Ero jonka syytä ei tajua.

[QUOTE="Hmm";30271757]Mutta jos olet jo keskustellut vaikkei se ole mennyt perille olet tehnyt voitavasi. Siinä on vissi ero vai?!?! Se ettei sano mitään on juttu erikseen. Ehkä nyt oletat että kaikki naiset ovat kuten eksäsi etteivät ymmärrä puhetta. Näin ei kuitenkaan ole.[/QUOTE]

No kyseinen tapaus ei kyllä varmasti tajunnut mitän olevan vialla, myös yhteisten tuttujen kysymykset tuli tätä väitettä todella paljon. Eli hän olisi voinut kirjoittaa suunnilleen samanlaisen tarinan kuin ap.

 

Olisit sanonut suoraan että et rakasta etkä halua jatkaa suhdetta. Piste.

 

Olisit sanonut suoraan että et rakasta etkä halua jatkaa suhdetta. Piste.

Vastaus olisi ollut. No kyllä sä voit oppia rakastamaan ja nyyhkis nyyhkis.

 

No menitkö sen jälkeen halaamaan tai jotain? Näytit siltä että olet pahoillas? Sanoit, että älä itke? Jos sanoit niin VIRHE!!! Nainen olettaa, että tunteita on muttet vaan osaa puhua niistä oikein.

Tai sitten hän vaan kertakaikkiaan sivuutti kaikeen, mitä ei haluannut uskoa.

 

[QUOTE="Mymy";30271958]No menitkö sen jälkeen halaamaan tai jotain? Näytit siltä että olet pahoillas? Sanoit, että älä itke? Jos sanoit niin VIRHE!!! Nainen olettaa, että tunteita on muttet vaan osaa puhua niistä oikein.

Tai sitten hän vaan kertakaikkiaan sivuutti kaikeen, mitä ei haluannut uskoa.[/QUOTE]

Nainen olettaa, että tunteita on.
Älä yleistä.
En tunne yhtäkään tuollaista naista.

 

Nainen olettaa, että tunteita on.
Älä yleistä.
En tunne yhtäkään tuollaista naista.

En yleistänyt, vaan arvelin, että kyseinen naine saattoi olla sellainen. Anteeksi epätarkkuus sanavalinnoissa. Minä kyllä tunnen tuontyyppisiäkin naisia.

 

Vastaus olisi ollut. No kyllä sä voit oppia rakastamaan ja nyyhkis nyyhkis.

Eli nainen oletti ja sinä oletit. Hän ei kuunnellut vihjauksia ja sinä et sanonut suoraan. Ok, tuo emäntä on ollut harvinaisen kovakorvainen, MUTTA sinunkin olisi pitänyt sanoa ihan suoraan "Haluan erota, tämä oli nyt tässä". Ei mitään "en usko että tästä nyt ehkä välttämättä ikinä mitään tulee, minä taidan vaan olla tällainen" tuubaa. Sen kuulee vaaleanpunaisten silmälasien läpi helposti väärin.

 

Moi, aloittaja tässä... kiitos kaikille näkökannoista ja tsemppauksista. Tilanne ei ole muuttunut miksikään Yhteydenpito taitaa oikeasti olla lopullisesti poikki eikä minkäänlaista "loppusoittoa" tälle oopperalle nyt sitten tule. Tässä sammui valot ja orkesteri hiljeni kuin veitsellä leikaten kesken aarian. Hämmentynyt yleisö eli minä saa poistua salista ilman selityksiä sitten kun huvittaa. En vain pysty. Olen itkenyt silmät turvoksiin.

Vaikea kuvitella mitä hän olisi voinut minusta sitten saada tietää sellaista että tuolla lailla pisti poikki. Ei tule mitään mieleen mikä voisi aiheuttaa tuollaisen reaktion. Olen ollut mielestäni aika tavallista ja nuhteetonta elämää elävä akka. En ole tehnyt koskaan mitään mistä joku voisi ruveta analysoimaan että olisin valehtelija tai pettäjä. Mulla ei oo koskaan ollut edes yhtään one night standia. En mä silti mikään tylsimys ole, seksiä meillä oli taatusti yli oman tarpeen eikä kumpikaan jäänyt vaille mitään spesiaalia mitä halusi.

Siitä oon kyllä eri mieltä että selityksettä lähteminen olis jotenkin armeliaampaa. Siinä ajatuksessa on mun mielestä takana hyppysellinen väärää altruismia. Siten saatetaan oikeuttaa oma pelkuruus. Ei se ainoa vaihtoehto sille ole toinen ääripää eli päin naamaa kunnon haukkuryöppy ja itsetunnon tallominen lattiakaivoon märkien karvojen sekaan. Jos pettyy seksiin, niin ei tartte sanoa että olet surkea nyhrääjä, vaan sen voi muotoilla kauniimmin, kaikenlaista diibadaabaa fyysisestä kemiasta ja intohimojen kohtaamisesta. Jos toinen on huumorintajuton, tylsä, ärsyttävä tai tärkeilijä, niin pahasti ettei sitä enää jaksa, senkin voi muotoilla nätimmin. Luonteiden yhteensopivuus, henkinen kemia yms. ovat sopivia sanoja tähän. Sanahelinältähän nuo kaikki jätetyn korvaan kuulostavat mutta ainakin on osoittanut sen verran kunnioitusta ja kiitollisuutta yhteisestä ajasta että kertoo. Rehellinen tulee olla: jos ongelma on seksielämä, sitten kerrotaan että ongelma oli seksielämä, muttei tallota toista. Tollaset selityksettähäipymiset säästetään kusipäille, alistajille, pettäjille ja sensellaisille ihmispaskoille.

Että tämmöstä sitten. Yks tuttu arveli, että kyseessä voi olla puhdas paniikki, mikä voi joillekin tulla. Apua, tää elämä on nyt tässä, tää on totta, tää parisuhde on päällä joka päivä, mulla on toisen ihmisen tunteet vastuulla joka päivä. Tollanen voi tulla perhevaiheessakin ja sitten lähdetään pakoon paitsi puolisoa myös lapsia. Vaikka niitä rakastaakin, ja vaikkei mitään ongelmia olis varsinaisesti ollutkaan, niin tulee vaan yhtäkkiä mieleen että apua, "tää ohimenevä, onks tää mun elämä".

Jos uskoisin kohtaloon, niin aattelisin että tämä oli mulle ihan tarkoituksellinen opetus. Kun nyt kattoo elämää taaksepäin, niin kaikki on aina mennyt jotenkin hirveän helposti ja pehmeästi. Ihan kuin joku läiskäsis avarilla naamalle että noni tyttö, näinkin voi käydä, ellet pidä varaas ja olet vaan sinisilmänen ja rakastunut. Kyynistyäkö tässä nyt sitten pitäisi.

 

Kun ei se aina toimi noin, esim omassa tapauksessa mä sanoin että mä en ole varma haluanko yleensä olla suhteessa. Vastaus oli että ei se haittaa vaikket haluaisikaan mä voin odottaa sua.

Toinen keskustelu.. Mua vaivaa se että sulla ei ole mitään mielipiteitä mistään ja mä en halua sellaista suhdetta!
Mä voin muuttua, hei mä teen mitä vaan itku sniff nyyhkis itsesääliä koko rahalla.

3 keskustelu. EI tää meidän juttu etene, ja mä uskon että johtuu ihan musta etten edes halua edestä nyt sun tai kenenkään muun kanssa pidemmälle.
Vastaus, ei tullut mitään, mutta 15min tästä mimmi katseli asuntosivuja ja selitti yhteiseen kämppään muutosta.


EI vaan mennyt millään päähän että mä en a. rakasta sitä b. että mä en ole varma suhteesta.

Kaikille helpoin tapa oli toimia julmasti.

Tai jospa olisit sanonut ettet rakasta häntä ja haluat erota.

 

Ja ap, eiköhän kyse ole "vain" siitä ettei mies rakasta sinua. Kyllä suurimman osan kohdalla rakkaus saa jaksamaan vuosikymmeniä vaikka joku paniikki välillä tulisikin.

 

Olisit nyt laittanu sen kaverin selkä seinää vasten.

Nii ja laita nyt vielä joku viesti, että toivot hänen edes sanovan, jos kyse on jostain mitä joku on väittäny sinun tehneen. Ihmisiä on myös sellaisia jotka puolihuvikseen haluavat sotkee toisten elämän.

Mutta toisaalta tollanen "kaikkea" hyvää viittaisi ennemmin pettämiseen.
Mutta voin kertoa, kyllä noista selviää hengissä Vaikka se nyt sattuukin, mutta se unohtuu viimeistään sit kun tapaa sen oikean. Sydän on sitä varten että sitä käytetään

 

Mulle tulee mieleen, että mies luulee sinun pettäneen. Jos on kuullut jonkun juorun, vaikkapa kaverinsa on nähnyt näköisesi naisen muhinoimassa toisen miehen kanssa ja luullut naista sinuksi. Olen kuullut, että pettämiseen jotkut reagoisivat näin eivätkä haluaisi petturin kanssa asiaa ollenkaan selvitellä. Siinä on vaan se riski, että mitä jos varmaksi luultu tieto ei olekaan totta.

 

Kurja juttu. Mutta pari asiaa olisin tehnyt toisin. En missään nimessä olisi soittanut äidiklensä! Enkä olisi päästänyt kotiini mitään kaveria tavaroita hakemaan. Itse ptitää tulla hakemaan tavaransa tai olkoon ilman.

 

Siitä oon kyllä eri mieltä että selityksettä lähteminen olis jotenkin armeliaampaa. Siinä ajatuksessa on mun mielestä takana hyppysellinen väärää altruismia. Siten saatetaan oikeuttaa oma pelkuruus. .

Eli ennemmin sä olisit kuullut vaikka litannian, mä en pidä sua enää viehättävänä, eikä sun kanssa voi keskustella kun olet tyhmä kuin saapas.. Sun nauru on alkanut ärsyttää ja sun kanssa seksikin on ihan paskaa.

Ton mun keissin spekuloijille tiedoksi että en koskaan sanonut rakastavani kyseistä naista.. Eli tämä oli hänellä tiedossa, mikään vihje tai suoraan puhuminen ei upponnut..
Ja mä ainakin koen helvetin vaikeaksi puhua ihmiselle eroamisesta jos saman tien syöksytään sänkyyn itkemään eikä haluta keskustella, seuraavan kerran kun näkee niin ollaan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

 

Ja ap, eiköhän kyse ole "vain" siitä ettei mies rakasta sinua. Kyllä suurimman osan kohdalla rakkaus saa jaksamaan vuosikymmeniä vaikka joku paniikki välillä tulisikin.

Juuri näin. Mies ei vain sitä syystä tai toisesta saanut sanottua sinulle suoraan. Ilmeisesti halusi välttyä kohtaukselta.

 

Minä luulen että meis on löytänyt toisen naisen
Aika harvoin kukaan niin paniikkiin menee,että tekisi tuollaisen tempun.Ihan tyhmää spekulaatiota.
Yleisesti ottaen, jos mies jotain ap:sta olisikin kuullut niin todennäköisesti sen haluaisi kuitenkin selvittää.

Kaikkein armeliainta tuossa tilnateessa siis hänen mkielestään vain kadota. Tyhmää mutta minkäs voi,ei ketään voi pakottaa? Tiedätkö ap onko miehen elämässä mukana esim.exiä joista tämä voisi johtua? vanha rakkaus palaa taas tms?

 

Eli ennemmin sä olisit kuullut vaikka litannian, mä en pidä sua enää viehättävänä, eikä sun kanssa voi keskustella kun olet tyhmä kuin saapas.. Sun nauru on alkanut ärsyttää ja sun kanssa seksikin on ihan paskaa.

Ton mun keissin spekuloijille tiedoksi että en koskaan sanonut rakastavani kyseistä naista.. Eli tämä oli hänellä tiedossa, mikään vihje tai suoraan puhuminen ei upponnut..
Ja mä ainakin koen helvetin vaikeaksi puhua ihmiselle eroamisesta jos saman tien syöksytään sänkyyn itkemään eikä haluta keskustella, seuraavan kerran kun näkee niin ollaan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Voi sanoa, etten välitä sinusta enää ja haluan erota. Jos et puhu erosta, niin ei toinen silloin välttämättä ymmärrä, että haluat erota. Ei toista tarvitse tahallaan satuttaa, mutta asioista voi silti puhua niiden oikeilla nimillä.

 

Voi sanoa, etten välitä sinusta enää ja haluan erota. Jos et puhu erosta, niin ei toinen silloin välttämättä ymmärrä, että haluat erota. Ei toista tarvitse tahallaan satuttaa, mutta asioista voi silti puhua niiden oikeilla nimillä.

Voihan sitä sanoa joo, mutta ei ketään pysty pakottamaan ymmärtämään tuota lausetta... Tää tapaus oli ihan omanlaisensa en ole yhtä pahasti ripustautuvaa henkiöä vielä nähnyt, enkä olisi yhtään ihmetellyt vaikka tämä tapaus olisi eron jälkeen alkanut vainoamaan mua.

 

Aloittajalle :hug: ja kovasti voimia eroprosessin läpikäyntiin. Sure surusi rauhassa ja jatka elämää eteenpäin. Suhteen päättyminen on vaikeaa, varsinkin kun se tulee ilman ennakkovaroitusta. Puolisosi on tavallaan jo käynyt tämän prosessin läpi ja ehkä sen vuoksi hänellä ei ole voimia käydä samaa asiaa uudestaan läpi sinun kanssasi ja ottaa kaikkea henkistä kuormitusta vastaan.
No, onko reilua moinen käytös sinua kohtaan? Ei tietenkään ole. Elämä harvoin kohtelee meitä reilusti.
Vastauksia tuskin ikinä tulet saamaan. Kaikki asiat eivät johdu sinusta. Puolisolla voi olla myös omia läpikäymättömiä asioita painolastina.
Itsellä on kaksi tälläista suhteen päättymistä. Edellisenä päivänä kaikki on näennäisesti hyvin ja seuraavana päivänä mies häipyy kuin pieru Saharaan.

 

No se nyt vaan ei yksinkertaisesti rakastanut sinua, ja halusi juosta pakoon selittämättä tunteitaan. Onkos sillä sitten niin väliä, miten sen asian ilmaisee; joko sanoilla tai teoilla?

Ei toi nyt sitte kuitenkaa mitään tosi irakkautta ole ollut, kun toinen karkaa noin, eli mies on esittänyt sinulle että oli kiinnostunut ja rakastunut, mutta todellisuudessa ei ollutkaan. Ehkä jopa tapasi toisen naisen? Ei voi tietää. Mutta turhaan sillä vaivaat päätäsi, sun täytyy nyt vaan tajuta että olit itse ihastunut kusipäiseen mieheen, ja luotit väärään tyyppiin. Jatka elämääsi, turhaan sinä tuollaisen perään itket.

 

Mun tapauksessa mies lähti baariin ja mä jäin kotiin kun oli työpäivä edessä. Ei tullu yöksi kotiin, seuraavana päivänä soitti ootko heränny töihin ja sen jälkeen oliki toisen muijan kanssa baarissa. Työkaverinsa sitte kertoi että vei sen muijan kotiinsa ja pani sitä. Kun kysyin mitä on tapahtunu ni sanoi että oli paha olla mun kanssani.Illalla oli vielä niin rakastunu ja kaikki hyvin.Takasinhan se ryömi muutaman kuukauden kuluttua kun ei taivas auennutkaan ja aina vuosien varrella väliin heivaan sen kun on menossa millon mikäkin naissuhde.

 

Mun tapauksessa mies lähti baariin ja mä jäin kotiin kun oli työpäivä edessä. Ei tullu yöksi kotiin, seuraavana päivänä soitti ootko heränny töihin ja sen jälkeen oliki toisen muijan kanssa baarissa. Työkaverinsa sitte kertoi että vei sen muijan kotiinsa ja pani sitä. Kun kysyin mitä on tapahtunu ni sanoi että oli paha olla mun kanssani.Illalla oli vielä niin rakastunu ja kaikki hyvin.Takasinhan se ryömi muutaman kuukauden kuluttua kun ei taivas auennutkaan ja aina vuosien varrella väliin heivaan sen kun on menossa millon mikäkin naissuhde.

Ymmärsinkö mä nyt oikein? Sä olet edelleen tään tyypin kanssa? :O

 

Helppoahan se on tuntematonta haukkua vellihousuksi yms. Mutta pitäisi osata muistaa se, että joskus tuollainen tapa päättää suhde on armollisin.
Tuolla miehellä on voinut olla paljonkin asioita, joista ollut epävarma ja lopulta tajunnut ettei voi koskaan niiden toisessa häiritsevien tekijöiden vuoksi olla täysin onnellinen & rakastava. On vain yrittäny ja siinä ilmeisesti hyvin onnistunut pitämään tuon naisen tyytyväisenä. Itseään on kuitenkin ensin ajateltava loppupeleissä.. jotta molemmat olisivat onnellisia suhteessa.

Olisiko ap tyytyväinen jos mies oli pamauttanut vasten kasvoja kaikki ne syyt, jotka johtivat eropäätökseen?
Ulkoiset ja henkiset "viat" esimerkiksi? Sitten voisi ulista miten se mies oli pinnallinen, nyt on itsetunto murusina blaablaa.. Makuja on monia ja meille paasataan miten niin ei saisi olla vaan pitäisi tykätä melkein mistä vaan.... sitten voi käydä näin ettei joku olekaan kivasta luonteesta huolimatta se sopiva puolisoehdokas. Hyvä ehkä tajuta se ajoissa eikä vasta lapsien tultua parisuhteeseen.

Minulle on kerran aika kovin sanoin kerrottu kaikki syyt. Se ei ollut kovin mieltä ylentävää. olisi ollut parempi silloin nuorena vaan ihmetellä hetki toisen katoamista ja se siitä.

Aina se totuus ei ole omille korville siis parhainta kuultavaa. Uskokaa pois. Ap:lle on parempi ja sopivampi mies jossain, joka vilpittömästi pitää juuri hänenlaistaan naista täydellisenä.

Mut on jätetty samalla tavoin (luullakseni onnellisesta) neljän vuoden parisuhteesta yhtäkkiä. Me vannottiin rakkautta vielä kolme viikkoa ennen tapahtunutta. Itse koin, että minulle oli tärkeää tietää eron syyt. Koska jos en saa tietää eron syitä, koen että en voisi mitenkään vaikuttaa tulevaisuuteen jatkossa. Miten saada turvallinen tunne seuraavissa suhteissa, jos ei tiedä mikä meni pieleen edellisessä? Miten voisin oppia näitä parisuhdetaitoja, jos en saa niistä palautetta? Itse koen, että eron syitä luetellessa on parempi keskittyä siihen, mikä parisuhteessa meni pieleen, eikä toisen vajavaisuuksiin ja siihen mikä toisessa ei miellytä. Meillä kaikilla on näitä huonoja puolia. Suhteessa tärkeää onkin, miten yhdessä luovitaan molempien virheiden ja vajavaisuuksien kanssa. Kun mietitään eroa tai kerrotaan toiselle halusta erota, on siis tärkeää olla syyllistämättä liikaa toista, vaan miettiä asiaa molempien toiminnan kannalta. Parisuhteessa on kaksi ihmistä, eikä sen epäonnistumisesta voi syyttää vain toista. Molempien on syytä ottaa vastuuta suhteen aikana, mutta myös sen päättyessä.