Kiitoksia kaikille tsemppaamisesta. Vertaistuki on kyllä tarpeen ja tämä ketju on suorastaan pelastus, kun olen ainoa ystäväporukastani, joka haaveilee tässä kohtaa lapsesta. Toki heidänkin kanssaan voi puhua, mutta eivät he tietenkään pysty samaistumaan tilanteeseen.
Iiida en halua ollenkaan vähätellä vähemmän aikaa yrittäneiden tuntemuksia (no okei niiden, jotka inisee heti 2kk jälkeen, ehkä vähän
). Kyllä 9kk kohdallakin sitä jo iskee pelot siitä, että onko jotain vialla ja muutenkin tuntuu hirveän pitkältä ajalta odotella raskautta.
hopess toivotaan, että ei olis endoa tai että ainakin olisi sitten lievää sorttia! Kaksi tuttavaani on kärsinyt lapsettomuudesta endon takia ja molemmilla on nykyään kaksi lasta, joten se on vaan hidaste mutta ei este. Vaikka noi kliseet ei kyllä ikinä paljoa lohduta juuri siinä hetkessä kun se itseä vaivaa... Tsemppiä!
Kiva kuulla sinusta
Kultasieni!
Kyllä pieni paussi näistä vauvantekotouhuista ja -ajatuksista tekee aina välillä hyvää!! Jos siihen vaan pystyy...
Sondelle toivon pikaista plussaa ja onnea yrittämiselle =)
SinSin mulla se tero päivässä ei auttanut, mutta 2 tabua päivässä säännöllisti kierron. Kuukautiset alkoivat aina siinä viikon päästä viimeisestä tabusta. Sehän ei tosiaan ole mikään tae ovulaatiolle, että kuukautiset tulee. Tuleehan pillereidenkin kanssa aina ne "kuukautiset" eli tyhjennysvuoto. Onko sulle clomeista puhuttu mitään? Toi iso folli on tainnut kehittyä kystaksi(?), toivottavasti häipyy itsekseen jotta seuraava kierto saisi käynnistyä. Mulla sentään kierto noiden hormonien avulla jokseenkin toimii. Varmasti tosi turhauttavaa tommonen kun koko kierto on vähän "jäässä" ja koko yritys ikäänkuin samalla! Toivotaan, että terot auttaa!
taikakai siitähän on nyt siis noin vuosi kun KU oli vihdoin ohi ja päästiin jatkamaan yritystä, MUTTA kun se yritys kaiken kaikkiaan on aloitettu jo 1v 7kk sitten niin alkaa vähän voimat jo ehtyä
Miehen vanhemmat yrittivät 10v ja olen kauhulla ajatellut, että montako vuotta kestäisin tätä... Ikääkin jo on se melkein 30 enkä haluaisi olla ihan hirveän vanha äiti. Lisäksi kun haluaisin enemmän kuin vain sen yhden mukelon niin pitäis jo päästä aloittamaan.
adoptiosta olen joskus ollut samoilla linjoilla SinSinin kanssa eli olen halunnut nimenomaan adoptoida. Ajattelin, että maailma on niin täynnä lapsia joita kukaan ei halua ja jotka tarvitsevat kodin. Kummasti kun se sisäinen kello herää niin sitä haluaa juurikin kokea sen raskauden ja kaiken alusta loppuun. En silti ole adoptiota vastaan vieläkään ja voisin hyvin synnyttää omia sekä adoptoida. Olemme miehen kanssa asiasta keskustelleet ja todenneet molemmat, että lapsi olisi yhtälailla meidän lapsemme, oli hän sitten oma tai ei. Mieheni on myös aina sanonut, että on minun päätökseni haluanko omia lapsia vai en. Minun kroppanihan se on, joka raskauden käy läpi. Ihanaa, että mieheni ajattelee sen noin eikä koskaan painostaisi tai pakottaisi. Tällä hetkellä meillä ei kyllä taitaisi olla asiaa adoptiojonoon, koska vasta valmistuin enkä ole löytänyt vakituista työtä. Yhden ihmisen tulot eivät taida riittää
On se ikävää, kuinka kotia tarvitsevia lapsia on niin paljon, mutta prosessi on niin kallis ja vaativa, ettei kaikilla halukkailla vain ole siihen varaa, vaikka muuten olisivat kuinka hyvät vanhemmat. Mutta anyways, me siis katsomme tätä adoptioasiaa uudestaan sitten joskus, kun olen löytänyt sen vakityön.
On: On kyllä oudot kuukautiset... eilen alkoi mutta on kyllä tooodella niukkaa! Eipä ole tamppooni tullut täyteen vielä ja tänään ei suojaan le tullut yhtään mitään... Ehdin jo tietenkin pienessä mielessäni toivoa valekuukautisia. Raskaustesti ei vaan ollut asiasta samaa mieltä... Kaipa se vuoto sieltä kunnolla alkaa jahka on pari päivää saanut mua kiusata... Yritän tässä soittaa ja varata aikaa aukkariin, mutta linja on vaan varattu koko ajan. Eikös siellä nyt joku jonotusmeininki pitäisi olla : /
