E
ensio_itkonen
Vieras
Tarina alkaa kuten kaikki rakkaustarinat, viattomasta nuoruudesta. Aiempia suhteita molemmilla oli vain yksi, molemmat päättyneet onnettomasti. Ikää alle 18 jonka jälkeen olimme aika tiukasti yhdessä. Armeija-aikana hän löysi toisen, pisti välit poikki, mutta noin vuoden päästä palasimme taas yhteen. Ei mennyt kauaa kun kihlauduimme ja olimme onnemme kukkuloilla pitkään. Meni pari vuotta ja ehdottelin häitä jolloin sainkin vastapalloon että hän haluaisi pistää suhteemme jäähylle. Olimme juuri ostaneet omistusasunnon ja siinä sitten kyräiltiin toisiamme pari kuukautta jona aikana hän tapaili jotain toista miestä, tämä kuitenkin päättyi ennen kuin ehdin tehdä mitään lopullista päätöstä ja hän ilmaisi asian että haluaa jakaa elämänsä kanssani.
Tässä vaiheessa olin kovin kahden vaiheilla että en haluaisi moista naista enää ottaa takaisin, mutta jotenkin sokeasti uskoin että hän on ollut kuitenkin uskollinen minulle. Samalla sain kuulla että pesää oli tullut jaettua jollain känniristeilyllä ja olin jo pistämässä kattilat jakoon. En kuitenkaan näin tehnyt. Meni vuosi, menimme naimisiin. Tuli perheenlisäystä, asiat olivat hyvin. Tuli lisää perhettä, hän meni takaisin töihin.
Viime kesänä parhaan kaverini häissä illalla kun olin laittanut lapset nukkumaan hän oli jäänyt puolitutun miehen kanssa vielä juttelemaan alakertaan kun muut olivat nukkumassa. Itse olin sammahtanut myös mutta tiesin että mies oli menossa saunakamarille nukkumaan. Aamulla tätä ei sieltä kuitenkaan löytynyt ja kaikki hänen katoamistaan ihmettelivät. Vaimoni kuitenkin osasi sanoa että hotellille oli yösydämmellä mennyt. Aluksi tätä en ihmetellyt, mutta satuin nyt pari päivää sitten näkemään hänen sähköpostinsa kun oli jättänyt koneensa auki ja huomasin mailin vaihtoa joka ajoittui tämän hääviikonlopun jälkeen jossa viestiteltiin ihanasta yöstä, mutta vaimo painotti että mitään muuta ei tulisi olemaan koska "meillä on liikaa yhteisiä ystäviä". Mitään katumuksen merkkejä hän ei osoittanut viestissään.
Nyt mietin ja punnitsen mitä tehdä. Annanko asian olla ja odotan koska tämä sama skenaario toistuu? Vaakakupissa on kuitenkin muuten kohtuullisesti toimiva avioliitto ja kahden pienen lapsen koti ja toisaalta oma mielenrauha. Tein aikanaan selväksi että kun papin aamen tulee niin juoksemisten on parasta jäädä. Nyt kaikki vaimon menemiset ovat alkaneet mietityttää, niin firman pikkujoulut kuin käynnit kavereidensa luona. Tuntuu että mielenrauhani järkkyy. Mitä hemmettiä pitäisi tehdä?
Tässä vaiheessa olin kovin kahden vaiheilla että en haluaisi moista naista enää ottaa takaisin, mutta jotenkin sokeasti uskoin että hän on ollut kuitenkin uskollinen minulle. Samalla sain kuulla että pesää oli tullut jaettua jollain känniristeilyllä ja olin jo pistämässä kattilat jakoon. En kuitenkaan näin tehnyt. Meni vuosi, menimme naimisiin. Tuli perheenlisäystä, asiat olivat hyvin. Tuli lisää perhettä, hän meni takaisin töihin.
Viime kesänä parhaan kaverini häissä illalla kun olin laittanut lapset nukkumaan hän oli jäänyt puolitutun miehen kanssa vielä juttelemaan alakertaan kun muut olivat nukkumassa. Itse olin sammahtanut myös mutta tiesin että mies oli menossa saunakamarille nukkumaan. Aamulla tätä ei sieltä kuitenkaan löytynyt ja kaikki hänen katoamistaan ihmettelivät. Vaimoni kuitenkin osasi sanoa että hotellille oli yösydämmellä mennyt. Aluksi tätä en ihmetellyt, mutta satuin nyt pari päivää sitten näkemään hänen sähköpostinsa kun oli jättänyt koneensa auki ja huomasin mailin vaihtoa joka ajoittui tämän hääviikonlopun jälkeen jossa viestiteltiin ihanasta yöstä, mutta vaimo painotti että mitään muuta ei tulisi olemaan koska "meillä on liikaa yhteisiä ystäviä". Mitään katumuksen merkkejä hän ei osoittanut viestissään.
Nyt mietin ja punnitsen mitä tehdä. Annanko asian olla ja odotan koska tämä sama skenaario toistuu? Vaakakupissa on kuitenkin muuten kohtuullisesti toimiva avioliitto ja kahden pienen lapsen koti ja toisaalta oma mielenrauha. Tein aikanaan selväksi että kun papin aamen tulee niin juoksemisten on parasta jäädä. Nyt kaikki vaimon menemiset ovat alkaneet mietityttää, niin firman pikkujoulut kuin käynnit kavereidensa luona. Tuntuu että mielenrauhani järkkyy. Mitä hemmettiä pitäisi tehdä?