Ero pitkästä suhteesta ja sen herättämiä ajatuksia

[vierailija]

Erosin konkreettisesti kesällä exästä, vaikka päätös tehtiin jo keväällä. Takana yli 10-vuoden suhde, josta lapsi. Suhde oli vaikea. En ole liiemmin kaivannut exää, mutta ydinperheen hajoaminen oli vaikeampi asia. Olen nyt suht sujut asian kanssa.

Ero on nostanut paljon muita menneitä asioita pintaan. Olen saanut niitä hyvin käsiteltyä ja oma vointini on parantunut paljon, vaikka käsiteltävää on vielä. En ole löytänyt itseäni kunnolla. Sitä työtä teen ja haluan tehdä. Suhteeseen tuskin olen valmis, koska en osaa rakastaa itseäni ja etsin itseäni, mutta kosketusta, halauksia ja läheisyyttä kaipaan. Kaipuu miehen syliin on suuri. Treffailu kiinnostaisi, mutta oma keskeneräisyys ja itseni etsiminen mietityttää. Millaisia ajatuksia tilanteeni herättää? Miten te olette toimineet?

 

[vierailija]

Lyhyt seksisuhde voisi tehdä hyvää

 

[vierailija]

Lyhyt seksisuhde voisi tehdä hyvää

Ei toimi kaikille.

 

[vierailija]

On ihan normaalia kaivata itsekin huolenpitoa, hellyyttä ja lämpöä. Mutta toinen ihminen ei saa olla korvike ja laastari kaikelle sille, mistä on itse jäänyt paitsi oman elämänsä aikana.
Erosta toipumiseen menee vuosia, erityisesti pitkästä liitosta ja itselle pitää osata olla armollinen.

 

[Alkp]

On ihan normaalia kaivata itsekin huolenpitoa, hellyyttä ja lämpöä. Mutta toinen ihminen ei saa olla korvike ja laastari kaikelle sille, mistä on itse jäänyt paitsi oman elämänsä aikana.
Erosta toipumiseen menee vuosia, erityisesti pitkästä liitosta ja itselle pitää osata olla armollinen.

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Olet oikeassa, mutta onko minun vain hyväksyttävä asia ja oltava yksin. Voinhan tehdä toiselle selväksi, etten ole valmis uuteen suhteeseen. En tiedä itsekään, mitä haluan. Tilanne on minulle uusi, joten mietin, mitä vaihtoehtoja on ja mitä mahdollisesti haluan. Sen tiedän, että haluan toipua paremmin, jotta saan sellaisen ihmisen jonka ansaitsen ja jonka kanssa aito rakkaus on mahdollista.

 

[Boobabe]

Ole jonkun aikaa yksin. Ehkä joskus ensi vuonna alkaa tuntua paremmalle ja voit alkaa "katselemaan" ympärille.

 

[vierailija]

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Olet oikeassa, mutta onko minun vain hyväksyttävä asia ja oltava yksin. Voinhan tehdä toiselle selväksi, etten ole valmis uuteen suhteeseen. En tiedä itsekään, mitä haluan. Tilanne on minulle uusi, joten mietin, mitä vaihtoehtoja on ja mitä mahdollisesti haluan. Sen tiedän, että haluan toipua paremmin, jotta saan sellaisen ihmisen jonka ansaitsen ja jonka kanssa aito rakkaus on mahdollista.

Itsensä kanssa pitää saada aikaa, ihan kirjaimellisesti käydä läpi omat haavat, on puhdistettava ne itse, vaikka aiheuttaja olikin joku muu.
Jos otat tavoitteeksi oman sisäisen eheytymisen, ja alat todella tehdä työtä itsesi kanssa ja otat sitä aikaa itsellesi siihen tarkoitukseen, työ käy melkoisen nopeastikin, uskoisin niin.
Ja muistat, että kukaan muu ei voi korjata vaurioita, kuin sinä itse. Sinä teet itse sen työn, joka on tehtävä.
Uusi parisuhde on mahdollista, mikäli molemmat todella ymmärtävät tilanteen ja uusi kumppani kykenee kestämään sen, että sinä teet prosessin itseksesi, hän voi korkeintaan tukea sinua hetkellisesti, tai ei ollenkaan.

 

[Alkp]

Olen tehnyt kovasti töitä asian eteen. Käsittelin mielestäni eron jo aika hyvin, koska erokäsittely alkoi jo viime vuoden puolella. Toki asioita vielä nousee pintaan, mutta vähän vain.

Ero nosti muita menneisyyden käsittelemättömiä asioita, joita olen työstänyt eron jälkeen. Nämä asiat ovat niitä, joiden vuoksi olen ruvella. En vielä tiedä tarkkaan, kuka olen ja mitä haluan. Edistystä on tapahtunut huimasti, mutta eheyteen on matkaa. Tiedän tässä tilanteessa vetäväni sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole sinut itsensä kanssa. Sellaisen kanssa en halua suhdetta, mutta olisi kiva tutustua uusiin ihmisiin ja nähdä millaisia miehiä on tarjolla. Lopullisen irtipäästön tunnetasolla olen tehnyt exästä.

 

[AivanSama]

On ihan normaalia kaivata itsekin huolenpitoa, hellyyttä ja lämpöä. Mutta toinen ihminen ei saa olla korvike ja laastari kaikelle sille, mistä on itse jäänyt paitsi oman elämänsä aikana.
Erosta toipumiseen menee vuosia, erityisesti pitkästä liitosta ja itselle pitää osata olla armollinen.

Miksei? Mitä jos se toinen tykkää olla laastarina, eikä itsekkään kaipaa sen enempää? Eikö kaksi ihmistä voisi toimia laastareina toisilleen?

 

[AivanSama]

Olen tehnyt kovasti töitä asian eteen. Käsittelin mielestäni eron jo aika hyvin, koska erokäsittely alkoi jo viime vuoden puolella. Toki asioita vielä nousee pintaan, mutta vähän vain.

Ero nosti muita menneisyyden käsittelemättömiä asioita, joita olen työstänyt eron jälkeen. Nämä asiat ovat niitä, joiden vuoksi olen ruvella. En vielä tiedä tarkkaan, kuka olen ja mitä haluan. Edistystä on tapahtunut huimasti, mutta eheyteen on matkaa. Tiedän tässä tilanteessa vetäväni sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole sinut itsensä kanssa. Sellaisen kanssa en halua suhdetta, mutta olisi kiva tutustua uusiin ihmisiin ja nähdä millaisia miehiä on tarjolla. Lopullisen irtipäästön tunnetasolla olen tehnyt exästä.

Olen suorastaan kateellinen sinulle. En ole oikein koskaan ymmärtänyt miten eroa käsitellään. Olen ollut suhteessa, todennut että siinä on enemmän paskaa kuin hyvää ja lähtenyt lätkimään. Hetken olen tuntenut itseni yksinäiseksi ja sitten olenkin ollut ihan fine.
Miten tällaisia asioita käsitellään? Mitä käsiteltävää niissä on?

Millainen ihminen ei ole sinut itsensä kanssa, vai onko kukaan koskaan? Miksi luulet vetäväsi puoleesi sellaisia, jotka eivät ole sinut itsensä kanssa?

 

[Alkp]

Olen suorastaan kateellinen sinulle. En ole oikein koskaan ymmärtänyt miten eroa käsitellään. Olen ollut suhteessa, todennut että siinä on enemmän paskaa kuin hyvää ja lähtenyt lätkimään. Hetken olen tuntenut itseni yksinäiseksi ja sitten olenkin ollut ihan fine.
Miten tällaisia asioita käsitellään? Mitä käsiteltävää niissä on?

Millainen ihminen ei ole sinut itsensä kanssa, vai onko kukaan koskaan? Miksi luulet vetäväsi puoleesi sellaisia, jotka eivät ole sinut itsensä kanssa?

Kiitos rehellisyydestä

Mulla oli suhteessa niin paha olla, että kadotin itseni. Tajusin, etten halua elää sellaista elämää, kun suhde tarjosi. Aloin ottaa omaa aikaa ja kuunnella, mitä minä haluan. Olemalla yksin ja viettämällä konkreettisesti aikaa yksin olen alkanut taas tunnistaa, mistä nautin ja mistä en. Hyviä asioita lisään elämääni. Ne asiat joista en nauti tai herättävät tunteita nousevat käsittelyyn. Esim. Miksi minun on vaikea pysähtyä? Koska koen, että aina PITÄISI olla tehokas. Haluanko olla tehokas vai toiminko muiden odotusten mukaan? Toimin muiden odotusten mukaan enkä halua sitä. Aika siis tehdä muutoksia. Suhteeseen liittyviä asioita nousee mm. Miksi jäin huonoon suhteeseen niin pitkäksi aikaa? Minulle oli häpeä, että epäonnistuin. Sitten käsittelen, miksi koen sen epäonnistumiseksi, koska sitähän se ei ollut. Kun käyn läpi asioita, (miksi suhde "epäonnistui", mitä olisin voinut tehdä toisin, mitä en halua toistaa seuraavassa suhteessa tai haluan seuraavaan suhteeseen) en toista samoja malleja taas uudessa suhteessa. Käsittelemällä palaan aivan lapsuuteen asti, jolloin näen mistä toimintamallit ovat usein peräisin. Ymmärtämällä ja usein itkemällä vapaudun vanhoista tavoista. Käsittelen paljon yksin, mutta myös ihan ammattilaisten kanssa.

Eihän ihminen koskaan ehjä ole, mutta sinut voi olla. Haluan hyväksyä itseni tällaisena kuin olen. Minun on vaikea hyväksyä omia virheitäni. En rakasta itseäni, vaan olen tosi ankara itselleni, mitä en taas muille ole, koska kaipaan heidän hyväksyntää. Voisin luetella asioita vaikka kuinka paljon. Olen liian epävarma sellaisten seurassa, jotka ovat sinut itsensä kanssa. En siksi usko vetäväni heitä puoleeni, vaan sellaisia, jotka osuvat minun haavoihini.

 

[AivanSama]

Kiitos rehellisyydestä

Mulla oli suhteessa niin paha olla, että kadotin itseni. Tajusin, etten halua elää sellaista elämää, kun suhde tarjosi. Aloin ottaa omaa aikaa ja kuunnella, mitä minä haluan. Olemalla yksin ja viettämällä konkreettisesti aikaa yksin olen alkanut taas tunnistaa, mistä nautin ja mistä en. Hyviä asioita lisään elämääni. Ne asiat joista en nauti tai herättävät tunteita nousevat käsittelyyn. Esim. Miksi minun on vaikea pysähtyä? Koska koen, että aina PITÄISI olla tehokas. Haluanko olla tehokas vai toiminko muiden odotusten mukaan? Toimin muiden odotusten mukaan enkä halua sitä. Aika siis tehdä muutoksia. Suhteeseen liittyviä asioita nousee mm. Miksi jäin huonoon suhteeseen niin pitkäksi aikaa? Minulle oli häpeä, että epäonnistuin. Sitten käsittelen, miksi koen sen epäonnistumiseksi, koska sitähän se ei ollut. Kun käyn läpi asioita, (miksi suhde "epäonnistui", mitä olisin voinut tehdä toisin, mitä en halua toistaa seuraavassa suhteessa tai haluan seuraavaan suhteeseen) en toista samoja malleja taas uudessa suhteessa. Käsittelemällä palaan aivan lapsuuteen asti, jolloin näen mistä toimintamallit ovat usein peräisin. Ymmärtämällä ja usein itkemällä vapaudun vanhoista tavoista. Käsittelen paljon yksin, mutta myös ihan ammattilaisten kanssa.

Eihän ihminen koskaan ehjä ole, mutta sinut voi olla. Haluan hyväksyä itseni tällaisena kuin olen. Minun on vaikea hyväksyä omia virheitäni. En rakasta itseäni, vaan olen tosi ankara itselleni, mitä en taas muille ole, koska kaipaan heidän hyväksyntää. Voisin luetella asioita vaikka kuinka paljon. Olen liian epävarma sellaisten seurassa, jotka ovat sinut itsensä kanssa. En siksi usko vetäväni heitä puoleeni, vaan sellaisia, jotka osuvat minun haavoihini.

Ok. Eli tavallaan et varsinaisesti käsittele mennyttä suhdetta, vaan olet nyt matkalla itseesi ja koitat selvittää kuka oikeastaan olet, mikä tekee sinut onnelliseksi ja mitä sinä haluat elämältäsi.

Uskoisin, että olet todella hyvällä tiellä. Mikään ei ole arvokkaampaa kuin tuntea ja tutustua itseensä ja erottaa omat halunsa ulkopuolisten odotuksista.

Uskon vakaasti, että löydät oman voimasi ja uskallat olla sinä. Tsemppiä eheytymisen tiellä.
Toisinaan tulet tuntemaan kuin menisit takapakkia, mutta usko pois, eteenpäin sinä menet koko ajan.

Sydämeni pohjasta toivon sinulle antoisaa matkaa itseesi

 

[Alkp]

Ok. Eli tavallaan et varsinaisesti käsittele mennyttä suhdetta, vaan olet nyt matkalla itseesi ja koitat selvittää kuka oikeastaan olet, mikä tekee sinut onnelliseksi ja mitä sinä haluat elämältäsi.

Uskoisin, että olet todella hyvällä tiellä. Mikään ei ole arvokkaampaa kuin tuntea ja tutustua itseensä ja erottaa omat halunsa ulkopuolisten odotuksista.

Uskon vakaasti, että löydät oman voimasi ja uskallat olla sinä. Tsemppiä eheytymisen tiellä.
Toisinaan tulet tuntemaan kuin menisit takapakkia, mutta usko pois, eteenpäin sinä menet koko ajan.

Sydämeni pohjasta toivon sinulle antoisaa matkaa itseesi

Sydäntä lämmittää viestisi. Kiitos kauniista sanoistasi <3 Nyt kuuntelen sydäntäni, välillä se vain on vaikeaa, kun on paljon ääntä ympärillä. Siksi kyselenkin muiden ajatuksia, jotta voisin peilata ajatuksiani.