Eronneet?

[surullinen]

Kertokaa kokemuksianne millaista on elämä avioeron jälkeen? Olen eroamassa ja meillä on kaksi vuotias tyttö. Pelkään millaista elämästä tulee. Mitä kaikkia järjestelyjä on edessä?

 

[ap]

Ilmeisesti täällä ei ole kukaan eronnut. Kiva että muilla menee hyvin..

 

[Riipputisurupuska...erosta jo kauan...]

???

 

[poikia3]

No aika nopeesti sulle olis pitänyt vastata.

Elämästäsi tulee sellaista, joksi sen teet. Käytännön asiat ovat nopeasti hoidettu. Eli avioero, sopimus lapsen tapaamisista ja elatusmaksuista. Tarpeelliset hakupaperit, lapsilisän yh-korotus, mahdollinen asumislisät, mahdolliset muut tuet. Ehkäpä pitää etsiä asuntokin.

Mulla meni kaksin lapsen kanssa taloudellisesti ihan hyvin, raskainta oli ympärivuorokautinen vastuu lapsesta. Toisaalta kaikki päätökset sai tehdä yksin, ja se olikin helpottavaa.

 

[ap]

Mietin että tuleeko kauhea ikävä lasta kun tämä on isällä. Aiomme hoitaa sitä nimittäin tasapuolisesti. Mitenköhän lapsi kokee eron jos on vasta 2-vuotias? Mietin että onko ero tarpeellinen. Parisuhde on toiminut huonosti ainakin pari vuotta ja jo aiemminkin välillä. Meillä ei ole mitään keskusteluyhteyttä eikä mitään muuta yhteistä kuin lapsi. On ahdistanut jo kauan ja tuntuu että olen yksin tässä suhteessa.

 

[HelloShitty]

no tapaamiset sujui ihan ok. lapset oli 7kk ja 1v10kk kun erosimme. alussa lapset oli isällään sillon tällöin (koska nuorin oli niin pieni) mutta kun pääsi rytmiin niin joka toinen vloppu. kaikki järjestelyt ym. meni kyllä ihan hyvin alussa mutta jossain vaiheessa alkoi ex:n temppuilut. eli kannattaa kyllä tehä kaikki sopimukset tarkasti. rankinta ehdottomasti ollu kaikki paskaa mitä olen saanu niskaani. |O erosta 5v mutta se kiukuttelee vieläkin. :headwall:

 

[Tilli]

En oikein voi auttaa, kertomalla, miten selviää, mutta vastaan ihan sitä varten, että tiedät, että et ole ainoa. Tänään lähti muuttokuorma yhteisestä kodista, minä ja kolme lasta muutamme (5 v, 3v ja 1,2 v)

Uskon, että elämämme alkaa sujumaan ihan hyvin, lasten isän kanssa saatu sovittua elatusmaksut ja tapaamiset. Tosin käymme vielä tahdostani lastevalvojalla tekemässä vielä virallisen paperin, jotta on jotain, mihin nojata, jos ongelmia tulee.

Häntä pystyyn, kyllä se elämä vielä alkaa hymyilemään.

 

[ap]

kiitos, tuntuu vaan että yhdessäolokin on pelkkää piinaa.
mies ei suostu puhumaan mitään tai pelkästään tiuskii, ei vastaa, valittaa tms. en enää jaksa. Olen jankuttanut asiasta ties miten kauan. Haluan sellaisen parisuhteen jossa puhutaan asioista. Tuntuu etten enää ymmärrä miestäni. Toivon vaan että teen oikean ratkaisun.

En oikein voi auttaa, kertomalla, miten selviää, mutta vastaan ihan sitä varten, että tiedät, että et ole ainoa. Tänään lähti muuttokuorma yhteisestä kodista, minä ja kolme lasta muutamme (5 v, 3v ja 1,2 v)

Uskon, että elämämme alkaa sujumaan ihan hyvin, lasten isän kanssa saatu sovittua elatusmaksut ja tapaamiset. Tosin käymme vielä tahdostani lastevalvojalla tekemässä vielä virallisen paperin, jotta on jotain, mihin nojata, jos ongelmia tulee.

Häntä pystyyn, kyllä se elämä vielä alkaa hymyilemään.

 

[harmaa]

kiitos, tuntuu vaan että yhdessäolokin on pelkkää piinaa.
mies ei suostu puhumaan mitään tai pelkästään tiuskii, ei vastaa, valittaa tms. en enää jaksa. Olen jankuttanut asiasta ties miten kauan. Haluan sellaisen parisuhteen jossa puhutaan asioista. Tuntuu etten enää ymmärrä miestäni. Toivon vaan että teen oikean ratkaisun.

Voi miten tutulta kuulostaa. Tai ei minun mies tuiskinut, eikä valittanut, mutta piti minua täysin itsestään selvyytenä. Mitään ei tehty yhdessä, mitään puheenaiheita ei ollut. Molemmat vaan oli omissa oloissaan. Minä ruinasin ja kerjäsin huomiota, mutta mitään ei tapahtunut. En kai sitten minäkään yrittänyt tarpeeksi. Sitten minä ihastuin toiseen ja mies sai sen tietää. Se avasi miehen silmät ja nyt se yrittää ihan tosissaan saada tätä parisuhdetta kuntoon. Minä vaan usein tuntuu, että on jo myöhäistä

 

[ap]

kiitos, tuntuu vaan että yhdessäolokin on pelkkää piinaa.
mies ei suostu puhumaan mitään tai pelkästään tiuskii, ei vastaa, valittaa tms. en enää jaksa. Olen jankuttanut asiasta ties miten kauan. Haluan sellaisen parisuhteen jossa puhutaan asioista. Tuntuu etten enää ymmärrä miestäni. Toivon vaan että teen oikean ratkaisun.

Voi miten tutulta kuulostaa. Tai ei minun mies tuiskinut, eikä valittanut, mutta piti minua täysin itsestään selvyytenä. Mitään ei tehty yhdessä, mitään puheenaiheita ei ollut. Molemmat vaan oli omissa oloissaan. Minä ruinasin ja kerjäsin huomiota, mutta mitään ei tapahtunut. En kai sitten minäkään yrittänyt tarpeeksi. Sitten minä ihastuin toiseen ja mies sai sen tietää. Se avasi miehen silmät ja nyt se yrittää ihan tosissaan saada tätä parisuhdetta kuntoon. Minä vaan usein tuntuu, että on jo myöhäistä

Meillä on vissiin ihan sama tilanne, koska ihastuin/olen ihastunut toiseen,mutta tuskin siitä mitään tulee kun kaikki on niin solmussa. Se on vaan tosiasia ettei toista voi muuttaa. Ei lapsen takiakaan voi kaikkea tehdä, tai ainakaan minä en pysty.

 

[vieras]

kiitos, tuntuu vaan että yhdessäolokin on pelkkää piinaa.
mies ei suostu puhumaan mitään tai pelkästään tiuskii, ei vastaa, valittaa tms. en enää jaksa. Olen jankuttanut asiasta ties miten kauan. Haluan sellaisen parisuhteen jossa puhutaan asioista. Tuntuu etten enää ymmärrä miestäni. Toivon vaan että teen oikean ratkaisun.

Voi miten tutulta kuulostaa. Tai ei minun mies tuiskinut, eikä valittanut, mutta piti minua täysin itsestään selvyytenä. Mitään ei tehty yhdessä, mitään puheenaiheita ei ollut. Molemmat vaan oli omissa oloissaan. Minä ruinasin ja kerjäsin huomiota, mutta mitään ei tapahtunut. En kai sitten minäkään yrittänyt tarpeeksi. Sitten minä ihastuin toiseen ja mies sai sen tietää. Se avasi miehen silmät ja nyt se yrittää ihan tosissaan saada tätä parisuhdetta kuntoon. Minä vaan usein tuntuu, että on jo myöhäistä

Meillä on vissiin ihan sama tilanne, koska ihastuin/olen ihastunut toiseen,mutta tuskin siitä mitään tulee kun kaikki on niin solmussa. Se on vaan tosiasia ettei toista voi muuttaa. Ei lapsen takiakaan voi kaikkea tehdä, tai ainakaan minä en pysty.

Me ei olla vielä tehty eropäätöstä, vaan yritetään vielä kuitenkin, josko nämä minun tunteet tästä vielä muuttuisi. Mutta en tiedä.. miten pitkään sitä on järkevää odottaa ja yrittää. Tämän ihastukseni kanssa minulla ei ole yhteistä tulevaisuutta missään nimessä, mutta onko miehenikään kanssa. En haluaisi häntä satuttaa, enkä itsekään ole varma mitä tulevaisuudelta haluan. Eroa mietin kyllä jo ennen tätä toiseen ihastumistakin, joten se ei olisi eron syy.

 

[ap]

kiitos, tuntuu vaan että yhdessäolokin on pelkkää piinaa.
mies ei suostu puhumaan mitään tai pelkästään tiuskii, ei vastaa, valittaa tms. en enää jaksa. Olen jankuttanut asiasta ties miten kauan. Haluan sellaisen parisuhteen jossa puhutaan asioista. Tuntuu etten enää ymmärrä miestäni. Toivon vaan että teen oikean ratkaisun.

Voi miten tutulta kuulostaa. Tai ei minun mies tuiskinut, eikä valittanut, mutta piti minua täysin itsestään selvyytenä. Mitään ei tehty yhdessä, mitään puheenaiheita ei ollut. Molemmat vaan oli omissa oloissaan. Minä ruinasin ja kerjäsin huomiota, mutta mitään ei tapahtunut. En kai sitten minäkään yrittänyt tarpeeksi. Sitten minä ihastuin toiseen ja mies sai sen tietää. Se avasi miehen silmät ja nyt se yrittää ihan tosissaan saada tätä parisuhdetta kuntoon. Minä vaan usein tuntuu, että on jo myöhäistä

Meillä on vissiin ihan sama tilanne, koska ihastuin/olen ihastunut toiseen,mutta tuskin siitä mitään tulee kun kaikki on niin solmussa. Se on vaan tosiasia ettei toista voi muuttaa. Ei lapsen takiakaan voi kaikkea tehdä, tai ainakaan minä en pysty.

Me ei olla vielä tehty eropäätöstä, vaan yritetään vielä kuitenkin, josko nämä minun tunteet tästä vielä muuttuisi. Mutta en tiedä.. miten pitkään sitä on järkevää odottaa ja yrittää. Tämän ihastukseni kanssa minulla ei ole yhteistä tulevaisuutta missään nimessä, mutta onko miehenikään kanssa. En haluaisi häntä satuttaa, enkä itsekään ole varma mitä tulevaisuudelta haluan. Eroa mietin kyllä jo ennen tätä toiseen ihastumistakin, joten se ei olisi eron syy.

No sama juttu mullakin että olen jo aiemmin miettinyt eroa. Haluamme elämältä niin erilaisia asioita. Niin onko kellään kokemuksia miten lapset ovat eroon suhtautuneet?

 

[DarkVanillaDevil]

Noh hyvin oon pärjänny 2 lapsen yh:na, paljon paremmin kun exän kans yhdessä ollessani. Vaikka meillä ei koskaan ollutkaan mitään ongelmia parisuhtees...tosin ex ny vaa sattu löytään uuden muijan..jolla tosin isommat lapset...onhan se arki helpompaa silleen kun omia tapaa vaan joka toinen vkl vaiks vajaan 3km pääs asuu....ja joka toinen viikko saap kuherrella uuden akan kasn ihan kahdestaan. Arki paljon hauskempaa ja sujuvampaa kolmestaan lasten kans. Ei mitään ongelmia! Ei ainakaan huonoon suhteeseen kannata jäädä!

Niin ja todettakoon, et oon saanut eron kautta mielettömän paljon uusia ystäviä ja päässyt vaikka minne ja tehnyt kaikkee mitä en ois voinu kuvitellakaan tekeväni parisuhtees et jos nyt nätisti sanotaan niin kiitos ex kun löysit sen uuden....ja annoit mulle uuden ihanan elämän...alussa ottaa kovil, mut kun helpotti niin elämä on ihanaa, aiva saatanan upeeta!!!! :heart: