Erityislasten vanhemmille kysymys

[apua-papua]

Lapseni on integroidussa päiväkotiryhmässä eli siinä on sekä "normaaleja" että erityislapsia. Haluaisin kysyä yhden erityislapsen käytöksestä tai siis siitä, että tarvitseeko mun suvaita sitä.

Oma lapsi ja muutama muu innostuivat syksyllä käyttämään erästä sanaa, joka on ihan harmiton ruoan nimi, mutta lasten kielessä siitä tuli eräänlainen tuhma sana. Käytän tässä oikean sanan sijasta mustikkapiirakkaa.

Joka tapauksessa, jossakin vaiheessa poikani "Matti" tuli herkäksi ja pahoitti mielensä, kun häntä sanottiin mustikkapiirakaksi. Otin asiasta yhteyttä päiväkotiin, he seurasivat tilannetta ja päättivät, että mustikkapiirakkaa ei saa huudella enää ollenkaan.

No, ns. normaalit lapset lopettivat sanan käyttämisen, mutta eräs erityislapsi, "Teppo" huutelee sitä edelleen (yli kuukausi kiellon jälkeen) aina, kun tuon Matin päiväkotiin: "Matti on mustikkapiirakka".

En nykyään edes yritä peittää ärsytystäni (ainoastaan raivoani) vaan sanon Tepolle itse, että lopettaa nimittelyn. Viimeksi eräs hoitaja sanoi, että Teppo on hidas oppimaan ja Matin (3 vuotta!) pitäisi vain olla välittämättä.

Mä ymmärrän sen, että Teppo on hidas oppimaan, mutta miksi ihmeessä mun 3-vuotiaalta vaaditaan olemaan välittämättä nimittelystä, joka loukkaa?

 

[vieras]

Et sä voi alkaa toisten lapsille sanomaan mitään päiväkodissa. Se on hoitajien tehtävä ja he tekevät niin kuin parhaaksi katsovat. Ovat sentään koulutettuja ammattilaisia ja tietävät lapsesta muutakin kuin että hän on erityislapsi.

 

[vicy]

Tuo on hankala tilanne, koska toden näköisesti tuo nimittely on Tepon ongelmista pienimpiä ja siksi siihen ei jakseta/haluta kiinnittää niin paljon huomiota... ja siksi tuohon asiaan on todella vaikea puuttua/ korjata tilannetta...

 

[häh]

Kyllähän Matin täytyy oppia sietämään tollastakin, et voi häntä aina pumpulissa pitää.
Eiköhän toi nimittelykin lopu kun siihen ei vaan kiinnitä huomiota.
Ja jos sana on oikeesti joku ruuan nimi niin eihän se ole oikeesti edes tuhma sana

Taitaa nyt olla Matin äiti joku curling-vanhempi

 

[Data]

Mikä on tuollainen harmiton sana, jota täällä ei voi sanoa? Joka tapauksessa sinulla on oikeus sanoa tuolle lapselle varsinkin silloin kun hän nimittelee.

 

[Data]

Kyllähän Matin täytyy oppia sietämään tollastakin, et voi häntä aina pumpulissa pitää.
Eiköhän toi nimittelykin lopu kun siihen ei vaan kiinnitä huomiota.
Ja jos sana on oikeesti joku ruuan nimi niin eihän se ole oikeesti edes tuhma sana

Taitaa nyt olla Matin äiti joku curling-vanhempi

En usko. Kenenkään ei tarvitse oppia olemaan välittämättä kiusaamisesta. Sitähän tuo on.

 

[curling-vanhempi joo]

luulen kanssa niin. Itselläni on erityislapsi (tosin täysin erilainen kuin Teppo...), mutta tiedän että tuollainen nimittely tietynlaisella erityislapsella ei poistu millään komentamalla... Ja jos se on teillä noin suuri ongelma niin suosittelen että vaihdat hoitopaikkaa.

 

[vieras]

Erityislapsille jää monesti asiat 'kiinni' ja niistä voi olla vaikea päästä eroon ja sinun komentelusi tuskin sitä auttaa, voi jäädä vielä pahemmin päälle. Monesti ihan huomiotta jättäminen tehoaa paremmin, kun erityislapsi huomaa, ettei sitä mitenkään noteerata.

Mutta osin oma lapsesi on ollut tuossa mukana, kun ovat tehneet siitä mustikkapiirakasta nimittelysanan. Selität lapsellesi, että se mustikkapiirakka on mustikkapiirakka, eikä mikään haukkumanimi. Samoin voit kertoa lapsellesi, että sen Tepon on vähän vaikea oppia sitä, kyllä integroidussa ryhmässä olevat lapset tuntevat toisensa ja oppivat äkkiä, mitä kukakin 'osaa' ja lohdutella häntä. Toisaalta tässä maailmassa joutuu paljonkin kaikenlaista oppia sietämään.

 

[tassu]

itselläni 4 v erityispoika joka on herkkä ,kyllä tasan pitää sanoa ja aina kun loukataan ,pikkuryhmissä opettellaan myös paljon tunteiden käsittelyä ja on tärkeetä että kaikkilla lapsilla on hyvä olla ..voimia sinne ,poju siirtyy intergroituun ryhmään keväällä silloin myös diagnoosi varmistuu.normiryhmässä tarhasa on sääntö lällättää saa mutta vaan niin kauan kun molemmilla on hauskaa jos toinen loukantuu niin silloin se on kiusaamista.

 

[ap]

Mustikkapiirakasta... Aikuisia naurattaa, mutta lapsille se on ihan oikeasti "ruma" sana, jolla nimitellään. Kyllä päiväkoti-ikäisille(kin) kehittyy omaa sanastoa, joka ei aukea ulkopuolisille.

Kuten sanottu, Tepolla on myös muita käytöshäiriöitä. Hän esim. potkii, tönii ja lyö toisia lapsia huvikseen, ei vain vihaisena. Sen mä kestän, koska fyysinen nahistelu kuuluu asiaan ja kuten sanottu, Teppo on erityislapsi. Ei häneltä voi vaatia yhtä paljon kuin toisilta lapsilta.

Teppo kuulemma pitää Matista todella paljon ja puhuu hänestä kotona. Voisi siis ajatella, että nimittely on Tepon tapa osoittaa "rakkautta". Motiivit siis eivät välttämättä ole pahoja, mutta seuraukset ovat. Matti ei ikinä kerro Teposta mitään positiivista tai edes neutraalia. Jos kuulen, että Matti ja Teppo ovat leikkineet yhdessä kivaa leikkiä ja yritän sitten kysellä Matilta yksityiskohtia, niin vastaus on aina tyyliä: Teppo sanoi minua mustikkapiirakaksi/ Teppo löi jms.

 

[tassu]

mä kutsun sitä päälle jäämistä eli toistoa junnamiseksi meidän pojulla jää junnaa sanat ,mutta osaa onneksi olla empattinen joka on ihana ominaisuus

 

[ap]

Mikä on tuollainen harmiton sana, jota täällä ei voi sanoa? Joka tapauksessa sinulla on oikeus sanoa tuolle lapselle varsinkin silloin kun hän nimittelee.

En kerro sitä siksi, että viimeistään siinä vaiheessa jokainen päiväkodin työntekijä ja lasten vanhemmat tietävät tapauksen. On sen verran harvinaisempi ruokalaji.

 

[vieras]

Olisipa meilläkin noin pieni ongelma Meidän pk-ryhmässä ongelmana erityislapsilla potkiminen, lyöminen jne.

 

[Data]

Mikä on tuollainen harmiton sana, jota täällä ei voi sanoa? Joka tapauksessa sinulla on oikeus sanoa tuolle lapselle varsinkin silloin kun hän nimittelee.

En kerro sitä siksi, että viimeistään siinä vaiheessa jokainen päiväkodin työntekijä ja lasten vanhemmat tietävät tapauksen. On sen verran harvinaisempi ruokalaji.

Ok. Ainakin tämän toisen pojan ongelmasta kannattaa ottaa selvää ja tutustua kirjallisuuteen. Sen jälkeen kerrot pojallesi hänen ymmärryksensä mukaisesti erityislapsen ongelmasta. Tieto yleensä lisää suvaitsevaisuutta näissä asioissa. Poikasi ehkä osaa suhtautua nimittelyyn paremmin, jos tietäisi mistä se johtuu.

 

[ap]

Tässä ei enää ole kyse vain siitä, että Matti pahoittaa mielensä päivittäin, vaan myös siitä, että miten opetan Mattia puolustautumaan verbaalisesti? Jonakin päivänä joku muu kuin erityislapsi nimittelee ja huomiotta jättäminen ei todellakaan lopeta nimittelyä normaalien lasten taholta.

 

[ap]

Mikä on tuollainen harmiton sana, jota täällä ei voi sanoa? Joka tapauksessa sinulla on oikeus sanoa tuolle lapselle varsinkin silloin kun hän nimittelee.

En kerro sitä siksi, että viimeistään siinä vaiheessa jokainen päiväkodin työntekijä ja lasten vanhemmat tietävät tapauksen. On sen verran harvinaisempi ruokalaji.

Ok. Ainakin tämän toisen pojan ongelmasta kannattaa ottaa selvää ja tutustua kirjallisuuteen. Sen jälkeen kerrot pojallesi hänen ymmärryksensä mukaisesti erityislapsen ongelmasta. Tieto yleensä lisää suvaitsevaisuutta näissä asioissa. Poikasi ehkä osaa suhtautua nimittelyyn paremmin, jos tietäisi mistä se johtuu.

Ai 3-vuotias?

 

[vieras]

Teppo kuulemma pitää Matista todella paljon ja puhuu hänestä kotona. Voisi siis ajatella, että nimittely on Tepon tapa osoittaa "rakkautta". Motiivit siis eivät välttämättä ole pahoja, mutta seuraukset ovat. Matti ei ikinä kerro Teposta mitään positiivista tai edes neutraalia. Jos kuulen, että Matti ja Teppo ovat leikkineet yhdessä kivaa leikkiä ja yritän sitten kysellä Matilta yksityiskohtia, niin vastaus on aina tyyliä: Teppo sanoi minua mustikkapiirakaksi/ Teppo löi jms.

Minä veikkaisin tuota Tepon mustikkapiirakka nimittelyä huomionhakuisuudeksi. Matti reagoi siihen, kuten myöskin sinä. Jos Tepolla jää vielä toisto päälle, niin siitä on tosi vaikea päästä eroon. Ei hän välttämättä edes miellä sitä kiusaamiseksi.

Neuvoisin juttelemaan niiden päiväkodin aikuisten kanssa siitä, kuinka paljon tuo häiritsee lastasi. Jos ryhmällä on oma elto, niin hänen kanssaan kannattaa juuri ottaa tuo puheeksi.

 

[ap]

Olisipa meilläkin noin pieni ongelma Meidän pk-ryhmässä ongelmana erityislapsilla potkiminen, lyöminen jne.

Kuten aiemmin kerroin, Teppo myös potkii, tönii, raapii ja lyö. Se on kuitenkin siinä mielessä hallinnassa, että aikuiset melko nopeasti puuttuvat siihen ja siirtävät lapsen syrjään. Se ei myöskään loukkaa tunteita samalla tavalla kuin nimittely.

 

[Data]

Mikä on tuollainen harmiton sana, jota täällä ei voi sanoa? Joka tapauksessa sinulla on oikeus sanoa tuolle lapselle varsinkin silloin kun hän nimittelee.

En kerro sitä siksi, että viimeistään siinä vaiheessa jokainen päiväkodin työntekijä ja lasten vanhemmat tietävät tapauksen. On sen verran harvinaisempi ruokalaji.

Ok. Ainakin tämän toisen pojan ongelmasta kannattaa ottaa selvää ja tutustua kirjallisuuteen. Sen jälkeen kerrot pojallesi hänen ymmärryksensä mukaisesti erityislapsen ongelmasta. Tieto yleensä lisää suvaitsevaisuutta näissä asioissa. Poikasi ehkä osaa suhtautua nimittelyyn paremmin, jos tietäisi mistä se johtuu.

Ai 3-vuotias?

He ymmärtävät yllättävän paljon asioita, kun heille selittää. Kielen vain pitää olla yksinkertaisempaa. Mutta yksinkertaisesti selittäminen vaatii kertojalta enemmän tietoa asiasta kuin monimutkaisesti selittäminen. Tosin minua moitittiin siitä, että selitin madonreikien toimintaa ja aika-avaruuden kaareutumista alle kymmenvuotiaalle. Mielestäni hän kuitenkin tajusi asian yhtä hyvin kuin moni aikuinen.

 

[vicy]

Tässä ei enää ole kyse vain siitä, että Matti pahoittaa mielensä päivittäin, vaan myös siitä, että miten opetan Mattia puolustautumaan verbaalisesti? Jonakin päivänä joku muu kuin erityislapsi nimittelee ja huomiotta jättäminen ei todellakaan lopeta nimittelyä normaalien lasten taholta.

ihan varmasti lopettaa! Ei kukaan jaksa kiusata/nimitellä jos kohde vaan kohauttaa hartioitansa ja jatkaa eteenpäin. Pahinta on se jos asioihin reagoi tai alkaa itkemään/provosoituu muuten nimittelystä! (puhun nyt siis esim. kouluikäisistä )

 

[ap]

Teppo kuulemma pitää Matista todella paljon ja puhuu hänestä kotona. Voisi siis ajatella, että nimittely on Tepon tapa osoittaa "rakkautta". Motiivit siis eivät välttämättä ole pahoja, mutta seuraukset ovat. Matti ei ikinä kerro Teposta mitään positiivista tai edes neutraalia. Jos kuulen, että Matti ja Teppo ovat leikkineet yhdessä kivaa leikkiä ja yritän sitten kysellä Matilta yksityiskohtia, niin vastaus on aina tyyliä: Teppo sanoi minua mustikkapiirakaksi/ Teppo löi jms.

Minä veikkaisin tuota Tepon mustikkapiirakka nimittelyä huomionhakuisuudeksi. Matti reagoi siihen, kuten myöskin sinä. Jos Tepolla jää vielä toisto päälle, niin siitä on tosi vaikea päästä eroon. Ei hän välttämättä edes miellä sitä kiusaamiseksi.

Neuvoisin juttelemaan niiden päiväkodin aikuisten kanssa siitä, kuinka paljon tuo häiritsee lastasi. Jos ryhmällä on oma elto, niin hänen kanssaan kannattaa juuri ottaa tuo puheeksi.

Mustikkapiirakka-asiasta on keskusteltu Matin ja Tepon ryhmän hoitajien kanssa ja päiväkodissa on puhuttu siitä myös koko päiväkodin palaverissa. Näiden takia mustikkapiirakka kiellettiin ja kuten kerroin, muut lapset ovat lopettaneet sen käytön.

Ryhmän erityislastentarhanopettaja (elto?) on keskeyttänyt nimittelyn jollakin vientikerralla ja pari kertaa hätistänyt eteisestä pois. Viimeksi vain toinen ryhmän aikuinen sanoi, että siitä ei pidä välittää. Tämä siis sen jälkeen, kun käskin Tepon olla hiljaa.

 

[vieras]

Tässä ei enää ole kyse vain siitä, että Matti pahoittaa mielensä päivittäin, vaan myös siitä, että miten opetan Mattia puolustautumaan verbaalisesti? Jonakin päivänä joku muu kuin erityislapsi nimittelee ja huomiotta jättäminen ei todellakaan lopeta nimittelyä normaalien lasten taholta.

On aivan eri puolustautua verbaalisesti normaalia lasta vastaan kuin erityislasta. Joidenkin kohdalla se onnistuu, mutta kaikki erityislapset eivät välttämättä edes ymmärrä tuota. Se, että jätätte sen huomiotta juuri tuon lapsen kohdalla, ei tarkoita sitä, etteikö siihen pitäisi puuttua tai puolustautua jonkun normaalin tai jonkin toisen erityislapsen kohdalla.

Jos tuo koko homma menee teistä liian vaikeaksi ja stressaavaksi, niin voi olla parempi hakea sitten isoon normaaliin ryhmään hoitoon, mutta kyllä sielläkin tulee törmäämään kiusaamiseen ja nimittelyyn muodossa tai toisessa ja siellä on sama määrä ihmisiä katsomassa puolta suuremman joukon perään.

 

[ap]

Lisätäänpä vielä uusi tekijä tähän soppaan: Miten se vaikuttaa Mattiin, kun edes äiti ei välitä tai suojele häntä nimittelyltä?

 

[...]

Teppo on erityislapsi. Ei häneltä voi vaatia yhtä paljon kuin toisilta lapsilta.

Päinvastoin! Ainakin meidän päiväkodissa erityislapsilta vaaditaan huomattavasti enemmän kuin toisilta lapsilta. Erityislapsen kaikki poikkeavat piirteet leimataan lapsen erityisyydestä johtuvaksi ja niihin puututaan. Terveen lapsen tehdessä samaa se on aivan normaalia.

Voit uskoa, että yhden sanan jankuttaminen todellakin on tuon lapsen ongelmista pienimpiä. Ja voit uskoa myös sen, että tuo erityislapsi ja hänen perheensä tekee huomattavasti enemmän töitä lapsen eteen kuin ns. normaalit perheet.

Siitä olen erittäin tyytyväinen, että oma erityislapseni on erityisryhmässä, eikä esim. integroidussa ryhmässä. Nimenomaan juuri muiden lasten vanhempien asenteiden takia. Olemma kaikki samassa veneessä ja jos lapsille tulee jotain kränää, niin kukaan ei ala syyttelemään toista lapsen erilaisuuden takia.

 

[vieras]

Lisätäänpä vielä uusi tekijä tähän soppaan: Miten se vaikuttaa Mattiin, kun edes äiti ei välitä tai suojele häntä nimittelyltä?

Kuka sanoo, että sinun pitäisi olla välittämättä? Voitte kokeilla vaikka tuota huomiotta jättämistä. Siinä tapauksessa sinun tulee selittää Matille etukäteen, että kokeilette, että lopettaisiko se Teppo sen mustikkapiirakkajutun, jos olette molemmat niin, että ette huomaisi sitä mustikkapiirakkaa lainkaan, kun se Teppo ei sitä tunnu käskemällä oppivan. Voit sanoa, että katsotte, unohtaako se Teppo sen jutun. Samoin voit lohdulla lastasi, jos hän tuntee itsensä loukatuksi.

Kaikelta et voi häntä suojella, siitä nuo monen viittaukset curling-vanhemmuuteen, missä lakaistaan kaikki esteet ja vaikeudet pois lapsen edestä ilman, että hän joutuu niitä itse kohtaamaan.