esikoinen päiväkodissa, kuopus kotona

[väliaikainen hoito ok]

Minusta on ok, muutama tunti viikossa, mutta en kertaikkiaan ymmärrä, että miksi pienen lapsen pitää olla joka päivä hoidossa, kun äiti ja vauva ovat kotona.. Päiväkoti on kuitenkin lapselle rankkaa, vaikka siellä hyvin viihtyisikin. En tajua miksi pitää lapsia tehdä, jos niitä ei halua hoitaa? Miksi pitää tehdä monta lasta jos niiden kanssa ei sitten pärjää? Minusta subjekstiivinen päivähoito-oikeus on väärin. Tarvittaessa lapsi pitää hoitoon saada, jos vanhempi vaikka sairastuu tai jostain syystä tarvitsee muutamaksi tunniksi lapselle hoitopaikan, mutta ei ole oikein, että päiväkodeissa hoidetaan täysipäiväisesti lapsia, joiden vanhemmat ovat pääasiassa kotona. No onhan niitä vanhempia jotka pitävät lapset hoidossa kesälomansakin, että saavat viettää lomapäivänsä rauhassa. Jokainen hoitakoon lapsensa miten haluaa, mutta hyvin itsekkääksi on meininki mennyt..

 

[WHY ME???]

"3-6-vuotiaan lapsen päiväkotipaikan bruttokustannukset ovat 7 852 € vuodessa ja 654,30 € kuukaudessa. Alle 3-vuotiaan lapsen päiväkotipaikan bruttohinta on 12 322 € vuodessa ja 1026,80 € kuukaudessa. Perhepäivähoitopaikan bruttokustannukset ovat 5 650 € vuodessa ja 470,80 € kuukaudessa. (Päiväkotipaikkojen hinnat sisältävät yleis-, henkilöstö-, talous- ja tietohallinnon vyörytyserät, mutta perhepäivähoidon hinta ei niitä vielä sisällä.)"
http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=38123&pykala=57

Hm, oliko siis pointtisi, että kun joku käyttää osa-aikaista hoitopaikkaa, on se kotihoidontuesta (tai siis yleensä verorahoista) pois? Siinä itse kukin voi miettiä kohdallaan, miten paljon niitä verorahoja elämänsä aikana maksaa ja käyttää. Minä en ole ikinä ollut työttömänä enkä sossun asiakkaana. Ei olla tarvittu lapsiperheille maksettavia lisätukia, lisiä, toimeentulotukia ym. mitä niitä nyt on. Sen sijaan ollaan maksettu veroja ja paljon joka vuosi.

Minä maksan veroja yli tuhat euroa kuussa kun käyn töissä (+ miehen verot). Sen lisäksi kulutan suuren osan palkastani kunnan tuotteisiin ja palveluihin, mikä edistää paikkakunnan yritystoimintaa, joka tuo taas kunnalle lisää veroeuroja. Niistä rahoista niitä kotihoidontukiakin sitten maksetaan ja pidetään kunta eloisana. Toisin olisi jos kaikki naiset jäisivät kotiin lapsia hoitamaan. Hyvä että niin voi halutessaan tehdä, mutta turha valittaa verorahojen tuhlaamisesta, jos ei itsekään niitä ole roppakaupalla maksanut.

Nämä naiset jotka osa-aikaisia hoitopaikkoja käyttävät, ovat usein niitä, jotka vuoden ä-loman jälkeen palaavat töihin. He maksavat siis vuosikausia isoja veroja ja jos osa-aikainen hoitopaikka ennaltaehkäisee jaksamis- ja masennusongelmia, niin se heille (meille) suotakoon. Se on pieni hinta siitä.

Kyllä mä oon seurannut monia kotiäitejäkin, jotka käyvät masennuksesta ja jaksamisongelmista jos jonkinmoisilla psykologeilla ym kunnan palvelun tarjoajilla (ja se on mielestäni kyllä ihan ok!). He käyttävät siinä verorahoja, mutta en mäkään niitä hauku.

Ja jos saivarrellaan, niin samalla tavalla kotiinjäävät tuhlaavat verorahoja jäädessään vuosikausiksi kotiin, koska heidän opiskelunsa on voinut mennä tavallaan hukkaan. Tutkinto voi olla vanhentunut, voi tarvita lisäkoulutusta (maksaa verorahoja) työelämään palatakseen. Monilla hoitovapaata seuraa myös työttömyysjakso (maksaa verorahoja), kun töitä ei saa heti. Enkä mä silti näitäkään hauku, se on vain elämää ja näin se menee.

On kuitenkin lillukanvarsista valittamista syytellä osa-aikaisen hoitopaikan pitäjiä verorahojen tuhlaamisesta kun kukin meistä tekee sitä tavallaan - toiset enemmän ja toiset vähemmän elämänsä aikana. Kannattaa katsoa kokonaisuutta.

 

[WHY ME???]

Tuosta mustasukkaisuudesta vs esikko-kuopus. Olen laittanut merkille, että lapset ketkä ovat hoidossa äidin ollessa kotona vauvan kanssa eivät välttämättä osoita olevansa mustasukkaisia.( Tuttujen kertoman perusteella sekä tältä palstalta luettuna) Se, että esikoinen ei osoita tunteitaan mustasukkaisuutena ei psykologien mielelestä ole välttämättä hyvä asia.

Totta kai on ihan normaalia, että jonkin verran mustasukkaisuutta tulee joka tapauksessa kun taloon tulee uusi lapsi!! Tosi harvalla varmaan niin menee, ettei yhtään olisi mustasukkaisuutta äidille vauvasta. Tässä taas kärjistetään asia toiseen ääripäähän (= ei yhtään mustasukkaisuutta), joka ehkä olisikin merkki jostain ongelmasta.
.

Siis tarkoitin, että mustasukkaisuutta ei kuulema usein esiinny niillä lapsilla jotka ovat hoidossa.. Mun esimerkkitapauksessa äiti ovat halunneet viedä esikoiset hoitoon siksi kun tulee uusi vauva ja eivät jaksa olla kahden kanssa kotona. Ja lapsi on hoidossa aamusta iltaan. Mustasukkaisuutta ei kuulema ollenkaan. Eli tässä tapauksessa ei varmaankaan ole hyvä ratkaisu tuo, että lapsi on joka päivä aamusta-iltaan hoidossa.

"Eli tässä tapauksessa ei varmaankaan ole hyvä ratkaisu tuo, että lapsi on joka päivä aamusta-iltaan hoidossa"

Olen samaa mieltä. En yleensäkään pitäisi lapsia hyvin pitkiä päiviä hoidossa - etenkään sitten kun on itse kotona. Töissä olessanikin lastemme hoitopäivät ovat max 7 tuntia. Enkä myöskään pitäisi esikkoa joka päivä hoidossa kun itse olen kotona, vaan parina päivässä viikossa.

 

[WHY ME???]

"3-6-vuotiaan lapsen päiväkotipaikan bruttokustannukset ovat 7 852 € vuodessa ja 654,30 € kuukaudessa. Alle 3-vuotiaan lapsen päiväkotipaikan bruttohinta on 12 322 € vuodessa ja 1026,80 € kuukaudessa. Perhepäivähoitopaikan bruttokustannukset ovat 5 650 € vuodessa ja 470,80 € kuukaudessa. (Päiväkotipaikkojen hinnat sisältävät yleis-, henkilöstö-, talous- ja tietohallinnon vyörytyserät, mutta perhepäivähoidon hinta ei niitä vielä sisällä.)"
http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=38123&pykala=57

Ja tän pointti oli mikä?

... ja silti on aikaa käräjöidä täällä päivisin.

Niin näyttää olevan aikaa sinullakin. Minun käräjöintini, oma "laatuaika" koneella, selittyy lasten päiväunilla (molemmat lapset kotona, ei osa-aikahoidossa ) ja miehen lomapäivällä.

 

[Päiväkotitäti]

Te, jotka pistätte lapsenne päivähoitoon, niin suosittelen todella lämpimästi, että alussa vietätte siellä paljon aikaa, jotta näette, millaista se meno siellä päiväkodissa oikeasti on. Moni kuvittelee, että se on jotakin paljon hienompaa kuin mitä se todellisuudessa on. Moni päiväkoti kärsii hoitajapulasta, joka voi johtua esim. siitä, että päiväkoti ei ole suosittu (esim. lähiössä, jossa saattaa olla paljon ulkomaalaisten lapsia ja esim. kaupungin vuokra-asuntojen ns. sosiaalisista syistä hoitopaikan saaneita lapsia) tai siitä, että kunnalla ei ole varaa palkata riittävästi hoitajia. Jos hoitaja sairastuu yöllä tai keskellä päivää, niin yleensä sijaista ei saa talon ulkopuolelta.

Kannattaa muistaa, että hoitajiakin on erilaisia. Esimerkiksi hoitajan vaikeudet kotona (esim. oma lapsi nukkuu yöt huonosti, parisuhdeongelmat) heijastuvat myös jollakin tasolla töihin. Hoitajat ovat yleensä koulutettuja, mutteivät yli-ihmisiä.

Meno on myös hyvin hektistä, ryhmät saattavat olla (tilapäisesti?) liian täysiä, joskus tilojen siivouksen kanssa on ongelmia jne. Jos päiväkodissa on huono henki, se voi heijastua siten, että hoitajilla on vaikeuksia jaksaa töissä. Silloin kannattaa todella miettiä, että kannattaako viedä lapsi (huonoon?) hoitopaikkaan väsyneille hoitajille vai hoitaa lasta kotona? Äiti rakastaa lastaan, hoitaja korkeintaan kiintyy ja välittää.

Hoitoryhmissä voi myös olla ongelmalapsia (esim. ADHD, viivettä sosiaalisissa taidoissa, aggressiivisuutta), jotka vaikeuttavat koko ryhmän toimintaa. Pikkulapsiryhmässä esimerkiksi yhden lapsen jatkuva töniminen, pureminen jne on sellaista, että on mahdotonta koko ajan tarkkailla juuri sinun ikiomaa kullanmuruasi, jottei häntä satuteta. Samoin aina uuden lapsen aloittaessa ryhmässä yhden ihmisen aika menee sylittelyyn, jolloin kaikkia muita lapsia kohden on vähemmän hoitavia käsiä. Kovin herkälle lapselle ei saa tarpeeksi syliä (jotkut viihtyisivät sylissä koko ajan).

Lapsi sopeutuu huonoonkin päivähoitoon. Hän saattaa nauttia suuresti esimerkiksi leikkimisestä pihalla, jonka vuoksi vanhemmat olettavat, että se koko päivä on pelkkää ihanuutta verrattuna kotihoitoon.

Tässä keskusteluketjussa on jo aiemmin tuotu ilmi se, että tietysti myös kannattaa sitä harkita, että haluaako päivähoidosta saada kotiin vauvallekin flunssaa, täitä, kihomatoja, vatsatautia jne, joita aina silloin tällöin on epidemioina.

Tykkään lapsista ja viihdyn työssäni, mutta se on todella rankkaa. Kivat päivät on tosi kivoja, mutta on paljon niitäkin päiviä, jolloin tekisi mieli laittaa hanskat tiskiin. Sitä päivähoitoelämää ei kannata nostaa jalustalle, sillä vain harvalle lapselle päivähoito on parempaa kuin kotihoito. Jos perheessä on ongelmia (esim. vanhempien masennus, alkoholismi), niin silloin päivähoito on ihan oleellinen osa, jotta lapsi saa sitä "kasvatusta", jota ilman hän muuten jäisi. Varsinainen kasvatus on päivähoitourasta siitä huolimatta vanhemmilla. Sen nimittäin näkee, opetellaanko kotona siivoamaan leikin jälkeen lelut, opetellaanko itse pukemaan jne. Jos kotona ei niitä vaadita, ne sujuvat päivähoidossakin nihkeästi.

Sosiaalisiin taitoihin ja niiden opetteluun vedotaan usein. Nyt puhutaan kuitenkin alle kouluikäisistä lapsista eikä koululaisista. Esimerkiksi alle neljävuotias ei ole menettänyt vielä yhtään mitään, vaikkei olisi ollut päivääkään muualla kuin kotihoidossa. Nykyään vain tunnutaan ajattelevan, että suorittamisyhteiskunta vaatii opettelemaan sosiaalisia taitoja, piirtämistä, kehittävää leikkimistä yms. heti alle vuoden ikäisestä asti, kun vaan osaa tarttua kiinni tavaroihin. Antakaa lapsillenne mahdollisuus kiireettömään lapsuuteen.

 

[heräsi kysymys,]

Edellinen kirjoitus herätti itselläni sellaisen kysymyksen, eli te jotka olette näitä tarhan tätejä, kuinka olette omat lapsenne päivähoitokysymyksen ratkaisseet? eli oletteko hoitaneet lapsenne kouluikään asti kotona, jos näette sen "oikean" menon päiväkodissa tuolla tavalla? Ystäväni, joka on kasvattanut lapsensa kotona koululaisiksi asti, mutta nyt vanhempana luki ja tekee lastentarhan opettajan hommia, hän taas sanoi, että veisi lapsensa päiväkotiin mielummin kuin pitäisi kotona, jos vielä olisi pieniä lapsia. Hän taas perusteli juuri sillä, että nämä päiväkodin touhut ovat hyväksi lapsille.... Tiedä sitten mikä on parasta kenellekin....

 

[Miretta]

Kiitos päiväkotitäti! Tuli tekstisi luettuani taas roppakaupalla jaksamista joskus niin takkuiseenkin arkeen kanssa uhmaikäisen 2,5 v pojan ja 2kk vauvan kanssa. Virikkeistä - jos minä yli 30 vuotiaana saan päivääni virikkeitä tarpeeksi kotielämässä, on se kumma jos se ei riitä kaksivuotiaalle, jolle jopa roska-auton näkeminen on elämys. Eri asia on se, että jatkuva energinen loikkiminen, juokseminen ja hyppinen ON välillä tosi rasittavaa tällaisen vanhan fossiilin mielestä ; )

 

[LTO]

Huomautan, että "päiväkotitädin" kommentti ei vastaa kaikkien päiväkodissa työskentelevien mielipidettä. Toivottavasti "tädin" oma näkemys ei väritä hänen työnkuvaansa ja toimintaansa lasten parissa. Puhumattakaan vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä. Kirjoituksessa oli omasta mielestäni paljon asiaa ja faktoja mutta asenneilmapiiri oli harmittavan negatiivinen. Toivottavasti kyseisessä päiväkodissa "meno" saadaan pian mielkkäämmäksi kaikkien kannalta.

 

[WHY ME??]

Mä en ainakaan edes oleta, että päiväkotielämä olisi jotain hohdokasta viriketulvaa tai että askartelun oppiminen olisi elintärkeää alle kouluikäiselle. Tärkeintä hoidossakin ovat päivittäiset rutiinit ja niiden välissä vapaa leikki toisten kanssa niin, että henkilökunta puuttuu kiusaamisiin ym. Se, että siellä on tuttua ja turvallista menoa. Meidän päiväkodissa meno vaikuttaa kiireettömältä. Olen käynyt siellä tosi monta kertaa eri aikoina päivästä, että uskon tietäväni tilanteen.

Leikki toisten samanikäisten lasten kanssa on se, mikä on sieltä saatava rikkaus kotiin verrattuna. Ei siellä tarvitsekaan rakastaa lastani, kunhan ei kohdella kaltoin. Kotoa saa kyllä rakkautta ja perusturvallisuuden. Sitä ei hoitopaikasta haeta eikä voi saadakaan. Vanhempien tehtävä on taata, että on riittävästi aikaa ja rauhaa kotona luoda se perusturvallisuuden tunne. Silloin ei hoidossakaan tule ongelmia, vaan se on hyvä lisä juuri esim. sosiaalisuuden ja ryhmässä toimimisen oppimisena.

Hyvässä hoitopaikassa olo on myös lisännyt perusturvallisuuden tunnetta ja luottamusta kodin ulkopuoliseen maailmaan niin, että on muitakin aikuisia, joiden hoitoon voi luottaa. Ei olla ihmisarkoja, vaan luottavaisin mielin uusissakin tilanteissa. Mutta pohjalla pitää tietenkin olla se kotoa saatu vahva pohja.

Mun mielestä kaikista tärkeintä olisi kiinnittää huomiota hoitopäivien pituuteen. Toivoisin, että vanhemmat tekisivät kaikkensa, etteivät pienten päivät veny hirveän pitkiksi. Kyllä se käy lapsen jaksamisen päälle, jos on joka päivä 8-10 tuntia hoitopaikassa. Kuulostaa hirveältä, jos vanhemmat ehtivät olla vain pari tuntia päivässä pienten lastensa kanssa ja senkin itse töistä väsyyneenä. Suosittelen osittaista hoitovapaata. Sitä käytetään ihan liian vähän..

 

[OM,]

Yrittäjänä olen kyllä niiiiiiiiiiiiiiin kateellinen (kuitenkin positiivisesti) teille, jotka voitte pitää osittaista hoitovapaata tai ylipäätään jäädä kokonaan hoitovapaalle. En miettisi hetkeäkään kotiin jäämistä, jos olisin vieraalla töissä.... Onneksi pystyn kuitenkin vaikuttamaan omiin työpäiviini niin, ettei tarvitse pitkää päivää tehdä tai miettiä milloin voi pitää lomaa, mutta palkan eteen on tehtävä kahta kauheammin töitä......Huoh.....

 

[yksi mielipide]

Liiallinen virikkeelisyys tappaa helposti lapsen mielikuvituksen.. Olen vahvasti sitä mieltä, että ihan normaalit tekemiset ovat riittäviä alle kouluikäisille lapsille. TIetysti jos tottuu kamalaan vouhkaukseen ja ikuiseen kiireeseen (jota ei oiekasti ole) niin onhan se selvää, että mikään ei enää riitä. Lapset ovat mestereita keksimään tekemisiä jos heille siihen annetaan mahdollisuus ja he saavat keskittyä tekemäänsä. Isoissa meluisissa ryhmissä tämä ei valitettavasti onnistu. Lapsen energia menee helposti siihen kun joutuu taistelemaan leluista yms.

Jotkut psykologit ovat sitä mieltä, että rauhallisessa ympäristössä kasvaneet lapset ovat kouluiässä myös rauhallisempia kuin ylisuurissa ryhmissä olleet lapset.

 

[puurot ja vellit]

Jotenkin tässä tuntuu menneen puurot ja vellit sekaisin. Vai luulenko vain. Tässä on koulukunta, joka kuvittelee, että jos äiti on vauvan kanssa kotona ja vie esikoisen hoitoon, on se lapsi siellä hoidossa 5 päivänä viikossa, vähintää 8 tuntia päivässä. Näitäkin tapauksia varmasti on mutta esimerkiksi omassa lähipiirissä niitä ei ole.

Luulen, että suurimmalla osalla näistä, joilla on esikko hoidossa, hoito on osa-aikaista. Esim. 2-3 päivänä viikossa max. 5 tuntia kerrallaan. Siinä minusta ei ole mitään pahaa. Jos meillä olisi tukiverkkoa enemmän lähellä, veisin varmasti melkein saman tunti määrän verran esikkoa hoitoon esim. mummolle tai kummille, jotta saisin asioita hoidettua ja vietettyä aikaa kuopuksen kanssa kaksin. Siitä tuskin kukaan täällä vetäisi hernettä nenään ainakaan niin vahvasti. Paitsi ne, jotka ovat niitä "täydellisiä äitejä", joiden mielestä äidin tosiaan tarvitsee kärsiä ollakseen hyvä äiti.

Joo joo, hoitopaikka voi olla mahdollisesti joltain toiselta pois mutta olen samaa mieltä kuin moni muukin täällä eli se on kunnan asia järjestää niitä hoitopaikkoja.
Ja näistä verorahoista marmattavat voivat ihan itse laskeskellä kuinka paljon itse ovat käyttäneet "toisten maksamia verorahoja" omiin palveluihinsa. Ja hups, jopa ihan huomaamatta.

 

[Milla Maqia]

Mulla on kyllä hyvin realistinen kuva tarhojen arjesta, kun lähipiirissä on lastentarhanopettaja, jolta kyllä olen kuullut millaista meno voi pahimmillaan olla. Viitaten tuohon yhteen tarhatädin kirjoitukseen...

Musta on ihan turhaa riidellä siitä miten naapuri tai joku muu hoitaa tai hoidattaa lapsensa. Tärkeintä on, että jokainen perhe tekee omat hoito järjestelynsä parhainpäin oman perheen näkövinkkelistä! Toisille se on OIKEASTI se päiväkoto ja toisille erilaiset kerhot ja toisille omakoti.

Itse hoidin lapset kaikki kotna kunnes esikko täytti neljä ja alkoi kaivata kavereita joita ei siis löytynyt enää hiekkalaatikolta eikä puistoista. Seurakunnan kerho oli kerran viikossa ja perhekerho(jossa tyttö oli vanhin) kerran viikossa, mutta tyttö kaipasi silti enemmän kavereita. Ja me kyllä kävimme ahkeraan retkillä ja askartelimme kotona jne... Onneksi löysin kerhon jossa tyttö sai viettää aikaa 4xviikossa 3-4h kerrallaan. Jos tällaista vaihtoehtoa ei olisi ollut niin olisin varmaan harkinnut / hakenut tarhapaikkaa. Tässä samassa ja turvallisessa kerhossa kävivät kaikki meidän muksut siihen asti kunnes menivät eskariin paitsi nuorin poika, jolle jouduimme hakemaan tarhapaikan puheterapeutin suosituksesta. Pojalla sen verta vaikea puhevika että tarvitsee kaiken saatavilla olevan avun. (Ja kaikille epäilijöille:kyse ei ole pikkuviasta joka paranee kunhan äiti lopettaa tulkkauksen...)

Ja tuosta rahapuolesta. Tiedän kyllä kuinka kallista tarhapaikka on ja siksi ihmettelen miksi kotihoitoa ei tueta yhtään enempää!!??? Millaisia säästöjä se toisikaan yhteiskunnalle. Ja samalla varmaan lisää kavereita sinne hiekkalaatikon reunalle... Meidän perhe kyllä maksaa sen verta paljon veroja, että en pode yhtään huonoaomaatuntoa tuosta kalliista hoitopaikasta, jossa lapseni on.

Ja eiköhän jokaisen perheen lapsiluku ole sen perheen oma asia... Loukkaavaa edes kirjoittaa tuollaista. Monesti mietinkin, että kuinka moni uskaltaa sanoa ääneen omalla nimella ja naamalla samanlaisia mielipiteitä kuin täällä...?

 

[WHY ME??]

"Tiedän kyllä kuinka kallista tarhapaikka on ja siksi ihmettelen miksi kotihoitoa ei tueta yhtään enempää!!??? Millaisia säästöjä se toisikaan yhteiskunnalle."

Samalla menetetään työssäkäyvien naisten palkasta saatavat veroeurot sekä palkan tuoma ostovoima, että ei ole pelkästään se puoli, että säästetään päivähoitokuluissa.

Etenkin yli 3-vuotiaiden hoidossa on todennäköisesti niin, että naisten tuoma ostovoima ja palkoistaan maksamat verot kunnalle ovat enemmän kuin päivähoidon kulut. Jos se oikeasti olisi kokonaistaloudellisesti niin paljon kannattavampi vaihtoehto, että kaikki hoitavat lapsensa kotona, siihen olisi todennäköisesti kannustettu paljon nykyistä voimakkaammin.

Alle 3-vuotiaiden kohdalla voi olla niin että kotihoito tulee päivähoitoa edullisemmaksi kaiken kaikkiaan (myös verot ja ostovoima huomioiden), mutta sitä aika paljon tuetaankin. Eihän muuten reilusti yli puolta Suomen alle 3-vuotiaista lapsista hoidettaisi kotona, jos se kotihoidontuki ihan riittämätön olisi. Ja vielä suurempi osa alle 2-vuotiaista hoidetaan kotona.

Mutta saisihan se kotihoidontuki mun puolesta (nim. hoitovapaalla) vähän noustakin, ei siinä mitään...

 

[Milla Maqia]

^^ Luultavasti jotenkin kuten kirjoitit. Mutta maksetaanhan kotihoidontuesta veroja nytkin. Ja kyllä muutama lisä-kannustin euro nostaisi monen kotihoidontuella elävän lapsiperheen ostovoimaa... luulen ma. Tai se monesti esitetty tasa-raha-malli jossa vanhemmille annetaan tietty summa jonka saa käyttää haluamaansa hoitomuotoon. Ja sen voisi pitää vaikka äiti tai isä, mikä ei nykyään käy jos saa yksityisenhoidon tukea. Luulen kuitenkin, että näin ei tule käymään tässä elämässä.

 

[hmmmmm]

Niin näyttää olevan aikaa sinullakin. Minun käräjöintini, oma "laatuaika" koneella, selittyy lasten päiväunilla (molemmat lapset kotona, ei osa-aikahoidossa ) ja miehen lomapäivällä.

Johan on uniset lapset, kun jokaiseen viestiin ehdit vastata

 

[WHY ME???]

Niin näyttää olevan aikaa sinullakin. Minun käräjöintini, oma "laatuaika" koneella, selittyy lasten päiväunilla (molemmat lapset kotona, ei osa-aikahoidossa ) ja miehen lomapäivällä.

Johan on uniset lapset, kun jokaiseen viestiin ehdit vastata

Niin ja mies lomalla (= lasten kanssa tänään omissa jutuissa). Sinä se uninen taidat olla, kun et tuota nähnyt lukea viestistäni

 

[WHY ME???]

^^ Luultavasti jotenkin kuten kirjoitit. Mutta maksetaanhan kotihoidontuesta veroja nytkin. Ja kyllä muutama lisä-kannustin euro nostaisi monen kotihoidontuella elävän lapsiperheen ostovoimaa... luulen ma. Tai se monesti esitetty tasa-raha-malli jossa vanhemmille annetaan tietty summa jonka saa käyttää haluamaansa hoitomuotoon. Ja sen voisi pitää vaikka äiti tai isä, mikä ei nykyään käy jos saa yksityisenhoidon tukea. Luulen kuitenkin, että näin ei tule käymään tässä elämässä.

"3-6-vuotiaan lapsen bruttokustannukset 654,30 € kuukaudessa. Alle 3-vuotiaan lapsen bruttokustannukset 1026,80 € kuukaudessa."

Tästä Hämeenlinnan esimerkistä voi päätellä, että kunta jää aika helposti voitolle yli 3-vuotiaasta lapsesta jos äiti käy töissä, maksaa kunnalle veroja ja käyttää rahojaan kunnan sisällä. Parempituloisen naisen kohdalla kunta jää voitolle vaikka lapsi olisi alle 3-vuotiaskin. Luvut ovat todnäk ainakin samansuuntaiset muissakin kunnissa. Mutta tämä on tietenkin vain taloudellinen näkökulma.

Tuohon tasarahamalliin en ole tutustunut. Voispa olla ihan hyvä sekin. Pääasia edelleen on se, että Suomessa on kuitenkin aika pitkälti (kansainvälisestikin vertailtuna) mahdollista joko käydä töissä tai jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan. Miten perhe sitten haluaakin tehdä. Se on hyvä se.

 

[Oikea taloud. näkök.]

"3-6-vuotiaan lapsen bruttokustannukset 654,30 € kuukaudessa. Alle 3-vuotiaan lapsen bruttokustannukset 1026,80 € kuukaudessa."

Tästä Hämeenlinnan esimerkistä voi päätellä, että kunta jää aika helposti voitolle yli 3-vuotiaasta lapsesta jos äiti käy töissä, maksaa kunnalle veroja ja käyttää rahojaan kunnan sisällä. Parempituloisen naisen kohdalla kunta jää voitolle vaikka lapsi olisi alle 3-vuotiaskin. Luvut ovat todnäk ainakin samansuuntaiset muissakin kunnissa. Mutta tämä on tietenkin vain taloudellinen näkökulma.

Ai kunta "jää voitolle"??! Huoh, mitä laajakatseisuutta. Tarkoitat kai, että kunta jää vähemmän tappiolle. Kun todellakaan mikään instanssi ei erittele sitä verotuksessa, oletko pienten lasten äiti, isä tai lapseton. Kaikkia verotetaan, kaikki käyvät kaupassa ja kuluttavat rahaa, kaikki antavat saman verran. Osa vain kuluttaakin näitä etuuksia enemmän kuten äidit jotka nostavat rahaa kotona olostaan ja samalla vielä hyväksikäyttävät päivähoitoetuutta. Ja kuntahan on yhtä kuin meidän rahapussimme verojen kautta, minkä älyttömän moni muuten normaalisti järjissään oleva unohtaa.

 

[WHY ME???]

"3-6-vuotiaan lapsen bruttokustannukset 654,30 € kuukaudessa. Alle 3-vuotiaan lapsen bruttokustannukset 1026,80 € kuukaudessa."

Tästä Hämeenlinnan esimerkistä voi päätellä, että kunta jää aika helposti voitolle yli 3-vuotiaasta lapsesta jos äiti käy töissä, maksaa kunnalle veroja ja käyttää rahojaan kunnan sisällä. Parempituloisen naisen kohdalla kunta jää voitolle vaikka lapsi olisi alle 3-vuotiaskin. Luvut ovat todnäk ainakin samansuuntaiset muissakin kunnissa. Mutta tämä on tietenkin vain taloudellinen näkökulma.

Ai kunta "jää voitolle"??! Huoh, mitä laajakatseisuutta. Tarkoitat kai, että kunta jää vähemmän tappiolle. Kun todellakaan mikään instanssi ei erittele sitä verotuksessa, oletko pienten lasten äiti, isä tai lapseton. Kaikkia verotetaan, kaikki käyvät kaupassa ja kuluttavat rahaa, kaikki antavat saman verran. Osa vain kuluttaakin näitä etuuksia enemmän kuten äidit jotka nostavat rahaa kotona olostaan ja samalla vielä hyväksikäyttävät päivähoitoetuutta. Ja kuntahan on yhtä kuin meidän rahapussimme verojen kautta, minkä älyttömän moni muuten normaalisti järjissään oleva unohtaa.

Oikeassa olet, olisi pitänyt sanoa että kunta jää vähemmälle tappiolle, sillä yhteiskunta maksaa lapsiperheiden kuluja monella tapaa joka tapauksessa. Kun suurin osa vanhemmista maksaa vielä osan hoidon bruttokustannuksista, on se kokonaistaloudellisesti kannattavampaa (siis vähemmän tappiollista) kunnalle, että naiset käyvät töissä kuin että olisivat sankoin joukoin kotona lapsia hoitamassa. Puhumattakaan, mitä muita vaikutuksia sillä olisi..

Olihan tämä teoreettista pohdintaa, mutta en usko että vailla totuuspohjaa. Ihan varmasti näitä on laskettu tai ainakin kokemuksesta huomattu, että työssäkäyvä äiti on taloudellisesti "pienempi tappio" kunnalle kuin vuosikausia kotona oleva äiti (paitsi ehkä jos päiväkoti-ikäisiä lapsia on monta, en tiedä). Kyllä sitä kotona olemista muuten kannustettaisiin voimakkaammin (= suuremmat tuet kotihoitoon).

"Kaikkia verotetaan, kaikki käyvät kaupassa ja kuluttavat rahaa, kaikki antavat saman verran. Osa vain kuluttaakin näitä etuuksia enemmän "

No näinhän tekee, monet muutkin kuin lapsiperheet käyttävät kaikenlaisia etuuksia. Lapsiperheisiin panostaminen tehdään vain sinällään hyvällä mielellä, että se maksaa itsensä takaisin veronmaksajina. Se on panostusta tulevaisuuteen. Kunnatkin haluavat houkutella lapsiperheitä, miksiköhän. Tämän syvällisemmin en jaksa lähteä tähän, miksi lapsiperheitä yleensä kannattaa tukea taloudellisesti. Se on kai aika selvä.

"Ja kuntahan on yhtä kuin meidän rahapussimme verojen kautta, minkä älyttömän moni muuten normaalisti järjissään oleva unohtaa."

Tästä ei ole mitään epäselvyyttä. Kuten jossain kirjoitin, mielestäni se on pieni hinta siitä, jos osa-aikainen hoitopaikka auttaa äitiä välttämään masennuksen ja jaksamisongelmat. Se voi tulla paljon kalliimmaksi myöhemmin.

Ymmärrän kyllä, että se on yhteisistä verovaroista pois. Olen sitten sen verran itsekäs vai mikä lie paha ihminen, että suon itselleni tämän oikeuden (ja maksan siitä 100 euroa kuussa), koska maksan tosiaan niin paljon veroja enkä ole ikinä muuten käyttänyt mitään kunnan kalliita palveluja, saanut sossusta. työkkäristä tms. Ja suon sen kyllä vähemmän ahkerille veronmaksajillekin, jos he näkevät sen tarpeelliseksi. Väitän edelleen, että tämä on lillukanvarsia verrattuna siihen, miten paljon on ihmisiä, jotka pelaavat koko elämänsä yhteiskunnan tukien varaan ja lypsävät siltä kaiken mahdollisen itse juurikaan osallistumatta työelämään ja verojen maksamiseen.

No, huono oikeutus kai jonkun mielestä, mutta kalliimmaksi tulee korjailla niitä ongelmia, joita se osittainen hoitovapaa voi ennaltaehkäistä. JA, jos vain minusta puhutaan, minä siis tein myös töitä yhdessä vaiheessa äitiyslomaa, että senkin takia "ihan oikeasti" piti olla hoitopaikka. Syitä on monenlaisia, miksi ihmiset näitä osa-aikapaikkoja pitävät. Ei kannata tuomita ainakaan sen tarkemmin taustoja tietämättä.

 

[Oikea taloud. näkök.]

Olihan tämä teoreettista pohdintaa, mutta en usko että vailla totuuspohjaa. Ihan varmasti näitä on laskettu tai ainakin kokemuksesta huomattu, että työssäkäyvä äiti on taloudellisesti "pienempi tappio" kunnalle kuin vuosikausia kotona oleva äiti (paitsi ehkä jos päiväkoti-ikäisiä lapsia on monta, en tiedä). Kyllä sitä kotona olemista muuten kannustettaisiin voimakkaammin (= suuremmat tuet kotihoitoon).

Yksi syy tähän, että kotiäitejä ei tueta tonnilla kuussa, on se että ei haluta elämäntapaäitejä. Ts. äitejä joilla ei ole mielenkiintoa ja ehkä kykyjäkään työelämään, joille lastenteko olisi "tuottavampaa" kuin töihinmeno. Pahimmassa skenaariossa lapsia alkaisivat tehtailla rahankiilto silmissään päihdeongelmaiset ym.

Kyse ei siis ole siitä, että on laskettu että pienten lasten äidit tuottavat työelämässä enemmän. Ei vain haluta lastenteosta koituvan taloudellista hyötyä, jolloin koko yhteiskunta vinoutuisi. Yhteiskunnan piiloagenda on kasvattaa tuottavia yksilöitä, jolloin yritetään mieluummin tukea korkeammin koulutettujen perheiden kasvua (esim opiskeluaikaisen vanhemmuden tukeminen). Kukin tekee sitten oman valintansa siitä, onko perheellä varaa lapsiin ja onko valmis uhraamaan osan elintasosta jälkikasvulle.

 

[on jo näin]

Tuollaisia äitejä on jo olemassa. Tiedän tapauksia joilla on viisikin lasta, eri isille ja kaikilta kun saa elatusmaksut ja muut rahat sossusta niin hemmetin hyvin menee. Ja ei tarvitse mennä töihin. Maha pystyssä jatkuvasti. TÄhän kun lisäät lapsilisät sekä kotihoidontuet yms niin "tienaa" varmaan paremmin kun perustyöläinen.

 

[-Fiona- ( ei jaksanu kirjautua)]

Outoja näkökantoja: En nimenomaan tarkoittanut kitjoituksellani niitä vanhempia jotka ovat töissä.
Ja mitä tulee verkostoon niin onhan olemassa muitakin hoitomuotoja jos joskus ( ei 5 pv/vko) niitä tarvitsee. Esim. puistoissa jokupäivä viikossa voi hetkeksi lapsen jättää hoitoon, mll, avoin kerho, kauppakeskusten lapsiparkit (isoissa kaupungeissa) kerhot yms.
Lapset kotiin jos siellä muitakin on.

Oman hoidosta en osaa vielä sanoa. Päiväkotiin varmaankin . Enkä sano, että päiväkodit huonoja paikkoja olisi vaan, että ne eivät ole tressittömiä ympäristöjä. Joten miksi viedä jos ei ole oikesti tarvetta?! Se on lapselle työtä olla kenties aika meluisessakin ympäristössä päivä.
Kyllä virikettä löytyy kotoa ihan tarpeeksi. Antakaa mielikuvitukselle tarpeeksi vapaata tilaa kehitttyä!

Fiona

 

[njshy]

Minulla myös 3-v tarhassa (10 pv kuukaudessa 5 tuntia) vaikka olen äitiyslomalla(kotona siis 2kk vauva). En halunnut antaa tarhapaikkaa pois(meidän kunnassa sitä samaa kun ei ainakaan välttämättä saa takaisin) koska tiedän että äitiysloman jälkeen menen takaisin töihin kuitenkin. Vauva jää sitten isän kanssa kotiin näillä näkymin. Ne 20 päivää, mitkä lapsi on kotona, saa kyllä kehittää mielikuvitustansa, sen verran tuo vauva vie aikaa eli roikkuu tississä suurimman osan päivästä. Kokoajan on isompi kärttämässä äitiä leikkimään ja tulee siihen "kiusaamaan" kun pientä syötän. Yritän aina ohjata leikkiin ja vähän leikinkin sen mitä pystyn mutta yleensä jossain vaiheessa tuo kärttäminen alkaa ja homma menee mahdottomaksi kiukkuiluksi. Meillä ei myöskään esikoinen nuku enää päikkäreitä, joten sekin rauha on pois, että itse saisi nukkua päikkärit noina päivinä kun iso kotona. Pihan muut lapset kaikki hoidossa. Meillä myös muu hoitoapu(isovanhemmat) vielä työelämässä. Mielestäni tällä palstalla on ihan turha kärttää tuosta päivähoito-oikeudesta, joka on kaikille suotu. Se on kunnan tehtävä järjestää niitä paikkoja, koska niin laki sanoo. Ja jos kerta voi helpomalla päästä niin minä tyttöhän aion helpomalla päästä; kyllä tämä sen verran rankkaa puuhaa on.

 

[nojaa]

Tuo kuulostaa ihan NORMAALILTA kotielämältä.. Jossain vaiheessa se mustasukkaisuus on kuitenkin odotettavissa.