Ero vai ei?

["Jonna"]

Pakko purkaa jonnekkin ajatuksia, en todellakaan viitsi kellekkään kaverille/perheelle alkaa tilittämään ja yksin olen monta kuukautta muhittanut näitä ajatuksia.

Eli olemme olleet mieheni kanssa kohta 3 vuotta yhdessä,meillä on ihana 1,5v tytär. Minä olen 23 ja mieheni 32.
Suhteemme alku oli aivan ihana,seksiä riitti ja hellyyttä,hyviä juttuja kaikkea mahdollista!
Sitten tulin raskaaksi,ehkäisystä huolimatta. Raskausaikakin oli ihanaa mutta mitä isommaksi maha kasvoi sitä vähemmän harrastettiin seksiä. Muutettiin yhteen marraskuussa -10. Tytär syntyi tammikuussa -11.

Tyttären syntymän jälkeen me ollaan harrastettu 5 kertaa seksiä!
Mulla ei ole tehnyt tippaakaan mieli ja kerran kännipäissämme juttelimme asiasta niin mies sanoi ettei hänelläkään tee seksiä enää mieli. Ei minun eikä kenenkään muunkaan kanssa.
Itsekin olen heittänyt koko seksin ajattelun taka-alalle,mutta nyt viimeviikkoina olen alkanut ihan tosissani miettiämään että ei helvetti olen 23v nuori,hyvännäköinen nainen ja elämme mieheni kanssa kuin kämppikset!
Ja mulla tekee mieli seksiä,mutta olen niin vieraantunut jo miehestäni että en haluaisi edes tehdä aloitetta.
Mies muuten on kunnon työssäkäyvä mies, juopottelee harvoin ja pitää meistä hyvän huolen.
Mutta kun me ei etes jutella mistään muusta kuin tytöstä, silloin tällöin kysellään kuulumiset. Mies ei herätä mussa oikeestaan minkäänlaisia tunteita, olen oikeestaan hyvilläni aina kun hän lähtee töihin, saadaan olla ihan rauhassa tytön kans ja mäkin olen silloin paljon paremmalla tuulella. Entiiä..
Jos meillä ei olisi ihanaa tyttöämme olisin jo varmasti lähtenyt.

Kertokaa mitä mä teeen? Ja kokemuksia jakakaa kiitos

 

[Fine van Brooklyn med pieno]

Eikös tutkitusti miehilläkin testosteronitaso laske lapsen syntymän jälkeen? -> ei paneta.

Erotkaa toki.

 

[kui sää]

noin vanhan ukon oot alunperin ottanu? Eihän sen ikästä enää paneta.

 

[Keskustelisit]

sen miehen kanssa oikein kunnolla. Menkää yhdessä lomalle, okaa ihan vaan kahdestaan.Jos ei siinä tunnu miltään ettekä saa asioita puhuttua, erotkaa.Ihan turha olla yhdessä, jos kumpaakaan ei kiinnosta sen vertaa, että puhuminen jeesais tilannetta.

 

[Sanna80]

Kunnon keskustelu ensin miehen kanssa ja sitten vaikka pariterapiaan. Sukupuolihormonitasot kannattaa myös mittauttaa molemmilta. Ja keskustella ja järjestää kahdenkeskistä aikaa. Hullutella ja keskustella. Sanoinko jo että keskustella?

Jos ei noista apua, ni sit ero.

 

[Jonna ap]

No kyllä sitä silloin suhteen alussa panetti. Seksiä harrastettiin paljon eikä pystytty pitämään näppejä erossa toisistamme.
Hyvä puoli hänen iässään on että on juoksunsa juossut ja perhe on hänelle kaikki kaikessa.
En tarkoita että haluaisin erota ja itse elämään sinkkuelämää ja juosta miehissä,mutta jotakin tässä on tapahduttava.
Pakkohan se olisi keskustella mutta sekin tuntuu ahdistavalta ja tuntuu vaan voiko tämä tästä enää herätä henkiin.

 

[on se silti]

keskusteleminen helpompaa ku eroominen, trust me i know. Elämänkumppanin pitäisi olla just se jolle voit puhuu eikä se, jolle et uskalla mitään sanoo reaktion pelossa. Aina ne reaktiot ei oo haluttuja eikä sen toisen vastaukset sellasia ku ite toivois, mutta sellasta se elämä on ja se pitää kuitenkin selvittää-

 

[mon]

PUHUKAA! Miehet ei tunnetusti(?) aloita sellaisia keskusteluja, sun on nyt tehtävä se! Joku herätys tuohon, että ette oo itsestäänselvyyksiä toisille, ni jo rupee seksikin maittamaan

Kerro kaikki mitä kerroit täälläkin..jos muuten kaikki noin mallillaan niin en usko että suhde on loppuun tuomittu.

 

[Saattaa]

se olla harjoittelun puutettakin sanoo kokenut yli 40v nainen, seksistä voi vieraantua jos sitä ei harrasta..nyt hommailemaan,hopi hopi!

 

["Vieras"]

Toihan on ihan normaalia,noin se menee. Alkuaikojen huuma jää taka-alalle ja rakastumisen pitäisi vaihtua rakastamiseksi. Tämä vaatii työtä ja sitoutumista. Samalla kuvioon tuli vauva, joka on aivan dramaattinen muutos sekä äidille että isälle. Entinen elämä on mennyttä ja nyt pitäisi tutustua puolisoon uudestaan, vaikeaa.
Oletko puhunut miehesi kanssa tästä,tilamteesta? Ehkä miehesi ei halua, kun pellää uutta raskautta.

 

["vieras"]

No tietenkin jätät sen sian ja valitset uuden miehen joka innokkaana haluaa raskausarpisen katkeran nettipalstoilla valittavan ämmän seksikumppanikseen!

Jeesus, ajattele nyt vähän edes itse tai yritä edes.

 

[Jonna ap]

PUHUKAA! Miehet ei tunnetusti(?) aloita sellaisia keskusteluja, sun on nyt tehtävä se! Joku herätys tuohon, että ette oo itsestäänselvyyksiä toisille, ni jo rupee seksikin maittamaan

Kerro kaikki mitä kerroit täälläkin..jos muuten kaikki noin mallillaan niin en usko että suhde on loppuun tuomittu.

Juu u, näin kait se on toimittava. Äääh ahdistaa jo valmiiksi. Jos veis viikonloppuna lapsen hoitoon, ja alkais juttelemaan asiasta. Luulen että miestäkin asia saattaa silloin tällöin mietityttää, mutta mä alan olemaan jo niin kypsä.
Sepä se on ku todellakin ollaan itseestäänselvyyksiä toisillemme
Ainoat hellyydenosoitukset ovat illalla kun aletaan nukkumaan, yksi pieni pusu ja hyvää yötä. Nyt mies on tosiaan yövuorossa niin oli sauma tulla purkamaan ajatuksia tänne.

 

["vieras"]

Eikös tutkitusti miehilläkin testosteronitaso laske lapsen syntymän jälkeen? -> ei paneta.

Erotkaa toki.

Juuri näin! Maailmalla on laumoittain miehiä jotka HIMOITSEVAT juuri toiselle miehelle synnyttäneitä ämmiä! ISO bonus niille ämmille jotka ovat täysin hakoteillä siitä miten mies tyydytetään seksuaalisesti muutoin kuin lastentekemismielessä lähetyssaarnaajaasennossa peiton alla!

 

[ällistynyt]

Ei kai kukaan tosissaan eroa mieti tuossa vaiheessa? Kuinkahan monta miestä ja hätäisesti tekaistua lasta ehdit vielä saamaan ennen nelikymppisiä? Ja kuinka monta isäpuolta tämä esikoisesi oppii tuntemaan, kun ensimmäisen vastoinkäymisen myötä tulee mieleen ero?

Ala tekemään niitä aloitteita. Viettele mies jo tänä iltana! Hän on luultavasti vain kiltteyksissään sanonut ettei halua seksiä, koska luulee ettet sinä halua heti lapsen saannin jälkeen.

 

[vanhan akka]

Miten olisi joku perheneuvola? Ainakin jotain kautta pitäisi teidän saada keskusteluyhteys toinen toisillenne, ja parasta olisi, jos voisitte lähteä johonkin "puolueettomalle maaperälle". Suosittelen treffejä ihan kahdenkesken ja sopimusta, että joka alkaa lapsesta puhumaan, maksaa aina 5e sakkoa per puhekerta tms. Toinen minkä olen huomannut toimivan on ihan koskettaminen. Halaukset, hipaisut, sipaisut. Miestä kannattaa kehua ja kiittää, ainakin kun on vähänkään syytä siihen. Minulla on 39v mies, kolme lasta (vanhin 4½v) ja seksiä 3-5 kertaa viikossa...

 

[vinkkinä]

Kannattaa panostaa puhumiseen, ei syyttelyyn vaan enemminkin kysymyksiin ja sitten itse vastata niihin kysymyksiin myös, pitää muistaa kehua, miehet on sille persoja, samoin kiittämiselle. Jos alkaa haastamaan riitaa voi samantien ottaa avioeropaperit ja alkaa täyttelemään niitä.

 

["vieras"]

Minäkin kannustan keskustelemaan ennen kuin mietit mitään muuta. Täällä oli jonkin aikaa sitten keskustelu pitkän parisuhteen salaisuudesta, ja melkein jokainen pitkään suhteessa ollut mainitsi keskustelun tärkeimmäksi tai yhdeksi tärkeimmistä asioista suhteessa. Se oli minusta hyvä ketju, jossa oli paljon hyvää asiaa parisuhteesta ja siitä miten sen saa onnistumaan. Joskus tosin käy vain niin, että suhde ei enää toimi keskustelusta huolimatta, mutta silloin tietää, että se ei oikeasti toiminut. Jos ei keskustele, mikään suhde ei toimi.

 

["vieras"]

Kannattaa panostaa puhumiseen, ei syyttelyyn vaan enemminkin kysymyksiin ja sitten itse vastata niihin kysymyksiin myös, pitää muistaa kehua, miehet on sille persoja, samoin kiittämiselle. Jos alkaa haastamaan riitaa voi samantien ottaa avioeropaperit ja alkaa täyttelemään niitä.

Kyllä, nimenomaan _keskusteleminen_ on tärkeää. Rauhallisesti ja asiallisesti. Aluksi on hyvä tehdä esimerkiksi selväksi, että haluat pysyä yhdessä ja että suhteessa on paljon hyvääkin, mutta että haluat panostaa suhteeseenne, jotta se voisi olla paras mahdollinen. Jos taas tiedät jo varmasti, että et halua enää olla yhdessä, keskustelu tuskin auttaa, mutta jos olet epävarma, kannattaa pyrkiä ottamaan asenne, että erota ei ja panostaa suhteeseen. Aika näyttä sitten onnistuuko se vai ei.

 

[Jonna ap]

Ei kai kukaan tosissaan eroa mieti tuossa vaiheessa? Kuinkahan monta miestä ja hätäisesti tekaistua lasta ehdit vielä saamaan ennen nelikymppisiä? Ja kuinka monta isäpuolta tämä esikoisesi oppii tuntemaan, kun ensimmäisen vastoinkäymisen myötä tulee mieleen ero?

Ala tekemään niitä aloitteita. Viettele mies jo tänä iltana! Hän on luultavasti vain kiltteyksissään sanonut ettei halua seksiä, koska luulee ettet sinä halua heti lapsen saannin jälkeen.

No nyt kyllä puhut vähän höpöjä. Olen seurustellut ennen miestäni ainoastaan kerran, 5 vuotta ja luulin että se tulee olemaan loppuelämäni rakkaus.
No toisin kävi kun mies lähti toisen naisen matkaan.
Reilu vuoden olin sinkkuna ja muutama mieskin siinä välissä,kunnes tapasin nykyisen mieheni. Ja se oli menoa se,rakastuttiin oikein ryminällä.
Mutta tosiaan sitten ehkäisypillereistä huolimatta tulin raskaaksi. Ja tottakai pidimme lapsen!

En todellakaan haluisi erota,mutta olen niin turhautunut kun olemme kuin kämppiksiä, ei minkäänlaista tunteen kipinää.
Ainoat juttelun aiheet tytär ja mitä tänään syötäisiin...
Illalla katson telkkaria,mies istuu koneella. Mies tulee katsomaan telkkaria,lähden nukkumaan. Jne..
Mies on nyt töissä ja en todellakaan viettelis häntä vaikka kotona olisi, olemme ihan oikeasti vieraantuneet toisistamme että eivaan nuin onnistuis.

 

[no kokeile]

iltasanomissa tai lehdessä (nettiversiossa) oli juttu että itsensä voi huijata rakastumaan näyttelemässä rakastunutta. kokeile tuota ja kuvittele miehesikin vaikka joksikin ihan muuksi.

 

[Jonna ap]

Kannattaa panostaa puhumiseen, ei syyttelyyn vaan enemminkin kysymyksiin ja sitten itse vastata niihin kysymyksiin myös, pitää muistaa kehua, miehet on sille persoja, samoin kiittämiselle. Jos alkaa haastamaan riitaa voi samantien ottaa avioeropaperit ja alkaa täyttelemään niitä.

En tietenkään syyttelis,eihän tämä miehen vika ole. Ja en usko että riitaa alkaisi haastamaan, varmaan häntäkin ajoittain asia mietityttää. Ja naimisissa ei olla.

"Vieras"

Toihan on ihan normaalia,noin se menee. Alkuaikojen huuma jää taka-alalle ja rakastumisen pitäisi vaihtua rakastamiseksi. Tämä vaatii työtä ja sitoutumista. Samalla kuvioon tuli vauva, joka on aivan dramaattinen muutos sekä äidille että isälle. Entinen elämä on mennyttä ja nyt pitäisi tutustua puolisoon uudestaan, vaikeaa.
Oletko puhunut miehesi kanssa tästä,tilamteesta? Ehkä miehesi ei halua, kun pellää uutta raskautta.

-No en nyt tiedä onko tämä kovinkaan normaalia. Että seksiä harrastetaan kerran neljässä kuukaudessa, eikä kumpikaan tee parisuhteen eteen mitään, kaikki on aivan itsestäänselvyyttä. Kyllä me toisiamme rakastamme ja haluamme olla yhdessä mutta siinä kaikki. Mitään kemiaa ei ole. Ja emme ole nyt puhuneet tästä tilanteesta, teidän rohkaisusta tulen puhumaan miehen kans. Ja olen satavarma ettei seksin haluttomuus johdu siitä että pelkäisi uutta raskautta. Tiedän hänen haluavan kanssani jossain vaiheessa toisen lapsen.



"vieras"

No tietenkin jätät sen sian ja valitset uuden miehen joka innokkaana haluaa raskausarpisen katkeran nettipalstoilla valittavan ämmän seksikumppanikseen!

Jeesus, ajattele nyt vähän edes itse tai yritä edes.

-Koko ajan ajattelen. Yrittää aion,keskustella. En ole katkera! Enkä haluaisi toista miestä. Haluan saada oman suhteeni oman mieheni kanssa normaaliksi. Eikä mulla ole raskausarpia.

 

["minä"]

noin vanhan ukon oot alunperin ottanu? Eihän sen ikästä enää paneta.

Usko tai älä, mutta kyllä yli kolmekymppisiäkin voi panettaa - ja vieläpä usein

 

["vieras"]

Olen kanssa llukenut monista lähteistä että tunteet seuraavat tekoja ja/tai ajatuksia. Esimerkiksi jos pitää lyijykynää poikittain suussa sillain että suupielet kääntyvät ikäänkuin virneeseen ja pitää sillain jonkun aikaa, niin aivot alkavat tuottaa samaa hormonia kuin jos ihminen olisi iloinen. Semmoisesta tutkimuksesta oli joskus kanssa juttu.

Ja mitä seksiin tulee, niin syleilyt ja pusut ja pitkät hivelyt ja muut lässytykset tuottavat helliä tunteita aikaa myöten, vaikka ne aluksi tuntuisikin teennäisiltä. Ilmeisesti te olette kuitenkin ihan väleissä miehen kanssa, eli tulette kuitenkin toimeen ja kohtelette toisianne hyvin? Ei tuossa pitemmän päälle mitään ongelmaa pitäisi olla, herätelkää niitä eroottisia ja muita tunteita vaan esiin pikkuhiljaa... vuoden päästä kuksitte kuin kanit joka käänteessä. ;-)

 

[Jonna ap]

[QUOTE="vieras";26727764]Olen kanssa llukenut monista lähteistä että tunteet seuraavat tekoja ja/tai ajatuksia. Esimerkiksi jos pitää lyijykynää poikittain suussa sillain että suupielet kääntyvät ikäänkuin virneeseen ja pitää sillain jonkun aikaa, niin aivot alkavat tuottaa samaa hormonia kuin jos ihminen olisi iloinen. Semmoisesta tutkimuksesta oli joskus kanssa juttu.

Ja mitä seksiin tulee, niin syleilyt ja pusut ja pitkät hivelyt ja muut lässytykset tuottavat helliä tunteita aikaa myöten, vaikka ne aluksi tuntuisikin teennäisiltä. Ilmeisesti te olette kuitenkin ihan väleissä miehen kanssa, eli tulette kuitenkin toimeen ja kohtelette toisianne hyvin? Ei tuossa pitemmän päälle mitään ongelmaa pitäisi olla, herätelkää niitä eroottisia ja muita tunteita vaan esiin pikkuhiljaa... vuoden päästä kuksitte kuin kanit joka käänteessä. ;-)[/QUOTE]


Ihana viesti.
Siis joo juurikin näin, teennäiseltä on tuntunut nykyään nuo kyseiset asiat.. Ja sitten se on jäänyt siihen. Ei minkäänlaista kipinää.
Siis ollaan hyvissä väleissä, tosi harvoin riidellään, lasta hoidetaan tasavertaisesti,kaikki hyvin muuten Kuulostaa hyvältä, pitänee alkaa tekemään asioille jotakin. Huh.. Toiv mieskin haluais tätä yhtä paljon kuin minäkin