Esikoista yrittämään 2012!

Cumina minä myös olen tottunut siihen saunasiideriin ja saunan jälkeiseen siideriin. Ekalla kierrolla olin alkotta odotetusta ovisajankohdasta menkkoihin, samoin teen nyt. Jätin alkon pois alkuviikolla kun ovista odotan viimeistään ensi viikolle.

Bambi mulla ei kyllä ole mitään muuta kuin valkovuotoa ennen menkkoja. Eikös se ns. kiinnittymisvuoto ole rusehtavaa, jos sellaista ilmenee? Ei voi tietää, vaikka olisikin jo tärpännyt

Täällä metsästetään ovista tikkujen kanssa. Haaleaa viivaa tullut joka päivä, vahvistumista en ole havainnut. Nyt kp24. Odotellaan odotellaan Muuten elämä on rauhallista, vaikkakin ajatukset välillä liikaa projektissa. Huomattavasti helpompaa on, kuin ekalla kierrolla!

 

Alkoholista. Mulla oli se ajatus, että plussaan asti elän ns. normaalia elämää. Joulun jälkeisellä viikolla tulikin sitten kotipuolessa ollessa otettua vähän useampanakin iltana alkoa, kun vanhoja kavereita näki pitkästä aikaa. Jouluaattona olin testannut negan ja varma siitä etten ole raskaana. Ja sitten uuden vuoden jälkeen 5.1. tulikin plussa. Vähän meni siis "riskiviikoille" tuon kännäilyn kanssa, ja aluksi podin huonoa omaatuntoakin siitä. Olen nyt kuitenkin päässyt siitä yli, varsinkin kun olen kuullut monta vastaavaa tarinaa äideiltä jotka ovat vetäneet ns vuosisadan perseet kun eivät ole tienneet olleensa jo raskaana ja silti sieltä on maailmaan tullut ihana terve lapsi. Olen todennut että panikointi tässä asiassa on turhaa, kun vahinko on jo niin sanotusti käynyt.

Hankinnoista. Pinnasänky ja vaunut on ihan ehdottomia. Hoitopöydän haluaisin, olen ajatellut sellaista mitä voi sitten myöhemmin käyttää tavallisena lipastona. Autoon tietty istuin (ja se autokin pitäisi hankkia ). Niin ja yks ihan ehdoton "turhake", jonka aion kyllä hankkia jo nyt raskausaikana on imetystyyny. Olen kuullut siitä niin paljon hyviä käyttökokemuksia, ja itsekin todennut sellaisen aikoinaan lapsenvahtiaikoinani hyväksi avuksi ihan pienen syöttämisessä.
Kantoliinaa olen ajatellut, mutta saas nähdä. Kaiken kaikkiaan ajattelin että hankitaan noita juttuja sitten lisää jos ja kun tulee tarve.


omia kuulumisia sen verran vielä, että tänään päästiin uusille kymmenluvuille rv 10+0. Hurjaa
Ja postissa tuli kutsu ekaan ultraan vajaan kahden viikon päähän.

 

Lueskelin tuossa tätä palstaa ja ajattelin liittyä joukkoon. Ikää löytyy 22 tänä vuonna täytän 23 ja kauhea vauvakuume ollut vuoden ajan. Nyt sain ukkelinki miettimään kyseistä asiaa ja näytti lämpenevän asialle. Nyt keväällä ois tarkotus alkaa yrittämään vauvaa. Kovasti itellä ois jo halua yrittää heti. Viime vuoden puolella lopetin epillerit sopimattomuuden vuoksi, melkein vuoden niitä ehdinki syödä, sitä ennen toista merkkiä. Nyt ollu ihan kondomi ehkäisynä. Voinen kyllä sanoa, että pillerien lopettamisen jälkeen palas halut tuplasti ja tasaantu olo muutenkin. Itellä meni kuukausi pillerien jälkeen, että alkoi luomumenkat. Onnea plussanneille, toivottavasti itsekin pääsee pian yritteleen.

 

Hei täältäkin ja tervetuloa Mainecoon mukaan kuumeilemaan. Päivitin sinun tietosi ensimmäiselle sivulle.

Täällä kp 49 menossa, terolut-kuuri loppui tiistaina ja menkoista ei tietoakaan. Plääh.. :headwall: Eilen oli taas niin epävarma olo kaikesta ja sanoinkin miehekkäälle, että en ole vielä aloittanut vitamiinejä. Hän kysyi tietysti, että miksi en. Vastasin, että minua pelottaa taloudellinen selviäminen lapsen kanssa, koska minulle ei välttämättä ole töitä valmistumisen jälkeen. Avokki sitten rauhoittavasti vain totesi, "että aloita nyt vain ne vitamiinit, kyllä me selvitään. Otetaan sitten vaikka ensimmäisen lainamme, jos ei muuten pärjätä." Rauhoitti kovasti mieltä ja illalla sitten vitamiinipurkkia avatessani ajattelin, että tästä en enää käänny takaisin. Nyt siis rohkeasti kohti vappua.

Olen huomannut mieltäni tutkiskellessa, että meillä se onkin juuri mies, joka on nyt enemmän asennoitunut vauva-asioihin. Minulla on hyvin epävarma olo selviytymisestä ja siitä, minkälainen äiti minusta tulee. Mies onneksi rohkaisee ja tukee minua. :heart: Hän sai minut ajattelemaan kaikkea, mitä olen jo tehnyt raskauden ja lapsen eteen, mitkä ovat siis kuukautisten säännöllistämisen (yritys) Teroluteilla, painonpudotus (hoitaa PCO:ta ja pienentää raskausdiabeteksen riskejä) sekä vitamiinien aloittaminen. Miten teillä muilla menee? Kumpi ajaa vauvahanketta enemmän vai ovatko molemmat yhtä motivoituneita.

Anteeksi hieman sekava vuodatus, mutta yhtä sekava on kirjoittajan ajatusmaailmankin tällä hetkellä.

MUOKS MUOKS: Jee! Menkat alkoikin näköjään tänään.. Tai ainakin jotain sinne päin. Jospa nämä kierrot tästä nyt lähtis sujumaan paremmin. Miestä taas nauratti kun aloin onnesta soikeena huutaa vessassa, että menkat alko!

 

Mulla alko menkat toissapäivänä, ainakin kierto siis näyttäisi olevan säännöllinen.

Meillä myös mies on se varmempi osapuoli. Mä stressaan ihan kaikesta ja koko ajan ja tää on musta jo ihan hirveetä. Eiks tän pitäisi olla hyvä asia, eikä vaan kasa huolia ja murheita siitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Pelottaa siis taas tällä hetkellä ihan kaikki, taloudelliset asiat, se miten parisuhde muuttuu, miten mä itse muutun, miten mun elämä muuttuu kun jään töistä (jossa viihdyn älyttömän hyvin) pois.

 

Mäkin stressaan ihan kaikesta, mies taas ei niinkään. Pelkoja on kanssa kamalasti, mutta luulen että se on vaan hyvä asia. Lapsi muutta kaiken, joten on ihan normaalia että pelottaa. Ja mun mielestä olisi ehkä huonompi homma, ettei mikään pelottaisi. Se pelkääminen osoittaa mun mielestä vain välittämistä.

Käyn melkein joka päivä lukemassa kuulumisia, mutta en ole jaksanut kirjoittaa. Tuntuu, ettei ole mitään kirjoittamista koska vielä pillereitäkin syön... Enää muutama pilleri toka vikasta liuskasta!

Tuli mieleen noista fraaseista, että vihaan myös sanontoja kupeitteni hedelmä ja rakkautemme hedelmä.

 

Meillä se olen ehdottomasti minä, joka tätä vauva-asiaa ajaa. Jostain tämän vauvakuumeen keskeltä tosin kuulen itsekin välillä järjen äänen, joka kehottaa ensin saattamaan opinnot loppuun, hankkimaan vakityön ja ostamaan isomman asunnon. Miehelle tämä lienee suurin ongelma, kun ollaan molemmat vielä opiskelijoita. Itselleni pystyn kyllä helposti perustelemaan, miksi mikään näistä ei kuitenkaan ole todellinen ongelma.

Enemmän itseäni pelottaa se, että en voisikaan saada lapsia. Söin noin 9 vuotta pillereitä, ja jostain olen saanut päähäni, että se ei tee hyvää hedelmällisyydelle. En tosin edes tiedä, onko tälle luulolle olemassa mitään todellista perää. Sen lisäksi mulla on kilpirauhasen vajaatoiminta, joka ei myöskään edistä asiaa. Olenkin nyt alkanut seuraamaan kuukautiskiertoani aika tarkasti, että pystyisin helpommin tunnistamaan ovulaation. Seuraatteko te muut aktiivisesti liman koostumusta, ruumiinlämpöä ym. ovulaation merkkejä, vaikka ette yrittäisikään vielä lasta? Lopetin pillerit kesällä, ja selkeää venyvää ovulaatiolimaa on tainnut tulla vain kerran sen jälkeen. Vähän pelkään, että en ovuloi.

Eihän näistä asioista kannattaisi tietenkään vielä stressata, kun ei ole edes yritys käynnissä, mutta minkäs teet. Ennen vauvaa pitää kuitenkin ehtiä naimisiinkin, eikä mies ole vielä edes kosinut. Noh, ehkä se kosinta sieltä vielä tulee, kun mieskin haluaa mennä naimisiin ennen lapsia, eli pitäisi hoitaa se alta pois ennen syksyä.

 

Tänne kuuluu hyvää, eka neuvola oli tänään ja viikkoja on nyt 6+3. Sydänääniä ei kuunneltu, mutta parin vikon päästä voisin mennä pikakäynnille kuuntelemaan sydänääniä jos haluaisin. Neuvolan täti oli äärimmäisen ystävällinen ja mukava. En joudu sokerinrasitustestiin automaattisesti, sillä painoindeksi ihanteellinen ollaan kerrottu jo lähiperheelle ja äärimmäisen hyvin ovat ottaneet vastaan. Nyt viiden viikon päästä ultra ! Sitä jännitämme nyt. Tsemppiä kaikille vauvakuumeilijoille ja itse yritän epätoivoisesti turvata pikkuisellen monipuolista ravintoa ja liikuntaa.

 

Heippa! Tänne on tullu paljon juttua perjaintai illan ratoksi

Eilen oli ihan KAMALAT menkkakivut, olin siis 5 tuntia kyyryssä ja juoksin vessassa yökkäilemässä, maha ja selkä kipeä, huh. Olin siis ihan varma et nyt ne menkat sitte alkaa, mutta ei!! Tosi paljon tullu tänään valkovuotoa, tein testin ja tuli nega mitä tää tarkottaa? Nyt kp 23.

Vauva-asian-ajamisesta Minä olen todellakin meillä se joka tätä asiaa ajaa. Mies on kyllä alkanu ihanasti lämmetä vauva-ajatukselle... Välillä se puhuu et sit ku vauva tulee nii sitä ja tätä ja tänä aamuna kumpiki yhdessä jännitettiin testin tulosta. Ja eilen ku olin sairaana ni tuntu et mies piti jotenki vielä enemmän huolta ku ennen. Kyllä siitä tulee hyvä isä <3

Eilen ku olin kipeenä tuli kamala pelko raskauspahoinvointia ja synnytyskipuja kohtaan....

Taloudellisesta selviytymisestä Ollaan kumpiki opiskelijoita ja varsinki mies on välillä ahdistunu siitä et miten pärjätään sit ku on vielä vauvaki! Aluksi tuo raha-asia oli sen argumentti sille että odotetaan tän vauva-asian kanssa vielä pari vuotta mut sainpa pään käännettyä! Mä uskon että tullaan pärjäämään aivan hyvin. Aion tehdä ruuat itse (piltit hullun kalliita), vaatteet ja lelut ostan kirppikseltä ja meidän vanhemmat varmasti lupautuu avustamaan rattaiden ostossa. Minun vanha pinnasänky on vielä ehjä ja tallessa ja mitään hoitopöytää ei kyllä tarvita... Kyllä tässä elämässä pärjää ku muutki pärjää

 

Kiva kun on tullut lisää uusia keskustelijoita!

Olen täällä käynyt lukemassa melkein joka päivä, mutta itsellä kun ei ole mitään uusia käänteitä niin en ole kirjoitellut.

Vici: Kyllähän sitä varmasti selviää pienelläkin rahalla, jos ei tuhlaile turhuuksiin. Ja vaikka nykyään on tyrkyllä vaikka mitä härveleitä, niin aika vähän on lopulta välttämätöntä. Mäkin oon ajatellu hankkia mahdollisimman paljon käytettyä. Etenkin vauvan vaatteita löytyy kirpputoreilta tosi hyväkuntoisia, kun ne jää niin nopeesti pieneksi. =)

Hankintoja en noin muuten ole vielä kauheasti miettinyt, mutta lapsen nukuttamista pinnasängyssä on nyt tullut tehtyä töiden puolesta, ja tällä kokemuksella haluan ehdottomasti laskettavalla laidalla varustetun pinnasängyn. Kiinteälaitaisen sängyn ääressä joutuu usein olemaan tosi epämukavissa asennoissa että ylettyy lapseen.

Meillä minä olen se, joka näitä vauvajuttuja aktiivisemmin miettii. Mies on tavallaan neutraali. Hän on sanonut, että on ajatellut lasten kuuluvan asiaan, mutta jos minä en haluaisi lapsia niin hän olisi ollut ihan tyytyväinen ilmankin. Minun on vaikea ymmärtää tuollaista "välinpitämätöntä" asennetta näin isoon asiaan. Toivoisin että mies olisi enemmän innoissaan. Mutta ehkä innostus löytyy sitten vähitellen kun aletaan oikeasti yrittää..

 

Rone, ihanaa kuulla etten ole ainoa joka stressaa kaikesta. Ja tosiaan hyvä näkökulma tuo että kai se tavallaan kuuluu asiaan kun kaikki tosiaan muuttuu. Sen takia tästä palstasta on tullutkin niin tärkeä, että saa vähän toista näkökulmaa niille omille ajatuksillee.

Pakollisista hankinnoista nyt ekana tulee mieleen tietenkin rattaat, pinnasänky, turvaistuin autoon jne.. Tuntuu ettei oikein hahmota edes että mitä kaikkea tarvii. Eiköhän ne siitä selviä. Mä oon haaveillu isoa lipastoa makkariin jo pitkään, eli se voisi toimia sitten hoitopöytänä. Ainakin Ikeassa on sellasia lipastoon kiinnitettäviä hoitotasoja, eli jos ite lipasto ei oo kooltaan oikea niin voisi jatkoksi hankkia jonkun sellasen.

Olipa ihana ilta kullan kanssa eilen. :heart: Pitkään tässä on ollutkin jo vähän kaikenlaista pientä riitaa yms ja siihen päälle vielä kauhee kiire. Tuntuu etten oo ikinä viikolla kotona kun vasta joskus seittemän tai kaheksan aikaan. Tai ehkäpä tuo kiire myös sitten sitä känäilyä aiheuttaa. Nyt saunottiin ja katottiin leffaa ja oltiin vaan.

 

Terveiset täältä pakkasesta, hrr..! Onpa tullut mukavasti tekstiä

Meillä minä taidan olla tämän projektin vetäjä, ainakin puhun asiasta enempi. En stressaa tällä hetkellä mistään. Raha-asiat varmasti järjestyy, kun alkaa pikkuhiljaa ostella vauvan tarvikkeita ja muistaa käyttää myös kierrätyskeskusta + kirppiksiä hyödykseen Sukulaisiltakin varmasti saa isoimpia vehkeitä (vaunut, pinnasänky ym) edullsiesti. Säästetään sitten joistain menoista jos tarvii. Kyllähän se vähän mietityttää että entä jos ei onnistukaan. Mutta oikeesti kun olo on huomattavasti rennompi kaiken suhteen ainakin nyt verraten tuohon ensimmäiseen kiertoon!

Ihanaa meidän odottajilla on kaikki niin konkreettista Sydänäänet ja ultrat tuntuu itelle niiiiiiiin kaukaisilta. En toivo mitenkään kliseisesti, mutta kuitenkin: toivotaan että kanssamatkustajat jaksaa matkassa

 

Meillä on onneksi omakotitalo, jossa yks ylimääränen huone, jota kovasti lapsenhuoneeksi suunnittelen. Yhteisiä vuosia tulee keväällä täyteen kuusi, niin mukavasti voi sitte alottaa ne vauvahankinnat. Mies just puhu, että ois mukava sitte ku vauvalle tulis yhteinen sukunimi. Mitähän meinannee vihjailla. Ite suunnittelin aloittavani vitamiinien syönnin ja painonpudotuksen, nii tärppää paremmin ja on vauvalla paremmat oltavat.
Hyviä jatkoja kaikille!


Muoks.
Itellä myös ollu lapsettomuuspelkoja, toivottavasti turhaan. Pääsis pian yrittämään ja tärppäis nopeasti, niin pääsis niistä peloista. Oli myös kauhean mukavaa, kun mies sanoi, että musta tulee varmasti tosi hyvä äiti sille lapselle.

 

Meillä kumpikaan ei varsinaisesti "aja" vauvahanketta. Pyritään edelleen asennoitumaan tähän hommaan sillä tjot-meinigillä. Tai ainakin yritän pitää sitä illuusiota yllä. Mies ottaa tämän vauva-asian ja siitä aiheutuvat muutokset kuitenkin selkeästi paaaljon rauhallisemmin kuin minä. Viikonloppuna juteltiin näistä minun ongelmiksi kokemista tila- ja raha-asioista. Sai minut taas rauhoittumaan "kyllä kaikki järjestyy, kyllä varmasti pärjätään"-asenteellaan. :heart: Mulle merkitsee niin paljon se, että mies on niin 100 % mukana tässä hommassa varsinkin, kun itse tunnun olevan se, jota vauvan mukanaan tuoma elämänmuutos enemmän jännittää.

Lisään vielä noihin stressin ja pelkojen listaan lapsettomuuden. Pillereitä tuli popsittua niin pitkään, että pieni pelko on onko siitä ollut haitallista vaikutusta. Olen myös teinivuosina sairastanut melko pahan anoreksian ja sen vaikutuksista ei ole tietoa (nykyisin BMI normi). Menkat alkoi sen takia myöhään 17-vuotiaana. Mutta sitä ei tiedä ennenkuin ajan kanssa...

Nyt menossa kp 29 ja vielä ei menkkoja ole kuulunut. Ei enteilevää oloakaan. Hieman vatsanseutu turvoksissa, mutta tuli tosin syötyä aika suolaista ruokaa viikonloppuna eli johtunee todennäköisesti siitä. Niiiin toivon, että kierrot lähtisi kulkemaan alusta asti hyvin, ettei tarvitisi käynnistellä....

 

Moikka!

Haluaisiko joku ostaa Clear Bluen digitaalisia ovistestejä? Mulla jäi siitä 7 kpl pakkauksesta 4 käyttämättä, eikä millään raaskisi heittää niitä roskikseen, kun ovat niin kalliita. 10e lähtee ne loput 4 kpl ja se digihärveli johon ne laitetaan. Laitan kirjekuoressa tulemaan kotiin!

 

Jännää, että tämä pillereiden lopettamisen vaikutukset tuntuu ainakin omalla kohdalla hieman viiveellä. Eli esimerkiksi ne halut, ne palasi nyt vasta parin kuukauden jälkeen. Mutta IHANAA, että palasivat! :heart: Samoin ne *keleen näpyt, ensin näytti hyvältä, mutta kyllä ne sieltä iloisesti pintaan puskee. En ollut enää vuosiin kärsinyt edes selkänäpyistä, mutta nyt koko selkä kukkii niin iloisesti. Onneksi ei ole kesä... Toivon hartaasti, että ne häviävät lämpimiin ilmoihin mennessä.

Mielialojen puolesta en kyllä toistaiseksi ole huomannut ihan hirveitä muutoksia itsessäni. Ehkä olen ollut jopa välillä kärttyisämpi, mutta toivon, että muutos parempaan on pian luvassa. Ainakin menkkoja edeltävä PMS kärttyisyys on jopa pahentunut. Ovatko muut huomanneet olevansa jopa huonommalla tuulella paikoitellen? Odotin vaikutusten olevan aivan päinvastaisia.

Mutta voi tätä oviksen odottelun tylsyyttä! Kp 8 ja vasta n. viikon päästä voi olla jotain odotettavissa.. Sen verran olen vauva-projektiin saanut uutta intoa, että olen vakaasti nyt päättänyt laihduttaa hieman. Näitä päätöksiä olen toki ennenkin tehnyt, mutta nyt sille olisi joku oikea syy. Vuosien mittaan ylipainoa on kertynyt n. 10 kiloa, joten tehtävää sillä saralla kyllä olisi. Jospa se auttaisi siinä raskautumisessa.

 

Meilläkään kumpikaan ei oo enemmän sen vauvahankkeen eteenpäin viejä. Minä nyt ehkä enemmän kattelen kaikkii tavaroita mitä tarttee ja näytän miehelle. Nyt enemmän mieski kiinnostunu niistä ja kattoo niitä. Vaatteita ollaan käyty yhdessä hypistelemässä kaupassa. Ja ite varmaan stressaan näist pelko jutuista yms. Välillä sitä miettii, että miten taloudellinen pärjääminen kun meillä kolme koiraakin. Luulen kuitenkin, että pärjätään ihan hyvin.

Enään kaksi päivää ni on kierukan poisto En millään malttais odottaa ja samalla jännittää. Onneks huomenna vielä töitä ni päivä menee nopiaan ja keskiviikko aamuna sitten ois poisto.

 

NuttyKitty pistin sulle yv:tä

 

Heippa kaikille taas pitkästä aikaa!

JIHUU JA JEE!! wuhuu! Voiko ihminen enempää olla mielissään syystä että... tittidiii... MUN MENKAT ALKOI TÄNÄÄN ja vieläpä ihan luomuna! Tekis mieli juhlia sen kunniaks Oon niin mielissään! Eli mulle saa päivittää kp1 ja yk 2

Vielä ei olla saatu sperma-analyysin tuloksia, meinasinkin odottaa tänään, että posti tulee ja tulen sitten tänään tänne kirjoittamaan, josko tulokset tulis. Tänään on selvästi mun onnen päivä! Kyllä koirat katto pöljänä, kun aamulla hypin housut nilkoissa vessassa ja huusin "Jee, nyt ne alko, mun menkat alko!" Anteeksi hehkutus, mutta oon niin onnellinen

Aloitin eilen Nutrilett-kuurin, että sais vähän painoa pois. Oon siis normaalipainoinen kylläkin (167cm ja 67kg) mutta oon ennen ollut niin timmissä kunnossa, että haluan siihen takas Kyllä täytyy sanoa, että ei nuo nutrit oo mitään kovin hyviä, makeat on kamalan makeita ja suolaiset vieläkin suolaisempia. Mulla meinas eilen jo oksennus tulla, mutta sinnillä mennään Pitäiski alkaa tästä pikkuhiljaa syömään aamupalaa, söiskö mansikka vai suklaapirtelön?

Kävin myös tänään tk:ssa, koska huomasin noin viikko sitten, että mun kaulalle oli tullut n. 2cm patti. Tietysti sitten aloin sitä panikoimaan ja sain onneks tänään ajan lääkärille 8:20. Ei ollut mitään vakavaa, mutta vielä ultrataan se patti varuulta, koska ei voi koskaan tietää.

Eilen illalla jo mietin, että kaikki menee päin mäntyä ja meinasin tulla kirjoittamaan jo tänne, että taidan jäädä taustalle, mutta tänään onni kääntyi. Kukaan ei varmaan ees jaksa tätä lukea ja anteeksi vielä hehkutukseni

Ihanaa päivää kaikille!

 

Onneksi olkoon menkoista lumihiutale92. Tiedän varsin hyvin tuon tunteen. Itsekin taas huusin onnesta soikeana vessassa, kun menkat alkoi. Nyt tämä ei ole todellakaan niin ihanaa, kun vuotaa taas niinkuin hanasta. : / Epävarmuuskin taas nostaa päätään, enkä tiedä taaskaan mitään varmaksi. Eiköhän tämä tästä, kun menkat taas loppuu.

Mitäs meidän hiljaisille kuumeilijoille kuuluu? Täällä on muutama, josta ei ole kuulunut mitään sitten alkuesittelyjen jälkeen. Olisi mukava kuulla, että mitä teidän arkeenne kuuluu.

 

Sennay Kiitos todella paljon! Kyllä se siitä lähtee taas rullaamaan, usko mua!

Just kolahti postiluukusta alas noi sperma-analyysin tulokset. Osaako kukaan tulkita niitä täällä? En ymmärrä paljoakaan.. Tyhmä ku oon

 

Oho. En ole käynyt täällä yli kuukauteen, ja uusia käänteitä ja keskustelijoita näyttää tulleen tosi paljon. Onnea teille, jotka olette tulleet raskaaksi! Huisia!

Meillä yritys pääsee todennäköisesti alkamaan huhtikuussa, eli Sennay, etusivun tietojani voi muuttaa Meillä on ollut niin kaikenlaista, mikä on muuttanut suunnitelmia: sairastelua, epävarma työtilanne, koulusta valmistumisen epävarma ajankohta...

Kuukautisista voisin vielä kirjoittaa, kun osalle e-pillereiden lopetus on ajankohtaista. Lopetin pillerit heinä-elokuun vaihteessa viime vuonna. Ensimmäinen kierto oli massiiviset 127 päivää, toinen 38 päivää ja nyt meneillään kolmannen kierron 21. päivä. Ovulaatiolimaa havaitsin eilen ja toissapäivänä. Viimekierrossa limaa esiintyi myöhemmin, 25. päivänä, joten siitä päätellen tämä kierto saattaisi olla edellistä lyhyempi. Hitaasti mutta varmasti kierto näyttäisi siis lyhenevän ja tasoittuvan, vaikka tuo ensimmäinen pilleritön (maraton)kierto ei kovin lupaavalta vaikuttanut. En muista koskaan ennen pillerien aloitusta bonganneeni ovulaatiolimaa. Olen aika innoissani siitä, että olen sitä havainnut, koska nyt tuntuu siltä, että kun raskautumisen yritys alkaa, tunnistan ovulaation.

 

Ihanaa lumihiutale92, onnea kovasti Mulla löydettiin kans patti kaulan alueelta 4v sitten, diagnoosina struuma jota ei kuitenkaan tarvitse mitenkään hoitaa kun on hyvälaatuinen. Ei vaikuta mihinkään, on tarkistettu labroista jo kolmesti kun epäilin väsymykseni johtuvan siitä.

Mulla on nyt kp29 menossa. Ovista olen tikutellut kp:stä 21 saakka, koko ajan on viiva tullut mutta haaleampi kuin testiviiva. Kosteus alkoi lisääntyä 2 vko sitten ja jatkuu vain... Tissit on pikkusen arat, mutta ovisplussaa odottelen! Pitäis alkaa taas googlettaa kokemuksia noista testeistä... Edellisellä kierrolla oviksen piti olla näillä tienoilla kp29-32 välillä, joten saas nähä.. Tuo päättely johtuu siitä, että silloin olin kirjannut monenmoisia oireita ja ne loppu sitten kuin seinään.

Vähän meinaa stressiä pukata, mutta yritän sysätä sen taka-alalle!

 

Heippis!

Tänään sitte ekan kerran päästiin yrittämään. Vaikka tarkoitus ois alkaa yrittään vasta huhtikuun puolella, mutta oltiin silleen et saa tulla nyt jo jos on tullakseen. Rupesin vaan sitä kyseleen, että te jotka yritätte, niin onko tullut verenvuotoa yrittämisen jälkeen? Kyseessä, kun ei itsellä ole menkat vielä. Olisin kiitollinen vastauksista!

 

Moi kaikki!
Tässä sivusta seuranneena ajattelin liittyä kuumeilijoiden joukkoon. Ikää 25v minulla ja samoin miehellä. Vauvaa ollaan ajateltu alkaa yrittämään huhtikuun menkkojen jälkeen. Kierto suht säännöllinen 28-30 päivää. Oviksia en näillä näkymin aijo alkaa tikuttamaan, usein pieni masukipu kierron keskivaiheilla jo kertoo siitä.. Ja muutenkin tjot on kuitenkin se perusajatus. Vakityöpaikka mulla, miehellä ei ole, mutta pitkä työsuhde. Vauva-ajatusta on tähän asti siirretty lähinnä oman terveyden ja työasioiden vuoksi. Mutta katsotaan kuinka käy