Ottaa päähän ettei kukaan lääkäri hoksannut aikaisemmin tutkia kilpirauhasarvoja.


No voi hemmetti! Oikein kiukuttaa, ettei edelleenkään lääkärit osaa katsoa ensin kilpirauhasarvoja, vaikka minusta tuntuu, että siitä on viime vuosina pidetty kovaa meteliä, että se on helppo ja kai suhteellisen edullinenkin koe ottaa ihan missä vain: kunnallisessa, työterveyshuollossa jne. Että ihmisen pitäisi itse tietää ihan kaikki ja osata vaatia ihan kaikki. Se on aika hanurista se.

Saitko, "Vajaa rouva", tyroksiinilääkityksen vajikseen ja miten se sinulla auttoi? Tosiaan, vajis voi aiheuttaa esim. hiustenlähtöä, miksi siis ei muunkin karvoituksen... Minulla esim. kulmakarvat eivät ole palautuneet ennalleen tyroksiinilääkityksestä huolimatta.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä