Erityislasten äidit ja miksei ekaluokkalaistenkin??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Käytkö töissä ja jos niin miten ratkaisette kesäloman lapsen kannalta?

Mulla 7v. erityislapsi, saan hänestä omaishoidontukea ja olen ollut sen avulla vielä kotona, senkin jälkeen kun nuorimmaisesta loppui viime kesänä kotihoidontuki.

Nyt on kuitenkin alkanut tehdä mieli töihin, mutta en uskalla mitään hakea kun edelleen mietityttää miten järjestän asiat tämän ekaluokkalaisen erityislapsen kanssa, kun kohta alkaa kesälomakin, ei ole mitään hoitopaikkaa...eikä missään nimessä pärjää yksin.

Alan tuntea jo huonoa omaatuntoa tästä kotona notkumisesta, rahallisesti kyllä pärjätään kun mies käy töissä, mutta en voi ikuisuuksia nököttää kotona siksi että mulla on erityislapsi.

Nyt jo työllistymismahdollisuuteni on huonot, kotonaolovuosien takia...jostain pitäis aloittaa, mutta tuntuu että lapsi tavallaan estää sen. Miten muut olette ratkaisseet asian (jos ei isovanhempia tms. ole käytettävissä)???
 
Ymmärrän, toisaalta lapsesi tarvitsee sinua mutta työ voisi virkistää ja kohtentaa itsetuntoa ja koko perheen oloa. Toisaalta myös läsnäoloa kaivataan apaljon. Äidin läsnäoloa ei korvaa muu mutta entäs osa-aikatöitä vaikka? Olisko varaa palkata kesäksi vaikka sukulaistyttöä tai jotain muuta erittäin luotettavaa henkilöä jostain?
 
Olen käynyt töissä miehen loma-ajat. Mutta meillä siis kyllä rahantarve ajaa töihin. Välillä mies on ollut vuorotteluvapaalla (70%palkkaa) ja minä silloin töissä. Nyt menemme ensimmäistä kertaa molemmat töihin yhtä aikaa, mutta koitamme tehdä eri vuoroja, erityislapsi 12v, sisarusten kanssa kotona.
Saat omaishoidontukea, joten kysele palveluohjaajalta/ vammaispalvelusta minkälaisia tukimahdllisuuksia kaupungilla olisi?
 
Aivan sama tilanne minulla, eli oma erityislapseni, jolla siis vaikea vammaisuus, eli tarvitsee jatkuvasti valvontaa ja apua kaikessa ja arki vaatii erityisiä toimenpiteitä. Meillä vielä nuorimmainen on pieni, joten hänenkin takiaan olen kotona, mutta siis tulevaisuudessa minäkin haluan töihin. Osa - aikatyötä ajattelin ja sellaista, missä voi olla heinäkuun lomalla tai työtä tekemättä, koska silloin eritt. lapsi on lomalla myös.

Nämä on nii vaikeita juttuja sovittaa yhteen, kun ei ole kyse lähellekään tavallisesta perhe-elämästä. Meillä onnneksi taloudellinen tilanne hyvä ja mieheni on sitä mieltä, että minun on hyvä olla kotopna vielä jonkin aikaa, että erityiseni ja toiset lapsemme kasvavat ja se onkin meidän erityisen vamman huomioon ottaen ainoa järkevä avihtoehto. Olen kokoajan tehnyt "pikkutöitä", eli keikkaa tms. eli en ole huolissani työllistymisestäni varsinaisesti ja omalle alalleni tuo erityisen hoitaminen lasketaan työkokemukseski.

Toivottavasti löydätte ratkaisun perheelleenne
 

Yhteistyössä