M
"marke"
Vieras
Jostain syystä ensimmäistä lasta odottaessani en hirveästi pelännyt mitään vammaa sairautta, tai että jokin menee pieleen, mutta nyt kun toinen on vasta ajatuksissa, niin pelkään kauheasti että jotain sattuu. Tai sitä, että lapsi on vaikeasti vammainen tms.. Ihan typeriä pelkoja. Kenelläkään muulla tällaista ja toisaalta mitä tälle asialle voisi tehdä? Tunne on välillä niin voimakas, että tuntuu että kannattaako toista edes yrittää jos jokin menee pieleen. Elämä kun näinkin on niin mukavaa.