Esikoista yrittämään 2012!

Tänään tehty Clearbluella (tavallisella) uusi testi ja oli kyllä niin selvä positiivinen kuin olla ja voi =) IIIKKK! En usko tätä :heart: Nyt sitten vaan jännittämään pysyykö liftari mukana...Huh tärisen ilosta! Toivottavasti saan liittyä Piikikkään ja New:n joukkoon

 

Hii, ihanata ihanata Apina25 :heart:

 

Oi, onnea Apina25!!

 

Oij ihania uutisia täällä. Suuret onnittelut Apina25 ja toivotaan raskauden sujuvan kaiken kaikkiaan hyvin!

 

nallukkan aloitin ovulaation tikuttelun tooodella hyvissä ajoin, kp10 Ja joka ikiseen tikkuun sain vahvan haamun.

Apina25 PALJON ONNEA PLUSSASTA Onko minkälaisia "oireita" raskaudesta?

 

Kiitos ihaNAISET! En kyllä uskalla vielä ihan täysillä hehkuttaa ennen ku nään omin silmin et menkat on myöhässä (niihin olis vielä kaks päivää) ja oon käynyt varhaisultrassa jos sinne asti päästään...

bambi raskausoireita ei oikeestaan oo vielä minkäänlaisia. "Menkkakipuja" on koko ajan ollut eilisestä asti, mut ei ne sit vissiin niitä oo, ku testi näyttää plussaa =)

 

Voi mikä ihana uutinen apina. :heart:

Mä täällä hormonihuuruissani itken kun olen niin onnellinen teidän puolesta!!!
On siis vähän muutenkin ollut herkillä itku (itkin kun tajusin että meidän mahamöykky pääsee mahassa mukaan ultra bran konserttiin huomenna, ja eilen itkin junassa kun mietin miten ihana mun mies on

Kyllä tuon asian tajuamisessa kestää... mulla auttoi vähän se Clearbluen digitesti, ja siitä otin muuten silloin sitten valukuvan, jota noin kerran päivässä oli pakko vilkaista ja muistuttaa itseään että tämä on totta
Nyt ekan neuvolan jälkeen äitiyskortti muistuttaa samasta asiasta silloin kun tulee tunne että oonko sittenkin vaan keksinyt tämän kaiken.

Tervetuloa odotuspuolelle!

 

Jee! Onnea Apina25 !

Oletteko muuten alkaneet jo nyt yrittäessä/yritystä suunnitellessa syödä jotain vitamiinilisiä tai kiinnittää erityistä huomiota ruokavalioon?
Jossain suositeltiin, että foolihappolisää kannattaisi alkaa ottaa jo ennen mahdollista raskautta. Onko jotain muuta, mitä kannattaisi ottaa purkista jo etukäteen tai sitten raskauden aikana?

Periaatteessa vastustan vitamiinivalmisteiden napsimista "varmuuden vuoksi", mutta tuo foolihappo kai on oikeasti sellainen, mitä ei ruuasta välttämättä saa tarpeeksi. Toinen on D-vitamiini, mutta sitä otan itse näin talvikaudella muutenkin.

 

Catida multa löytyy kaapista Multi-tabs, joka on suunnattu lasta yrittäville, raskaana oleville ja imettäville. Siinä kun on sitä foolihappoa, plus muut. Vaihtelevalla menestyksellä muistan sitä nappailla, mutta yritän ainakin oviksesta menkkoihin käyttää, jos sattuis tärppäämään

Piikikäs voi ei Luulenpa, että minä sitten itken ihan kaikesta... Muutenkin olen niin herkkä. Varmaan raskauden alkaa tajuta kunnolla vasta kun kuulee sydänäänet, näkee ultraa ja masu alkaa kasvaa

 

Catida. Mä aloitin syömään yrityksen aloituksen aikoihin ns. raskausvitamineja, juurikin tuon foolihappolisän takia...ja muutenkin että tulee saatua riittävät vitamiinit kun aika ajoin olin vähän huono syömään "kunnon" ruokaa. Se foolihappo on käsittääkseni erityisen tärkeä ihan raskauden ekoilla viikoilla.

Toinen syy miksi syön noita raskausvitamiineja, on se että niissä ei ole A-vitaminia, joka on raskausaikana "kiellettyjen listalla".

 

Onnea Apina25 plussasta!! Päivitän sinut varovasti (ja täynnä toivoa raskautesi jatkumisesta ongelmitta) plussanneiden listaan ja ketjuun. Toki tänne otetaan vastaan, jos huonosti käy, mutta ei käy, kun uskoo, ettei käy.

Mulla odottaa kaapissa Minisun'in raskausvitamiinit, aloitan ne kolmen päivän kuluttua, kun poretabletit loppuu silloin. Silloin loppuu myös 10 päivän terolut-kuuri. Saapa nähdä, miten käy menkkojen. Toivottavasti alkavat ajallaan, nyt jo kp 43 menossa ja viimes meni kp 52, ennen kuin menkat alko. : /

 

En ookkaa vähää aikaa kirjotellut tänne. Onnea ensinnäkin plussasta Apinalle!

Ite tässä joutunu olemaan vähän sairaslomalla ja ravaamaan lääkärissä. Sekä välissä töissä yrittäny olla. Parisen viikkoo sit alko tulee hirvee vessahätä koko ajan. Piti lähtee töistä lääkäriin ku en pystyny olee enää. No virtsarakontulehdusta ne epäili ja lääkkeet sit siihen. No ei menny ekalla kuurilla ohi vaikka sano helpottavan päivässä.. Toinen kuuri heti putkeen.. No pysykö se muutaman päivän kuurin jälkee poissa, kunnes taas sai juosta vessassa. Kiikutin näytteenki labraa mut eihän siinä ollu tulehdukseen viittaavaa.. Eikä nää uudet lääkkeet oo tehonnu..

No tänään sit taas kävin lääkärissä ja hirvee kasa testei otettiin.. Osan tulokset sai melkein heti ja niissä ei mitään ja loppui odotellaan torstaihin asti.. Vähä jänskättää et mikä se nyt sit on.. Toivon et ei mitään vakavaa ku kierukan poisto ois tosiaan 8.2.

 

Onnea Apina25!!!! Voi että, ihanaa! <3 Mulla vaan toivonkipinät lenteli ku luin tuota sun "menestystarinaa". Mulla oli eilen menkkakipuja vaikka nyt vasta kp 19. En tietenkään tiedä luomukuukautiskierrosta vielä mitään ku vasta eka luomukierto menossa. Toivotaan ettei menkat ala vaan olis jotain kiinnittymiskipuja Eilen siis maha ja selkä ja pää kipeenä, väsyttää ja ottaa päästä.

Odotan vauvalta eniten yhteisiä hetkiä... jotenkin unelmoin eniten niinkin pienestä asiasta kuin että vauva itkee lohduttomasti, otan sen syliin ja siihen se sitten tyytyväisenä nukahtaa.. huoh <3 Eniten pelkään supistuksia ja synnytystä. Mulla on tosi matala kipukynnys, mut tulta päin vaan!

Pitäis lukea tenttiin ja roikun täällä. "vielä 10 min, sitten alotan" Nii varmaan

Muokkaa vielä: Oon napsinu Minisun mama vitamiinilisää siitä asti kun alettiin raskautta suunnitella. Niistä ei mun mielestä ole mitään haittaa. Varsinkin foolihappo on sikiön hermoston kehittymisen kannalta ratkaisevan tärkeää ensimmäisen 8 viikon ajan, jolloin hermosto kehittyy. Syön kyllä aika paljon kasviksia mut haluan pelata varman päälle.

Mukavaa viikonalkua mussukat! :hug:

 

Onpas tullut taas paljon viestejä pienessä ajassa! Olen taas käynyt joka päivä lukemassa viestit, mutta jotenkin aika menee niin äkkiä etten ennätä kirjoittaa nyt on töissä niin rauhallista niin ehdin tännekin kunnolla

Suuret onnittelut Apinalle plussasta! Mahtavaa, että raskautuneiden joukko kasvaa :heart:

Catida mä aloitin myös joulukuussa tuon foolihappolisän ja d-vitamiinin, mutta muita en ole vielä nappaillut. Jos se plussa pärähtäisi testiin niin hakisin varmaankin niitä raskausvitamiineja.

Olitte riitelystä keskustelleet. Meillä otetaan oikein kunnolla yhteen muutaman kerran vuodessa, muulloin kinastellaan ja nahistaan kyllä viikoittain. Aina on nuo isommatkin riidat kyllä olleet sellaisia, että molemmat tietää asioiden kaikesta huolimatta olevan hyvin ja tosissaan ei kumpikaan ole koskaan erolla "uhannut". Riidan aiheet on niinkin tyhmiä kuin kotityöt. Vaikka suurimman osan ajasta työnjako on selvä, niin silti välillä menetän hermoni sukkiin / vaatteisiin lattialla ym. pikkuasioihin. Luulisi, että näin seitsemän vuoden jälkeen jo luovuttaisin tuossakin napinassa, mutta välillä vaan ärsytyskynnys ylittyy. Ylipäätään mieheni on sopuisampi ja tuskin riideltäisiin koskaan, jos minä en kiistoja aloittaisi

Vauvakuumeilun puolella elelen jännittäviä aikoja. Eli nyt on kp 30/28 ja vielä ei ole menkkatuntemuksia. Tuntemusten puute ei kyllä mun kohdalla kerro mitään, koska mulla alkaa kivut aina samalla sekunnilla kuin vuodotkin.. Tiesin kyllä että menkat ei ala vielä eilen, koska oviskin oli vasta kp 16 (nyt siis dpo 14), mutta kyllä hiukan jännään silti. Pari negatestiä olen jo tehnyt, viimeksi la aamulla. Seuraavaksi testaan huomenna jos siihen on aihetta. No, ei ole kyllä mitään muitakaan tuntemuksia, joten en usko tarvitsevani sitä testiä huomenna..

 

Onnea Apina ja New =)

Täällä mä käyn aina välillä lukemassa, mutta muuten jäänyt vähäiselle työkiireitten takia.

Riitelystä oli puhetta, niin meillä minä oon se kun on aina ensimmäisenä riitelemässä, mies on tommonen rauhallinen ja harvoin suuttuu ja se vasta ärsyttää kun toinen on hiljaa eikä siitä saa semmosta vastusta vaikka kuinka sähisen. Mut toisaalta ihan hyvä kun se vähän tasapainottaa tätä.

Taitaa tää toinen luomukierto mennä pitkäksi :|, ku nyt on kp35/31. Ja ovista en kyllä mielestäni bongannut missään vaiheessa tätä kiertoa, et raskauteenkaan en usko. Joskus aikasemmin kun lopetin pillerit, niin menkat tuli joka toinen kuukausi ½ vuotta, mut sitten aloitin pillerit taas uudelleen. Ärsyttää tommonen, kun sillon ennenkuin aloitin pillereitä (vuonna käpy) niin menkat tuli aina säännöllisesti

 

Paljon paljon onnea Apina25!!

Vitamiinilisät aloitin melkein kuukausi sitten eli noi multivita raskaus- ja imetysvitamiinit, koska niissä just sitä foolihappoa tarpeellinen määrä plus muut vitamiinit siihe päälle.

Pupuilusta: vaihtelee ihan kamalasti viikosta toiseen. Mut aina vähintään kerta viikkoon, paitsi silloin kun on menkat. Joskus tulee kausia, jolloin pupuillaan joka päivä ja monta kertaa päivässä.
Lähiaikoina on kyllä mun viikonloppu painotteiset työt vähentäneet pupuilua. Mies tekee lähes tulkoon aina aloitteet, koska itselläni on jonkin verran haluttomuutta... Tai lähinnä se aloitus on nihkeää, mutta kun mies on tehnyt aloitteen lähden mielelläni mukaan.

Odotuksista Odotan sitä tunnetta kun saa lapsen ensimmäistä kertaa syliin, yhteistä arkea ja perheenä oloa jne eli uutta sisältöä elämään.

Täällä menee ihan kivasti, toiseksi vika laatta melkein lopussa. Vähän vaan hassua kun on jostain syystä valkovuotoa ollut aika paljon... Mistä lie johtuu?! Ikinä ennen ole muistaakseni näin paljoa sitä ollut.

 

Mä syön kans noita Minisunin Mama-vitamiineja, odottajille ja raskautta yrittäville tarkoitettuja. Mun ei tuu syötyä kasviksia ja hedelmiä joka päivä tarpeeksi vaikka oon yrittänyt sen suhteen petrata.

Täällä ei tullut tärppiä ekassa luomukierrossa. Olin valmistautunut odottaan menkkoja pitkäänkin, mutta yllätyksekseni kierto oli vain 27 päivää, ei varmaan koskaan oo ollut noin lyhyt. Saas nähdä miten käy jatkossa. Menkkajomotuksia on nyt enemmän kuin pillereitä syödessä, on ollut alaselkäkipujakin, vähän samanlaisia kuin jos olisi kuume nousemassa.

Eli odottelu jatkuu! Sanoin miehelle että kerää nyt voimia, viikon päästä jatkuu taas harjoitukset

 

Pääsisikö vielä mukaan? Rekisteröidyin juuri, ja kirjoitan nyt ensimmäistä kertaa tälle foorumille. Syy rekisteröitymiseen oli puhtaasti se, että mulle on iskenyt kova vauvakuume ja täytyy päästä jonnekin purkamaan näitä tunteita.

Vauvakuume on mulle ihan uutta. Aikaisemmin luulin, että en halua ikinä lapsia. Vähän jopa nolottaa myöntää, että sittenkin haluan, kun olen aiemmin kiven kovaan väittänyt, että ei ikinä. Luin koko ketjun läpi, ja näyttäisi siltä, ettei tällainen takinkääntö kuitenkaan ole edes kovin epänormaalia. Nyt kuitenkin haluan lasta niin paljon, että kaikki järkisyyt jää taka-alalle ja tunteet (tai ne hormonit) on ottanut vallan.

Mies on vielä vähän vastahakoinen, vaikka haluaakin joskus lapsia. Tämän hetkinen linja on, että ei vielä. Olen kuitenkin saanut miehen lupaamaan, että yritys alkaisi syksyllä. Yritän tietysti suostutella hänet ehkäisyn pois jättämiseen jo aiemmin, mutta toisaalta pelkään myös sitä, että mies luistaa tuosta syksystäkin. Miehellä kuitenkin painaa vielä ne järkisyytkin.

Mutta tosiaan, jos joukkoon vielä mahtuu, niin mut voisi lisätä tuolle listalle. Eli Diorius, 24 vuotta ja yritys alkaa syksyllä.

 

Tervetuloa mukaan kuumeilemaan Diorius!!

 

Sennay mulla voi vaihtaa helmikuun maaliskuuksi.

 

Unohdin ihan eilen onnitella New:ta. Eli suuret onnittelut sinnekin :flower:

Niinhän siinä sitten kävi, että menkat alkoi eilen iltapäivällä. Kauhea ahdistus iski heti päälle ja tuntuu jotenkin tuskaiselta, että onnistuin niin hienosti oviksen bongaamaan ja se hyödynnettiin, mutta silti ei nappaa. Tiedän, että se on täysin normaalia ja luonnollista, että ihanteellisissakaan oloissa hedelmöittymistä tai kiinnittymistä ei jostain syystä tapahdu, mutta silti... Olen jo hiukan surffaillut kaikista lapsettomuushoitodoista ym. ihan naurettavaa! : / No mutta, jos jotain positiivista haluan hakea niin näyttäisi siltä, että kierto tasoittuu yllättävän hyvin seitsemän vuoden pillerikuurin jälkeen kun nyt kiertopäiviä kertyi 29.

Tulevalta odotan montaakin jännittävää asiaa. Ehkä kaikkein eniten mietityttää se ihan perusarki vauvan kanssa, että millaista se sitten on? Ja ennen kaikkea, miten sitä jaksaa. Osataanko olla kärsivällisiä vanhempia ja hillitä liikaa omaa ylisuojelevuutta. Ja osataanko olla sellaisen vauvan kanssa?? Itse en osaa edes pidellä vauvaa, saati tehdä normaaleja "hoitotoimenpiteitä"! Olen ainut lapsi ja suvussa on kyllä jälkeeni ollut pienokaisia, mutta en ole niitä koskaan hoitanut.

Sitten jännitän sitäkin, että jos raskaudun, niin osaanko olla stressaamatta keskenmenoa. Tiedän oman äitini saaneen minun jälkeeni kaksi keskenmenoa, joten pelkään sen olevan jollain tavalla periytyvää, vaikka näin ei taida oikeasti olla.

Huolenaiheita siis riittää Olen luonteeltani vähän sellainen murehtija, joten ihme, että olen toistaiseksi keksinyt näitä näin vähän!

 

Typy85 tunnistan itseni niin tosta huolehtimisesta! Ekan 5-10 min. positiivisen testin tehtyäni olin ihan huippuonnellinen ja iloinen, mutta sen ilon jälkeen en oo tehny melkein mitään muuta ku murehtinu onhan kaikki hyvin. Varsinkin kun alavatsa on kipeä koko ajan. Toivottavasti on vaan kohdun muuttumisesta johtuvaa normaalia kipua...

Oon siis tänään varannut ekan äitiysneuvola-ajan, joka on vasta 3 viikon päästä! Miten ihmeessä ihmisen pitäisi sinne asti jaksaa odottaa!! Ja silloinkaan ei tietty vielä ultrata vaan vasta haastatellaan ym. Oon vakavissani alkanu harkitseen tota varhaisultraa yksityisellä. Saa nähdä mihin ratkaisuun päädytään miehen kanssa. Oon niin utelias et haluisin kyllä mielelläni jo ennen kuin aikaisintaa neljän viikon päästä tietää, et raskaus on alkanu oikeassa paikassa eli kohdussa eikä esim. sen ulkopuolella. Sori ku avauduin näin, mutta täytyy päästä purkaan näitä ajatuksia johonkin ja te ootte tulleet niin tutuiksi ja turvalliseksi tukiverkoksi niin ajattelin että teille voisi purkaa..Iso halirutistus siis teille! :hug:

 

Heipat pitkästä aikaa!

Suuronnittelut New ja Apina! Muistakaa jännityksen ja pelkojen keskellä huomata kuinka onnekkaassa ja ihanassa vaiheessa elätte (mistä kaikki vauvakuume-foorumilaiset haaveilee)!

Itse olen edelleen yhtenä suurena kysymysmerkkinä. Luomukierto on alkanut sen verran epäselvästi, etten osaa enää edes arvata onko vatsakrampit sun muut oireet ovulaatiota, kuukautisia vai kenties jotain ihan muuta.
Myös miehen aatokset ovat suuri arvoitus. En viitsi koko ajan painostaa, vaikka haluaisinkin palavasti tietää missä mennään. Ei ole kuulemma mikään "viikonloppuprojekti" tämä henkinen valmistautuminen. Kerran kun apeana mietiskelin jotakin (sillä kertaa taisi jopa olla muuta kuin vauva), sanoi että "Kyllä se vauva sieltä tulee, se on vaan vähän hidas." Hmh. Kyllä tässä mielestäni joku muu on hidas kuin vauva! (Se ei ole päässyt vielä edes yrittämään!)

 

Onpas täällä ollut hiljaista kun ketju löytyi toiselta sivulta Missä kaikki on?

Minulla tulee outoa ruskeaa valkovuotoa, vaikka ovulaatio taisi olla kivuista päätellen viikko sitten, eli kuukautisten pitäisi alkaa vasta viikon päästä.. Tuleeko muilla minkäänlaisia välivuotoja välillä?

Onko kukaan miettinyt pakollisia vauvatavaroita, joita tulette hankkimaan? Minä olen miettinyt hoitopöydän tarpeellisuutta, tai siis että onko se niin tarpeellinen jos vain hankkii hoitoalustan jonkin lipaston päälle tai pesukoneen päälle.. Mutta sitten taas sitteri kuuluu minun ehdottomiin hankkeisiin Ja tottakai pinnasänky.

 

Heipat kaikille! Ja onnea plussanneille!

Taustalla olen kirjoituksianne lueskellut lähes päivittäin, vaikka itse en olekaan kuulumisia päivitellyt. Kp 25 menossa ja ensimmäisiä luomumenkkoja odottelen ilmestyviksi ensi viikolla. Toivottavasti kierto ei veny sen pidemmäksi. En oikein usko, että ainakaan vielä olisi tärpännyt ja en sitä oikeastaan odotakaan. Jos ei seuraavan kahden viikon aikana vuoto ala, niin sitten vasta testailen.

Olen niin nauttinut tästä olosta, joka on ollut pillerien lopettamisen jälkeen. Olo on jotenkin koko ajan niin seesteinen ja rauhallinen. Tässä lähiaikoina on tapahtunut paljon sellaisia asioita joiden takia normaalisti olisin repinyt hermoni jo moneen moneen kertaan, mutta nyt on ollut lähinnä semmonen "noh, elämä on"-fiilis. Ei stressiä, ei mitään. Kuumat aallot meni ohi parissa päivässä ja ainoa erikoinen on ollut ajoittain alavatsassa tuntuneet pienet menkkamaiset nippailut.

Paljon on pyörinyt mielessä, että mitä sitten jos/kun sitten joskus tärppää. Milloin kertoa lähipiirille. Miten synnyksen kanssa, kun lähin synnytyssairaala on n. 50 min ajon päässä ja mies on sellaisessa työssä josta ei noin vain voi kesken vuoron lähteä mukaan, jos töissä sattuu olemaan. Miten sitten mahdutaan kaikki tänne meidän pieneen torppaan, jossa ei lapselle ainakaan alkuun ole omaa huonetta. Miten koirat suhtautuu tulokkaaseen. Kuinka pitkään on taloudellisesti mahdollista olla kotona lapsen kanssa. Jne jne. Kysymyksiä on loputtomasti. Kaikki sellaisia, jotka ratkeaa ja selviää aikanaan itsestään, mutta tämä oma pää on vain niin hassu.

Olen pähkäillyt myös noita hoitopöytävaihtiksia. Meillä on tilaa aika rajallisesti kylppärissä ja kodinhoitohuonetta ei ole joten joku kompakti ratkaisu olisi keksittävä. Sisarukseni lapsilla ei ole ollut hoitopöytää, vaan ihan hoitoalusta ja samanlaista ratkaisua olen miettinyt itsekin. Semmoinen olisi kätevä, joka käy pinnasängyn päälle.

Mietityttää myös se, että miten haitallista on, jos ensimmäisten viikkojen aikana ottaa vähäisiä määriä alkoholia. Itse en ole kova käyttämään, mutta lauantaisaunassa kyllä maistuu lonkero ja saunan jälkeen mahdollisesti toinenkin. Miten te muut, oletteko jättäneet alkoholin kokonaan pois vasta ekasta plussasta vai jo mahdollisesta ovulaatioajankohdasta? Kunkahan haitallista tuommoinen yksi saunalonkero on, jos onkin raskaana? Tupakointi on kuulunut myös pahoihin tapoihin, mutta se on tullut jätettyä oikeastaan jo kokonaan. Ennen poltin n. 1-4 päivässä, nyt olen tämän viikon ollut jo täysin polttamatta. Puhtaasti itselle tapa, josta on nyt helppo päästä samalla eroon, kun on motivaatiota.