Erolla uhkaaminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mikko
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Mikko

Vieras
Oletteko sitä mieltä että jos toinen uhkaa erolla, toinen voi vapaasti lähteä vieraisiin, eli etsimään uutta vaikka olisi vielä aviossa? Pitäisikö vain odotella ja katsoa mitä se tekee?
 
Ei todellakaan saa lähteä vieraisiin. Mikäli toinen uhkaa erolla, ota selvää mikä on vialla. Luulen, että puolisollasi on todella paha olla jostain syystä, vaikkei hän ehkä näytä sitä sinulle. Keskustelkaa ennen kuin teette mitään hölmöä.

Mikäli toteatte tilanteen toivottomaksi yhdessä, niin erotkaa ensin ja vasta sitten menkää omille teillenne.
 
Enpä ihmettele miksi tilanne on näin kärjistynyt jos asenteesi on tämä.

Haluatko jatkaa vaimosi kanssa? Yritä selvittää tilanne. Vieraissa käyminen ei auta.

Haluatko erota? Eroa. Sitten voit sinkkuna huidella juuri niin kuin haluat.
 
...ja toteutuu varmimmin jos puoliso lähtee vieraisiin, se on viimeinen tikki kaiken skeidan päälle.Piste.
Tarkkailen tässä nyt itsekin tilannetta, mieheni tietää että hilkulla on.
Ajattelin kuitenkin mennä parisuhdeleirille ensin ennen mitään radikaaliratkaisua.
Yksi kipeä ero on jo takana ja uutta en enää jaksaisi.
 
Miten olisi jos yrittäisi tehdä toisen tyytyväiseksi liitossa? Yleensä kai erolla uhkaaminen on viimeinen keino ravistaa toinen huomaamaan virheitään. Tai jos ei kumppania pysty onnellisena pitämään ja uhkailu ahdistaa, voi lähteä itse. Vieraisiin meno on kuitenkin väärin varsinkin toisen selän takana. Kerro sitten edes vaimolle aikeistasi niin voi olla että olet sinkku siihen mennessä kun sinne vieraaseen sänkyyn ehdit.
 
erolla uhkailua. Jos ei vastoinkäymisiä kestä, ei pidä seurustella. Ja jos erolla uhkaa, niin se pitää olla valmis myös toteuttamaan heti kun huomaa, ettei vaadittu asia ole korjaantunut.

Kaikista ärsyttävintä on se, että uhataan aina toistuvasti erolla, eikä kuitenkaan erota. Siinä vaan periaatteessa roikottaa toista löysässä hirressä. Ei ole tervettä parisuhteessa.

Joo, ja ei ole oikein mennä vieraisiin, vaan sanoisi vaan, että ala sitten äijä laputtaa kun kerran uhkailet. Tuttavalle kävi niin, että äijä aina riidan tullen uhkaili erolla ja kun naiselle tuli mitta täyteen, pisti miehen kilometritehtaalle. Ja voi sitä ruikutusta miehen puolelta.
 
Mitäs menit uhkaamaan erolla. Se oli häijy temppu. Nyt vain odottelet ja katsot meneekö se vieraisiin vai ei. Ehkä se tekeekin jo henkisesti eroa sinusta, vaikka käytännön asiat viivästyvät. Jos se menee vieraisiin, niin se tarkoittaa että te eroatte, koska sinä niin halusit. Jos hän on eramassa, niin tottakai hän voi naida missä huvittaa. Olisit vain miettinyt mitä suustasi päästit. Hän ei otttanut sitä pelkkänä uhkailuna vaan pitää sitä tosiasiana: ero.
 
MInusta erolla uhkailu on oire siitä, että kannattaa jo alkaa katsella muita.
Yleensäkin, mikä tolkku siinä on, että pitää uhkailla. Jos on siihen pisteeseen menty, niin helvettiäkö siinä enää kärkkymään, että mitä tästä tulee tai ei tule.

Jos minua joku uhkailee, niin lähden käveleen.Niin tärkeää minulle ei ole se naimisissa olo, että toinen voi manipuloida minua tahtoonsa uhkailemalla erolla. Toisaalta myöskin itse vältän riidan haastamista. Toivon mukaan onnistuu, tähän asti on hyvin mennyt.
 
Joillakin on vain sellainen tapa. Mun mies uhkaili aina kun tuli pienikin vastoinkäyminen. Alussa aina suurin piirtein itkin ja anelin, mutta sitten aloin tottua tapaan. Nyt alkaamitta olla täynnä suhteessa, muusta syystä. Uhkailu on vähentynyt, ei taida mies uskaltaa enää uhkailla, kun voi tulla suorat sanat takaisin...
 
Erolla on uhkaillut minunkin mies johon sanoin että tuossa on ovi, siitähän menet.
Minua ei tarvi uhkailla, jos haluaa mennä niin menköön, minä en ketään väkisin pidättele. Ansaitsen ihmisen, joka osaa muutakin kuin uhkailla erolla.
No onpa ukon ääni kellossa vaimennut kun huomasi, että on vapaa lähtemään jos siltä tuntuu. Luuli, että voi taluttaa minua ""löysässä hirressä"", mutta ähäkutti erehty.
 
En minä uhkaile erolla vaan vaimo aina kun riidellään. On minussa paljon vikaa enkä osaa muuttua muuksi kuin olen. Olen sen sanonut. Nyt olen miettinyt alkaisinko jo hakea jotain muuta. On nimittäin ollut tarjokkaita, yksi varsinkin. Huutakoon sitten vaimo eroa,siitä vaan sitten.
 
Minua joskus edellisessä suhteessani kiristettiin erouhkailuilla. Se ei suinkaan herättänyt rakentavaa keskustelua, vaan nostatti ensin pelon ja sitten välinpitämättömyyden.

En minä halunnut olla yhdessä ihmisen kanssa, jolle merkitsin niin vähän, että minut olisi viskattu yli laidan jostain yllättävästä menosta tai vääränlaisesta ystävästä.

Niinpä sanoin parin kerran jälkeen, että erotaan vain. Nainen aloitti hirveän porun, miten en rakasta häntä. Vastasin sitten, että mitä rakkautta se on, jos minusta ollaan niin heloplla luopumassa.

Tilanne kääntyi ylösalaisin ja minua maaniteltiin jatkamaan. Tunteeni olivat jo kuitenkin kuolleet uhkailuiden seurauksena ja jätin naisen.
 
Miten olisi jos yrittäisi tehdä toisen tyytyväiseksi liitossa?] ...valitettavasti on näitä miehiä (ehkä naisiakin) joille erolla uhkailu on vain tapa pönkittää omaa heikkoa itsetuntoaan kun näkee että puolisoon sattuu ne eropuheet.

Mieheni asetti minulle ja lapsille satoja tiukkoja vaatimuksia kuinka pitää toimia ja miltä minun pitää näyttää kaupassa käydessä jne. jne. Ja kyllä minä rakastunut nainen todella pyrinkin täyttämään kaikki hulluimmatkin vaatimukset esim. ohjeet kuinka saan keittää oman aamuteeni. Mutta vaatimuksia tuli aina vain lisää ja kaikkia tehostettiin erouhkauksella. "Jos et käytä teepussia vaan kulutat astioita ja sähköä hauduttamalla irtoteetä pannussa, minä otan eron! En voi sietää tuollaista idioottia joka ei tajua kuinka paljon sähköä siihen kuluu".
(ja minä kyllä ihan itse maksoin sähkölaskut ja muutkin laskut)

Sairaalloinen kyttääminen, alistaminen ja uhkailu ei ole 5 vuodessa loppunut. Erouhkailu väheni kun aloin osoittaa että se ei enää satu minuun enkä ota sitä tosissaan.
Tilalle tuli väkivallalla uhkailu ja seksin pihtaaminen. Mies ei anna enää seksiä ja sanoo että en ole enää haluttava koska ollaan oltu jo niin kauan yhdessä. Nöyryyttää nyt viemällä itsetuntoni naisellisuuteni ja seksin suhteen (Tiedän että en oikeasti ole ruma, vaan kaunis, hyväkroppainen 35-vuotias nainen). Mies kiihottuu vain jos minä itken ja olen ahdistunut.
 
Viimeksi muokattu:
En minä uhkaile erolla vaan vaimo aina kun riidellään. On minussa paljon vikaa enkä osaa muuttua muuksi kuin olen. Olen sen sanonut. Nyt olen miettinyt alkaisinko jo hakea jotain muuta. On nimittäin ollut tarjokkaita, yksi varsinkin. Huutakoon sitten vaimo eroa,siitä vaan sitten.

Koska sinussa on paljon vikaa etkä halua vikojasi korjata niin älä enää ole enää vaimosi taakkana. Ota se toinen nainen ja pilaa hänenkin elämänsä, sinä kun et voi muuksi muuttua niin ongelmat kulkevat mukanasi suhteesta toiseen koko loppu elämän. Onnea!
 
Viimeksi muokattu:
Miten olisi jos yrittäisi tehdä toisen tyytyväiseksi liitossa?] ...valitettavasti on näitä miehiä (ehkä naisiakin) joille erolla uhkailu on vain tapa pönkittää omaa heikkoa itsetuntoaan kun näkee että puolisoon sattuu ne eropuheet.

Mieheni asetti minulle ja lapsille satoja tiukkoja vaatimuksia kuinka pitää toimia ja miltä minun pitää näyttää kaupassa käydessä jne. jne. Ja kyllä minä rakastunut nainen todella pyrinkin täyttämään kaikki hulluimmatkin vaatimukset esim. ohjeet kuinka saan keittää oman aamuteeni. Mutta vaatimuksia tuli aina vain lisää ja kaikkia tehostettiin erouhkauksella. "Jos et käytä teepussia vaan kulutat astioita ja sähköä hauduttamalla irtoteetä pannussa, minä otan eron! En voi sietää tuollaista idioottia joka ei tajua kuinka paljon sähköä siihen kuluu".
(ja minä kyllä ihan itse maksoin sähkölaskut ja muutkin laskut)

Sairaalloinen kyttääminen, alistaminen ja uhkailu ei ole 5 vuodessa loppunut. Erouhkailu väheni kun aloin osoittaa että se ei enää satu minuun enkä ota sitä tosissaan.
Tilalle tuli väkivallalla uhkailu ja seksin pihtaaminen. Mies ei anna enää seksiä ja sanoo että en ole enää haluttava koska ollaan oltu jo niin kauan yhdessä. Nöyryyttää nyt viemällä itsetuntoni naisellisuuteni ja seksin suhteen (Tiedän että en oikeasti ole ruma, vaan kaunis, hyväkroppainen 35-vuotias nainen). Mies kiihottuu vain jos minä itken ja olen ahdistunut.


Miksi joku käyttää ainoan elämänsä tällaiseen liittoon? Eihän tämä ole hyvä liitto. Eihän tämä tee onnelliseksi. Miksi ihmeessä joku venyy vielä tällaisessa? Ketä tehdään autuaaksi?
 
Viimeksi muokattu:
Minua mies (oikestaan jo ex), syyttää erolla uhkailusta. Asia vaan ei ole näin mustavalkoinen. Suhde on karikolla sen takia, että mies on täysin tunnekylmä. Ei halua viettää aikaa kanssani, ei keskustella kanssani, eikä olla missään fyysisessä kontaktissa (paitsi ehkä pikainen pussentyhjennys kerran kuussa), johon en enää suostu, koska siinä on kyse vain hänestä ja hänen saamisestaan...

No, olen ehdottanut jonkinlaista terapiaa- ei käy, koska mikään ei ole vialla hänen mielestään. Olen yrittänyt jutella nätisti- hän saa raivarin koska vika on minun päässäni hänen mielestään. Minulta on keinot niin loppu, että sanoin etten voi ja halua jatkaa suhdetta, JOS se on näin kylmä ja JOS hän ei ole valmis yhdessä panostamaan siihen. Samalla esitin konkreettisia ehdotuksia, kuinka suhdetta voisi parantaa...

Vastaus oli raivoisa "jos lopetat ton erouhon, niin voin ehkä harkita tekeväni jotain"
Nämä dialogit on käyty niin monta kertaa... kun minä annan periksi ja vakuutan etten ole lähdössä mihinkään, mies jatkaa samaan malliin kuin ennenkin= kylmä, ilkeä ja täysin tunteeton.

Joten kyllä, nyt otan otsaani paskamaisen erouhoaja, perheenrikkoja- leiman ja lähden!
 
vaimolla ei ole enää mielessä oikeen mitään muutaku ero, kaikki tuntuu olevan minun vikaani en kuulemma huomaa kun hän voi pahoin ja kun huomaan ja kysyn asiasta niin sanotaan että ei oo mitään, kun kysyy uudestaan niin sama vastaus. tuntuu siltä että hänellä on jo joku uusi kiikarissa ja haluaa eron, tuosta en ole varma mutta sellanen olo tuloo. lapsia on 2 ja itse en ole oikeen luovuttaja tyyppiä´, vaimo on sanonut että ei tiedä rakastaako enäa minua. ja väittää että en rakasta häntä mutta kumma homma joka taitteessa ajattelen häntä ja lapsiani. luovun monesta asiasta jota haluasin tehdä sen takia että kotona oli hyvä mutta mikään ei tunnu riittävän. en TODELLAKAAN ole täydellinen itse ja kun alkaa hermostumaan tulee sanottua rumasti jota en meinaa muttakun en ole täydellinen ja tulee toista sanottua ääliöksi etc. vaimolta tulee harvemmin halauksia/mitään läheisyyttä ja sitten ite valittaa että kun ei ole henkistä kontaktia. noh olen muutaman kerran ollut vaan hiljaa koko päivän noh yllätys vastapuolelta ei tule sanaakaan tai edes kysymystä et mitäs nyt. hän on vaan tyytyväinen en oikeen enää ymmärrä tätä touhua. huom en ole juoppo en polta en petä. teen kotitöitä joka päivä suurin miinus itsessäni on se että lasteni kanssa en ole oikeen mestari hoidan ja touhuan jotain mutta se ei ole oikeen luontoni väsähdän siihen todella nopeasti. eli suurin lasten touhottamis vastuu jää kyllä vaimolle.
 
vaimolla ei ole enää mielessä oikeen mitään muutaku ero, kaikki tuntuu olevan minun vikaani en kuulemma huomaa kun hän voi pahoin ja kun huomaan ja kysyn asiasta niin sanotaan että ei oo mitään, kun kysyy uudestaan niin sama vastaus. tuntuu siltä että hänellä on jo joku uusi kiikarissa ja haluaa eron, tuosta en ole varma mutta sellanen olo tuloo. lapsia on 2 ja itse en ole oikeen luovuttaja tyyppiä´, vaimo on sanonut että ei tiedä rakastaako enäa minua. ja väittää että en rakasta häntä mutta kumma homma joka taitteessa ajattelen häntä ja lapsiani. luovun monesta asiasta jota haluasin tehdä sen takia että kotona oli hyvä mutta mikään ei tunnu riittävän. en TODELLAKAAN ole täydellinen itse ja kun alkaa hermostumaan tulee sanottua rumasti jota en meinaa muttakun en ole täydellinen ja tulee toista sanottua ääliöksi etc. vaimolta tulee harvemmin halauksia/mitään läheisyyttä ja sitten ite valittaa että kun ei ole henkistä kontaktia. noh olen muutaman kerran ollut vaan hiljaa koko päivän noh yllätys vastapuolelta ei tule sanaakaan tai edes kysymystä et mitäs nyt. hän on vaan tyytyväinen en oikeen enää ymmärrä tätä touhua. huom en ole juoppo en polta en petä. teen kotitöitä joka päivä suurin miinus itsessäni on se että lasteni kanssa en ole oikeen mestari hoidan ja touhuan jotain mutta se ei ole oikeen luontoni väsähdän siihen todella nopeasti. eli suurin lasten touhottamis vastuu jää kyllä vaimolle.

On toinen suhde.
 
Viimeksi muokattu:

Uusimmat

Yhteistyössä