Toggle sidebar

Erottaako synnytyssupistukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vierailija

Vieras
Rv 29, menkkasärkyä lievänä ja kivutonta vatsan kovettelua toisinaan säännöllisenä. Vessakäynnin yhteydessä pyyhkiessä tuli verta, sitten ei mitään.
Minulla todettu helposti vuotava kohdunsuu. Ovatko nämä niitä ennakoivia supistuksia, että voin rauhassa odotella kipeitä vai pitäisikö jo soitella synnärille?
Neuvolamme puhelinpalvelu oli tänään kiinni.
Menkkamaista jomottelua ollut eilisestä asti.

Aikaisemmin oli vastaavia kipuja ja vuotoa hulahti pönttöön, silloin olin osastolla yön ja oli ilmeisesti oireita kohdunkanavan lyhentymisestä. Laantui parissa päivässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Täytyy varmaan tähän luottaa kun niin moni sitä sanoo.

Kauanko tälläisiä ennakoivia kipuja voi olla?
Click to expand...

Ei harmainta aavistusta. Kannattaa olla yhteydessä neuvolaan näiden ennakoivien kipujen saralta.

Mun mielestä loppuvaiheessa raskautta alkoi olla ties mitä vaivoja. Vatsassa oli paineentunnetta, lonkiin kolotti, joskus vatsaa kivisteli jne. Mutta kun sulla alkaa supistukset synnytystä varten, niin sä kyllä tiedät sen aivat tasan tarkkaan ja jos sä luulet, että se on kivuliasta siinä alkumetreillä, niin odotas vaan....
 
No viimeistään siinä vaiheessa kun pää alkaa tuntua haaroväleissä. Vitsi vitsi. Kyllä sen oikeasti tuntee. Kuinka monen naisen tiedät synnyttäneen "hmm tuleekohan tää vai ei" vai "v****u, s*****a, ottakaa tää ulos täältä".
 
Kyllä minä tuossa tilanteessa ja raskauden vaiheessa olisin herkästi äippäpoliin yhteydessä. Kyllä varsin vähäkipuisetkin, mutta säännölliset supistukset voi saada kohdunsuuta avautumaan. Sitten kun kohdunsuu on jo monta senttiä auki ja kivut selvemmät, ei todennäköisesti voida tehdä mitään synnytyksen estämiseksi/viivyttämiseksi. Ja noilla viikoilla olisi tärkeää vähintään antaa se vauvan keuhkoja kypsyttävä kortisonipiikki ennen kuin vauva ehtii syntymään.

Sitten kun ollaan jo ihan turvallisilla viikoilla, ei tarvikaan niin murehtia asiasta vaan voi rauhassa odotella kivuliaita suppareita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja AivanSama:
Sä kyllä tiedät ihan varmasti, kun alkaa supistelemaan.
Click to expand...
Ei kaikki tiedä. Itse kuvittelin niiden supistelujen olevan jotain ihan järkyttäviä heti alkuun, kun kaikki sanoivat, että kyllä sen tuntee ja elokuvissa jengi on aina heti ihan tuskissaan.
Itselläni on aina ollut tosi pahat kuukautiskivut, eivätkä supistelut alussa olleet lähelläkään niiden luokkaa. Menin sairaalaan varmuuden vuoksi varmistamaan, vaikka olin ihan varma ettei synnytys vielä ole alkanut, mutta kohdunsuu oli silloin jo 5 senttiä auki.
 
Synnytyssupistuksia ei voi verratakaan menkkakipuihin. Vasta ne s**tanalliset supistukset avaavat paikkoja (eikä aina nekään). Synnytin kaksi kuukautta sitten ja loppuraskaudesta oli vaikka mitä tuntemuksia, mutta kun ne oikeat supparit alkoivat niin ei todellakaan tarvinnut arpoa mistä on kyse. Ihan kuin olisi lyöty leipäveitsellä alavatsaan ja nakattu palava tulitikku perään.
 
Synnytyssupistukset itselläni erosi harjoitussupistuksista sillä tavoin, että synnytyssupistukset olivat polttelevan kipeitä, kun taas harjoitussupistukset saattoivat epämiellyttäviä ja kipeitä. Eli tuntemus oli aivan erilainen jo aivan ensimmäisestä supistuksesta alkaen, kun synnytys oikeasti alkoi.
 
Mulla oli kans lapsi perätilassa eikä supistukset olleet yhtään kivuliaita, juurikin vain jotenkin tiesi että tuli supistus (vatsa meni kovaksi) näitä tuli säännöllisesti, lähdin sairaalaan tarkistuttamaan tilannetta niin olin jo 5senttiä auki. Jos yhtään epäilet niin lähde vain tarkistuttamaan, ne kyllä laittaa sut piuhoihin niin näkevät onko supistuksia vai ei.
 
Kuulostais kyllä siltä että synnytys alkaa käynnistyä pikkuhiljaa! Onnea & tsemppiä =) Sinuna soittaisin herkästi äippäpolille jos vaan alkaa mietityttää joku juttu, saahan sieltä myös neuvoja ja mielipidettä kysyä. Ja etenkin jos supistukset on säännölliset, esim. 10 min välein, kannattaa valpastua. Mulla toisen lapsen synnytyksen käynnistyttyä supistukset oli sen verran mietoja vaikka parin minuutin välein säännöllisiä, että vasta vikat puoli tuntia niitä ennen ponnistusvaihetta voisin luonnehtia kivuliaiksi, että jos en olis soittanut sairaalaan ja he pyytäneet näytille ja olisin jäänyt himaan siihen asti ennekuin en enää pysty "olemaan", kotiin ois syntynyt :D (mutta esikoisen kanssa tulikin sit kärvisteltyä 9h kotona tosi kipeitä supistuksia ennen lasarettiin menoa).
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Synnytyssupistuksia ei voi verratakaan menkkakipuihin. Vasta ne s**tanalliset supistukset avaavat paikkoja (eikä aina nekään). Synnytin kaksi kuukautta sitten ja loppuraskaudesta oli vaikka mitä tuntemuksia, mutta kun ne oikeat supparit alkoivat niin ei todellakaan tarvinnut arpoa mistä on kyse. Ihan kuin olisi lyöty leipäveitsellä alavatsaan ja nakattu palava tulitikku perään.
Click to expand...
Tämä on taas tätä palstalogiikkaa: kun kerran minulla asia on näin, täytyy sen kaikilla muillakin olla niin...

Supistelujen tuntemukset vaihtelevat yksilöittäin, kivunsietokyky on ihmisillä varsin erilainen, ja elimistön sopeutuminen kipuun on yksilöllistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Tämä on taas tätä palstalogiikkaa: kun kerran minulla asia on näin, täytyy sen kaikilla muillakin olla niin...

Supistelujen tuntemukset vaihtelevat yksilöittäin, kivunsietokyky on ihmisillä varsin erilainen, ja elimistön sopeutuminen kipuun on yksilöllistä.
Click to expand...
Mitään logiikkaa... Vaan vastaus kysymykseen Erottaako synnytyssupistukset menkkakivuista ja vastaukseni on että todellakin erottaa! En ole vielä ketään tavannut joka olisi sanonut, että synnytys tuntui kuin olis alkanu menkat. AP voi kertoa miltä tuntui sitten kun on synnyttänyt ;)
 
Kyllä mä perätilavauvan kanssa käbisin tarkistuttamassa. Minun viimeisin syntyi tuntu siitä kunvolin ajatellut josko saunaan. Käytiin jouluostoksilla ja tuntu että meni selkä jumiin, hetkeä myöhemmin masu kovettui välillä ja tuntui paineiselta. Edellisen nopean synnytyksen takia lähdin miehen pakottamana sairaalaan ja 15min käyrillä olon jälkeen sain sisätutkimuksessa luvan ponnistaa. Ponnistusvaihe kesti 2supistuksen ajan. ...eli ei aina ole niin perkeleen kipeä, mulla ei piirtyneet supparit käyrille ja tiesin synnytyksen käynnistyneen verensekaisesta vuodosta ja kellotetuista masun kovetteluista jotka tunnissa muuttui silloin tällöin tulevista parin min välein tuleviin. Kolme viimeistä supparia vaativat ilokaasun.
 
Tänään on alkanut vuotaa ruskeaa ja toisinaan verensekaista limaa. Supistuksia ei juurikaan ole ollut eikä menkkasärkyä, mutta lähdemme varmasti näytille mikäli alkavat. Parempi katsoa kuin katua. (:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Mitään logiikkaa... Vaan vastaus kysymykseen Erottaako synnytyssupistukset menkkakivuista ja vastaukseni on että todellakin erottaa! En ole vielä ketään tavannut joka olisi sanonut, että synnytys tuntui kuin olis alkanu menkat. AP voi kertoa miltä tuntui sitten kun on synnyttänyt ;)
Click to expand...
Niin, sinun tapauksessa erotti. Monen muun tapauksessa ei alussa erota. Kuten jo kirjoitin, kipukynnyksessä on valtavia eroja ihmisten kesken. Toiselle pieni nipistys on elämän loppu, ja toisella se ei tunnu vielä missään.
 
Alkuun ei välttämättä erota. Itselläni ei esikoisen aikana ollut lainkaan ennakoivia supistuksia ja kun supistuksia alkoi tulla vk37 tasan, niin oletin niiden olevan ennakoivia. Kipukynnys on meikäläisellä todella korkea ja vakuuttelin itselleni, että "ei tämä mitään vielä ole, eihän se nyt vielä voi syntyä". Ihmismieli on vahva, kestin kivut, koska uskottelin, ettei se vielä tule. Muutaman tunnin kuluttua aloin ihmetellä kipujen suuruutta ja soitin synnärille, vastaus oli "kaikki hyvin, mene nukkumaan". Ihmettelin vastausta, mutta luotin siihen, että ammatti-ihmiset kehottavat kyllä näytille, jos kuulostaa siltä, että se olisi tulossa. Parin tunnin päästä mieheni soitti, koska itse en enää kyennyt puhua ja vastaus oli taas "mene nukkumaan, jos pystyt". Miehen pakottamana lähdimme kuitenkin sairaalaan, onneksi! Kävelin synnärille eteiseen, josta sain pyörätuolikyydin. Jännä homma, ettei 8cm auki ollessa enää jalat kantaneet....! Eipä tarvinnut käyrillä maata, kun sai mennä suoraan saliin. ;)

Eli mielipiteeni on ei, kaikki eivät alkuun erota ennakoivia ja varsinaisia, jos kokemus aiheesta on nolla. Toisen kohdalla sitten taas oli ennakoivia viikon verran ennen synnytystä. Sen kokemuksen perusteella voin sanoa, että itselläni ennakoivat ja varsinaiset erotti siitä, että varsinaiset olivat polttavampia ja tuntuivat selässä. Ennakoivat tulivat levossa ollessa, kovettivat mahan ja tuntuivat juurikin enemmän kuukautiskivuilta.
 
Itselläni esikoisen synnytyksessä kivuliaita supistuksia ennätti tulla 8h. Ei todellakaan ollut epäselvää, mistä oli kyse. Kuopuksen synnytys olikin sitten ihan toista. Olin käymässä ä-polilla kontrollissa, ja kun lääkäri teki sisätutkimuksen, hän kysyi vähän ihmeissään, että eikö ole kipuja ollut. No ei ollut muuta kuin pientä nipistelyä, mutta olin kuulemma 5 cm auki. En saanut lähteä kotiin, mutta käveltiin miehen kanssa synnärin käytävillä. Yht'äkkiä kävellessä meni vedet, ja alkoi ihan järkyttävät kivut. Mies talutti mut saliin, missä sanoin kätilölle, että on pakko ponnistaa. Kätilö ei ensin meinannu uskoa, mutta tseķkasi sitten, että olin täysin auki. Ponnistin 5 min. Kivuliaista supistuksista pojan syntymään meni 15 minuuttia. Onneks oli se kontrolli sairaalassa. Muuten ois todellakin kotona syntynyt.
 
Jokaisella on omanlaisensa kokemus ja kerron nyt tässä omani :) Olen neljä lasta saanut ja normaalisti alakautta synnyttänyt. Missään synnytyksessä en ole avaavia supistuksia tuntenut. Erikoiselta meni niin että aamullameni vedet ja kun siinä tuli reilusti myös verta mentiin ambulanssilla. No mitään ei sitten tapahtunutkaan 10 tuntiin. Sisätutkimus tehtiin klo:16 ja paikat oli 6 cm auki. Ei mitään kipuja. 16.15 tuli ihan sika kipeä supistus ja olinkin täysin auki! Puolituntia ponnistin (lapsi oli ahdingossa liian lyhyen napanuoran takia ja kaulan ympärillä) muuten ois varmaan nopeampaaki syntynyt. Kaikki onneksi meni kumminkin hyvin. Toinen syntyi kotiin kun lapsiveet meni niin alkoi armoton ponnistuksen tunne. Onneksi ambulanssi ehti paikalle 10minuuttia myöhemmin ottamaan kopin kun tytär syntyi. Kaksi jälkimmäistä on käynnistetty kalvojen puhkaisulla ja lapset on syntynyt 13 ja 16 minuutin päästä. Tämmöiset kokemukset minulla. Äitini on samanlainen ollut, ei ole tuntenut avaavia supistuksia ollenkaan :)
 
Synnytykset on tosi erilaisia ja kyse ei todellakaan ole pelkästä kipukynnyksestä!!

Osalla supistukset ovat todella kivuliaita, osalla avautuminen kestää kauan ja osalla nopeasti. Ihmisten fysiologiassa on eroja miten synnytys menee.

Itsellä esim avautuminen oli tosi kivuliasta ja esikoisesta myös hidasta. Myös ponnistusvaihe oli tosi hidas, pitkä, mutta ei enää silleen kivulias (kun taas moni sanoo ponnistusvaiheen olleen kivuliain).
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa