ERO ja pieni VAUVA,apuja ja neuvoja kaipaan...

[ap]

Tällä seuraavalla ei sitten ole mitään tekemistä tasa-arvon tai sen vastaisuuden kanssa, olen suuri tasa-arvon kannattaja, niin miesten kuin naisten oikeuksien.

Tässä on nimittäin kyse LAPSEN oikeuksista. Noin pienen ei pitäisi olla äidistänsä erossa mielellään yhtään, ei VARSINKAAN öitä. Eli isä voisi tulla äidin luo tapaamaan (mutta äidin on sitten osattava antaa isälle tilaa ja olla vetämättä riitoja tähän mukaan) tai sitten isä ottaa ihan muutamaksi tunniksi.

Et vissiin imetä? Kuvittele silti imettäväsi. Lapsi voi siis olla pois luotasi yhden imetysvälin. Sitä enemmän on lapsen kannalta liikaa.

itseasiassa imetän edelleen tosin en täysimetä mutta esim yöt menee aina imettäessä(lapsi herää vielä usein öisin)ja on se minulle yhtä pumppaamista kumminkin...

 

[afis]

Tällä seuraavalla ei sitten ole mitään tekemistä tasa-arvon tai sen vastaisuuden kanssa, olen suuri tasa-arvon kannattaja, niin miesten kuin naisten oikeuksien.

Tässä on nimittäin kyse LAPSEN oikeuksista. Noin pienen ei pitäisi olla äidistänsä erossa mielellään yhtään, ei VARSINKAAN öitä. Eli isä voisi tulla äidin luo tapaamaan (mutta äidin on sitten osattava antaa isälle tilaa ja olla vetämättä riitoja tähän mukaan) tai sitten isä ottaa ihan muutamaksi tunniksi.

Et vissiin imetä? Kuvittele silti imettäväsi. Lapsi voi siis olla pois luotasi yhden imetysvälin. Sitä enemmän on lapsen kannalta liikaa.

itseasiassa imetän edelleen tosin en täysimetä mutta esim yöt menee aina imettäessä(lapsi herää vielä usein öisin)ja on se minulle yhtä pumppaamista kumminkin...

Anteeks oletukseni, mä vaa ajattelin, että et sä voi olla lapsesta niin paljon erossa jos imetät mutta kauheeta, että joudut sinä sitten pumppailemaan, lapsi joutuu sen yhden yön olla ihan erilaisessa ympäristössä ilman rintaa ihan unenpöpperöisenä...

Yks imetysväli on sopiva erossaoloaika lapselle/äidille, ehkä itsekin tunnet sen...? Että alkaa ahdistamaan, kaipaat lasta, kun se aika menee umpeen...?

Jaksuja :hug:

 

[ap]

ethän voinut tietää..
mutta on tää rankkaa....onneksi on tuo päivänsäde mistä äiti saa hirmuisesti voimia <3
lapsi on niin kiltti ja ihaninta mitä maa päällään kantaa vaikka kuinka väsyttää niin sen hymyt ja naurut pitää minut pystyssä aina vaan=)
kaiken kukkuraksi mies ja hänen vanhempansa yrittävät saada meitä muuttamaan pois tästä asunosta jotta he voisivat asua tässää...
kuka isovanhempi oikeasti haluaa viedä lapsenlapseltaa kodin???

 

[persikkatassu]

Miun puolivuotias olis saanu olla max. 3 tuntia poissa. Ilman rintamaitoa ei olis ollu kellään kivaa sitä pitempään ja pullosta hän ei juo. Kohta alkaa eroahdistus kovenee jne. Ei hyvä. Mies kattokoon lasta siun luona.

 

[persikkatassu]

Se vielä, että voimia siulle kovasti!

 

[Sirkkeli]

Onpas siulla ikävä tilanne

Mutta tuohon lapsen ja isän tapaamiseen. Minä erosin lapsen ollessa puolivuotias. Tapaamiset hoidettiin meillä, Lapse isä sai tulla silloin kun halusi/ehti katsomaan lastaan. Eli kävi monta kertaa viikossa tunnin/pari meillä.

Lapsi kun oli noin vuoden ikäinen, niin isä otti hänet välillä omaan kotiinsa muutamaks tunniks, sen lisäks että hilppas meillä lasta kahtomassa.

Yökyläilyt isän luona tulivat 2-3 vuoden iässä, en nyt muista tarkkaan. Meillä ei ikinä ole ollut mitään säännöllistä tapaamisaikaa, vaan ollaan keskenään sovittu. Tai siis oli papereis lastenvalvojalla tehtynä että 2 iltaa viikossa, ei yöksi. Se sama paperi on vieläkin voimassa, vaikka lapsi on jo 10 vuotias

Mutta siis joo, nyt kun lapsi on 10-vuotias, isä käy edelleen meillä kahvilla, lapsi käy monta kertaa viikossa isällään. Saa mennä yöks milloin haluaa jne.

Voi kun se siun lapsen isä tulisi järkiin, ei ole hyvä noin pientä yökylään laittaa... isänkään luo. Ei se pieni ymmärrä, miksi joutuu äitistä eroon
Mie kyllä ehdottomasti vaatisin, että isä ottaa vain muutamaksi tunniksi kerrallaan, yökyläilyt vasta joskus lähempänä 2 v.

 

[Sirkkeli]

Ja anna mennä isän ja muiden puheet ohi korvien, sanot vaan laalaalaa kun se rupeaa nälvimään . Kyllähän sä itse tiedät ja huomaat mikä on lapsellesi parasta!

 

[ap]

mutta voinko nyt yhtäkkiä kieltää yökylät kun olen sen muutamia kertoja sallinut???vai vetoaako mies siihen las.valvojalla että kun ensin annoin ja kaikki meni hyvin niin miksi ei muka nyt saisi???

 

[ap]

hän kun ei siis usko että lapsi takertuu nykyään koko ajan minuun ja en ees vessaan usein pääse ilman lasta..minä muka vaan valehtelen ja käytän lasta pelinappula kun ehdotan että ottaisi kerran vkossa illaksi lapsen ja toki saa kävelylle viedä tai täällä käydä..mutta en halua antaa lasta sinne jotta he saavat leikkiä perhettä..

 

[B]

mutta voinko nyt yhtäkkiä kieltää yökylät kun olen sen muutamia kertoja sallinut???vai vetoaako mies siihen las.valvojalla että kun ensin annoin ja kaikki meni hyvin niin miksi ei muka nyt saisi???

Tietysti voit kieltää, sun on ajatltava nyt lapsesi parasta! Nuo tapaamisasiat olis tosiaan hyvä sopia lastnvalvojan (vai mikä se nyt on) kanssa. Tsemppiä ja voimia sulle ja vauvalle! :hug:

 

[afis]

mutta voinko nyt yhtäkkiä kieltää yökylät kun olen sen muutamia kertoja sallinut???vai vetoaako mies siihen las.valvojalla että kun ensin annoin ja kaikki meni hyvin niin miksi ei muka nyt saisi???

Voit kieltää, ihan hyvin. Kyse on LAPSEN oikeuksista, ei isän. Kaikki nimenomaan EI ole mennyt hyvin. Kaikki psykologian tutkimus yms puoltaa sinun kantaasi. Noin pienen vauvan ei tulisi olla erossa ensisijaisesta hoitajastaan joka tässä tapauksessa on hyvin luonnonmukaisesti sinä, lapsen äiti.

 

[B]

mutta voinko nyt yhtäkkiä kieltää yökylät kun olen sen muutamia kertoja sallinut???vai vetoaako mies siihen las.valvojalla että kun ensin annoin ja kaikki meni hyvin niin miksi ei muka nyt saisi???

Voit kieltää, ihan hyvin. Kyse on LAPSEN oikeuksista, ei isän. Kaikki nimenomaan EI ole mennyt hyvin. Kaikki psykologian tutkimus yms puoltaa sinun kantaasi. Noin pienen vauvan ei tulisi olla erossa ensisijaisesta hoitajastaan joka tässä tapauksessa on hyvin luonnonmukaisesti sinä, lapsen äiti.

Näin juuri! Pysy vaan lujana, muista että sun täytyy pitää pienesi puolia!

 

[clivia]

hän kun ei siis usko että lapsi takertuu nykyään koko ajan minuun ja en ees vessaan usein pääse ilman lasta..minä muka vaan valehtelen ja käytän lasta pelinappula kun ehdotan että ottaisi kerran vkossa illaksi lapsen ja toki saa kävelylle viedä tai täällä käydä..mutta en halua antaa lasta sinne jotta he saavat leikkiä perhettä..

Vähän nyt kuultaa läpi mustasukkaisuutesi,tuo en halua antaa lasta sinne jotta he saavat leikkiä perhettä.
Mies on valintansa tehnyt ja haluaa elää jonkun muun kanssa kuin sinun,ikävä tilanne mutta tosiasia etkä voi kieltää häntä viemästä lasta sinne ja vaatia tapaamaan lasta sinun luonasi myöhemminkään.
Toki lapsi on vielä tosi pieni olemaan kolmea iltaa pois eikä tuon ikäisen pidä olla vielä aikoihin poissa äidin luota öitä.
Positiivista asiassa on kuitenkin se että lapsen isä haluaa niinkin paljon pitää lasta luonaan,kertoo siitä että ainakin hänestä välittää.
Vaikka sinusta tuntuu nyt pahalta antaa lasta sinne ja itse ikävöit,ajattele miten hyvä se on lapselle että isä on kiinnostunut ja haluaa osallistua hänen hoitamiseensa ja kasvattamiseensa.
Ymmärrän kyllä että varmasti on katkeruutta ilmassa tuollaisen eron jälkeen mutta yritä olla käyttämättä lasta pelinappulana.
Miehen ja uuden kumppanin suhteen pituudesta en tiedä onko se ollut olemassa jo ennen lapsen syntymää ja kuinka kauan mutta hyvin näkyy uusi kumppanikin hyväksyvän lapsen kun lapsi siellä niinkin usein on.
Toki lapsi takertuu ja kaipaa mutta meillä ainakin se äidin ja isän molempien kaipaus on jatkunut koko 7 vuotta mitä erosta on kulunut nuorimmaisen kohdalla joka oli kolmevuotias kun erottiin.
Valitettavasti omat lapseni ovat olleet niitä pelinappuloita jonka vuoksi heistä ei koskaan tule ehjiä ihmisiä vaan todennäköisesti juoksevat terapioissa vuosikaudet eikä pahimmassa tapauksessa koskaan pääse asiasta yli.En vaan osannut pitää heidän puoliaan tarpeeksi ajoissa ja sen asian kanssa joudun elämään joka päivä kuolemaani asti itseäni syyttäen.
Sen vuoksi sanon että aina kannattaa yrittää joustaa kohtuuden rajoissa,jos isä on normaalijärkinen ihminen joka kykenee huolehtimaan lapsesta ja käyttäytyy asiallisesti,anna hänen tavata lasta paljon.Siitä lähtee lapsen ja isän suhde kasvamaan ja kehittymään,sinä saat lapsen kasvaessa myös vapaa-aikaa itsellesi ja saat nauttia siitä että on olemassa aina se isä joka huolehtii ja jolle voit lapsen antaa turvallisin mielin.
Niitäkin hetkiä kun tulevaisuudessa tulee eteen että kaipaat lepoa siitä vastuusta ja hoitamisesta.

 

[ap]

hän kun ei siis usko että lapsi takertuu nykyään koko ajan minuun ja en ees vessaan usein pääse ilman lasta..minä muka vaan valehtelen ja käytän lasta pelinappula kun ehdotan että ottaisi kerran vkossa illaksi lapsen ja toki saa kävelylle viedä tai täällä käydä..mutta en halua antaa lasta sinne jotta he saavat leikkiä perhettä..

Vähän nyt kuultaa läpi mustasukkaisuutesi,tuo en halua antaa lasta sinne jotta he saavat leikkiä perhettä.
Mies on valintansa tehnyt ja haluaa elää jonkun muun kanssa kuin sinun,ikävä tilanne mutta tosiasia etkä voi kieltää häntä viemästä lasta sinne ja vaatia tapaamaan lasta sinun luonasi myöhemminkään.
Toki lapsi on vielä tosi pieni olemaan kolmea iltaa pois eikä tuon ikäisen pidä olla vielä aikoihin poissa äidin luota öitä.
Positiivista asiassa on kuitenkin se että lapsen isä haluaa niinkin paljon pitää lasta luonaan,kertoo siitä että ainakin hänestä välittää.
Vaikka sinusta tuntuu nyt pahalta antaa lasta sinne ja itse ikävöit,ajattele miten hyvä se on lapselle että isä on kiinnostunut ja haluaa osallistua hänen hoitamiseensa ja kasvattamiseensa.
Ymmärrän kyllä että varmasti on katkeruutta ilmassa tuollaisen eron jälkeen mutta yritä olla käyttämättä lasta pelinappulana.
Miehen ja uuden kumppanin suhteen pituudesta en tiedä onko se ollut olemassa jo ennen lapsen syntymää ja kuinka kauan mutta hyvin näkyy uusi kumppanikin hyväksyvän lapsen kun lapsi siellä niinkin usein on.
Toki lapsi takertuu ja kaipaa mutta meillä ainakin se äidin ja isän molempien kaipaus on jatkunut koko 7 vuotta mitä erosta on kulunut nuorimmaisen kohdalla joka oli kolmevuotias kun erottiin.
Valitettavasti omat lapseni ovat olleet niitä pelinappuloita jonka vuoksi heistä ei koskaan tule ehjiä ihmisiä vaan todennäköisesti juoksevat terapioissa vuosikaudet eikä pahimmassa tapauksessa koskaan pääse asiasta yli.En vaan osannut pitää heidän puoliaan tarpeeksi ajoissa ja sen asian kanssa joudun elämään joka päivä kuolemaani asti itseäni syyttäen.
Sen vuoksi sanon että aina kannattaa yrittää joustaa kohtuuden rajoissa,jos isä on normaalijärkinen ihminen joka kykenee huolehtimaan lapsesta ja käyttäytyy asiallisesti,anna hänen tavata lasta paljon.Siitä lähtee lapsen ja isän suhde kasvamaan ja kehittymään,sinä saat lapsen kasvaessa myös vapaa-aikaa itsellesi ja saat nauttia siitä että on olemassa aina se isä joka huolehtii ja jolle voit lapsen antaa turvallisin mielin.
Niitäkin hetkiä kun tulevaisuudessa tulee eteen että kaipaat lepoa siitä vastuusta ja hoitamisesta.

tottakai olen katkeramustasukkainen,etkö itse olisi jos sinut olisi jätetty toisen naisen takia pienen vauvankanssa?
joo en voi myöhemmin siihen vaikuttaa,mutta nyt voin vaikuttaa siihen miten ja missä he tapaavat,luin juuri viime yönä juuri ensimmäisestä vuodesta vauvan kanssa ja vauvan kiintymys ja luottamus suhteen luomisesta ja siinä korostettiin 1 vuoden tärkeyttä ja pointtia että lasta ei vietäisi pois äidin luota kuin sillon kun on pakko...

 

[ap]

ja onhan lapsen isä hyvä isä sillon kuin tahtoo mutta tuppaa liaan usein olla tapana tuo pilven pössyttely...ja ihan myös silloin kin kun on lapsen kanssa..

 

[ap]

en ollut väärässä tuossa perheen leikkimisessä..tänään kun puhutiin et tapaa lastaan täällä niin kysyi heti että niin saanko tuoda sitten tämän naisen mukaan tänne minun kotiini..juuh ei..jos isä oikeasti haluaisin vauvaansa tavata niin mixi tämä uusi nainen pitää raahata mukana???
eli kyllä hieman tuntuu oudolta..