Esikoulumatkat?

Kotihoidossa oleva, seurakunnan kerhossa käyvä tyttäreni aloittaa syksyllä esikoulun. Olen itse osa-aikatyössä ja niitä arkipäiviä, jolloin olen aamuvuorossa, on 0-2 vkossa. Näinä työpäivinäni isoäiti on hoitanut tyttöä, sekä pian 3-vuotiasta poikaa.
Alkava esikoulu on meille itsestäänselvyys, mutta kun emme muuten tarvitse päiväkotihoitoa, esikouluun kulkeminen mietityttää.. Asumme pikku-kunnassa taajaman ulkopuolella, matkaa esikouluun on 2.4-2.7 km reitistä riippuen. Lyhyempi reitti on pääosin valotonta ja mutkaista pikkutietä, pidempi reittikin osittain ja lisänä siinä maantien (80km/h nopeusrajoitus) ylitys "vinottain", eli vastapuolella suoraan ei ole liittymää kävelytielle. Kun olen kotona, kuljetan (tai saatan) tietysti tytön esikouluun, mutta entä kun olen työssä? Isoäidillä ei ole ajokorttia, enkä voi vaatia häntä saattamaan ja hakemaan tyttöä jalkaisin pikkuveli seuranaan.
Mielestäni matka on esikoululaiselle ja vielä eka-tokaluokkalaisellekin liian vaativa, etenkin pimeinä aikoina. Tietääkseni kunnalla ei ole kuitenkaan velvollisuutta kuljettaa näitä lapsia, ellei matka ole yli 5km, ja maksua vastaankin matkan on oltava yli 3km. Onko jollain siis ollut samankaltaisia tilanteita ja miten ne on ratkaistu? Jätämmekö työpäivinäni esikoulun väliin vai hankinko tytölle siksi päiväkotipaikan, että pystyn itse kuljettamaan hänet paikalle ennen ja jälkeen työpäiväni?
 
Hilkka77
Itse en tuossa tilanteessa keksi muuta ratkaisua kuin laittaa lapsi päivähoitoon. Esikoulusta ei ole hirveästi hyötyä jos siellä käy vain kahtena päivänä viikossa. Putoaa helposti kaveriporukoista pois. Ei puhettakaan, että lasta voisi laittaa yksin kulkemaan tuota matkaa. Itse en uskaltaisi laittaa turvallistakaan reittiä yksin kulkemaan, jos matkaa on noinkin paljon. Taajaman ulkopuolellakin on kaikenmaailman sekopäitä...
 
Totta, en missään nimessä laita tyttöä yksin kulkemaan, enkä uskalla vielä koulun ensimmäisillä luokillakaan! Silloin on onneksi koulun yhteydessä aamu- ja iltapäivätoimintaa, joka helpottaa asiaa. Nyt tosiaan taitaa parasta olla päivähoitopaikan varaaminen. Tuntuu vaan niin hassulta, kun varsinaista hoitoa emme muuten tarvitse, ja päiväkerhon ja harrastusten myötä tytöllä on sosiaaliset taidot kunnossa, samoin paljon samanikäisiä ja suurella todennäköisyydellä samalle luokalle tulevia kavereita. Pelkän esikoulumatkan takia siis viemme ehkä paikan joltakin, joka tarvitsee paikkaa kipeämmin.
 
Hilkka77
Onhan se tavallaan hullua, mutta sinun lapsesi ja lapsesi esikoulu ja kehitys on ihan yhtä tärkeä kuin meidän muiden lapset ja lastemme kehitys. Kyllä kaikille lapsille hoitopaikka löytyy, ei sinun päätöksesi laittaa tyttö hoitoon ole syy ahtaisiin päiväkoteihin. Kyllä se syy löytyy päättäjistä....
 
Moikka, mun mielipide on, että en veisi ollenkaan niinä päiviniä, kun sulla on aamuvuoro. Tai riippuu eskaristakin tietty, mutta meillä eskaria on kerran viikossa! Muina päivinä on ihan normaalia päiväkotitouhua. En tiedä johtuuko siitä, että tässä samassa ryhmässä on eskareita ja pikkueskareita, jotka ensi vuonna vasta virallisesti eskareita. Mutta siis kerran viikossa tekevät eskaritehtäviä, muuten ihan askartelua, liikuntaa, ulkoilua, leikkiä jne. Ollaan pidetty arkivapaita mahdollisuuksien mukaan ja jopa silloin, kun ollut eskaritehtäväpäivä. Joskus eskariope antanut kirjan kotiin ja tehtävät tehty kotona.

Eri ehkä niissä eskareissa, jossa joka päivä tehdään eskarikirjaa jne. Mutta kyllä nyt on viimiset hetket vielä antaa lapselle arkivapaita ja olla kotona. Kun koulu alkaa, niin sieltä ei sitten voi olla poissa.

Että mun mielestä annat lapsellesi tilaisuuden nauttia arkivapaista kotona.

Mitenkään ei ole kaverisuhteet poissaoloista kärsineet.
 
Kiitoksia kommenteista! Itsekin tuota mietin, että ensi vuonna olisi vielä mahdollisuus nauttia arkivapaista, koulusta ei enää olla samalla tavalla pois. Meillä eskari on 5:nä päivänä viikossa, joten onhan siinä niitä päiviä..:) Päiväkerhon "täti" on aiemmin vetänyt myös eskariryhmiä, joten jo nämä kerholaiset tekevät jnkv tehtäviä kerhossa, eli niihinkin on totuttu. Voi olla, että se on jo yleistä päiväkerhoissa, mutta itse en omalta kerhoajalta sellaisia muista.. Itse en myöskään koskaan ollut päiväkodissa, siksikin vähän vierastan ajatusta näitä vaihtoehtoja miettiessäni. Ja mielelläni vähän aikaa vielä pitäisin lapset kotona vähemmän kiireessä, jos se vain mahdollista. Nytkin kerho ja harrastukset rytmittävät arkea useampana päivänä viikossa aamusta alkaen, eli ihan pellossa ei eletä.. Koulun alkaessa (ja omien töidenkin ehkä muuttuessa) tahti vain kiristyy.
 

Yhteistyössä