Erityislapsi?

Minkälainen lapsi on erityislapsi? Onko erityislapsi erityislapsi jonkun diagnoosin jälkeen? Kuka tekee diagnoosin, onko se luotettava? Tuleeko erityislapsesta erityisaikuinen?

 

mulla on erityislapsi, hän on lievästi älyllisesti kehitysvammainen

 

mulla on erityislapsi, hän on lievästi älyllisesti kehitysvammainen

Pärjääkö hän itsenäisesti elämässään ?

 

11 vuotias on tällä hetkellä, ja aika itsenäinen tuo on. sitä miten tulee sitten aikuisiässä päsrjäämään, ei vielä kukaan osaa sanoa. päivittäiset rutiinit yms. kyllä hoituu. mutta ei tunne rahaa, ei kelloa, oppimisvaikeuksia yms.

 

Minä määrittelen erityislapsen lapseksi joka tarvitsee kehitykseensä erityistä tukea tai ohajusta. Kaikki diagnoosin omaavat lapset eivät ole erityislapsia eikä kaikilla erityislapsilla ole diagnoosia. Erityinen tuki voi olla terapiaa, ohjausta pienryhmässä jne.

 

Mun nähdäkseni erityislapsi on lapsi, joka poikkeaa riittävässä määrin "normilapsesta", ollen täten erityinen.

Erityislapsi on "virallisesti" erityislapsi diagnoosin jälkeen, mutta tottahan toki lapsi on erityislapsi ollut jo diagnoosia ennenkin, sillä ei se erityisyys ala diagnoosista, vaan se alkaa samaan aikaan, kun lapsen "erityisyyskin". Joku lapsi on erityislapsi syntymästä lähtien, joku toinen lapsi muuttuu erityislapsesksi esim. liikenneonnettomuuden jälkeen.

Diagnoosin tekee yleensä erikoislääkäri ja koska ihminen on erehtyväinen, ei se diagnoosi aina luotettava ole. Tietenkään.

Riippuu siitä "erityisyydestä", että kulkeeko se mukaan aikuisuuteen, vai ei. Kaverin lapsi on erityislapsi, jolla on ODD ja kaverin puheiden mukaan ODD on uhmakkuushäiriö, joka tyypillisesti loppuu aikuisikään mennessä. Tällöin tuo erityislapsi ei siis ainakaan siltä osin olisi enää aikuisena erityisaikuinen.
Sen sijaan vaikkapa kehitysvammainen lapsi on kehitysvammainen myös aikuisena ja sitä kautta erityisaikuinen. Joskin harvemmin olen kuullut aikuisesta käytettävän "erityisaikuinen"-nimitystä.

 

Minä määrittelen erityislapsen lapseksi joka tarvitsee kehitykseensä erityistä tukea tai ohajusta. Kaikki diagnoosin omaavat lapset eivät ole erityislapsia eikä kaikilla erityislapsilla ole diagnoosia. Erityinen tuki voi olla terapiaa, ohjausta pienryhmässä jne.

Erityisen tuen tarve - Lastenneuvolakäsikirja - THL

 

Tuleeko erityislapsesta erityisaikuinen?

Lapsena erityistä tukea saanut ei välttämättä tarvitse tukea aikuisena. Erityistä tukea voi tarvita läpielämän tai sitä tarvitsee vasta jossakin vaiheessa aikuisena, mutta aikuisten tuen saati ja arviointi on (vieläkin) huomattavasti monimutkaisempaa kuin lapsilla.

 

Lapsena erityistä tukea saanut ei välttämättä tarvitse tukea aikuisena. Erityistä tukea voi tarvita läpielämän tai sitä tarvitsee vasta jossakin vaiheessa aikuisena, mutta aikuisten tuen saati ja arviointi on (vieläkin) huomattavasti monimutkaisempaa kuin lapsilla.

meillä lapsi tulee tarvitsemaan jonkinlaista tukea vielä myös aikuisena, läpi elämän, minkälaista ja minkä verran, se on vielä arvoitus

 

Meillä toinen lapsi tarvitsee erityistä tukea koulunkäyntiin ja sosiaalisissa suhteissa toimimiseen, psyk. ja neur. tutkimukset ovat kesken joten diagnoosia ei ole.

Toinen taas on elinikäisen sairautensa vuoksi ainakin näin lapsena ympärivuorokautisen hoidon ja seurannan tarpeessa, jonka vuoksi esim. päiväkodissa on käytössä erityisavustaja.

Näkisin, että molempia voisi kutsua erityislapsiksi, koska hoidon ja tuen tarve poikkeaa tavanomaisesta ikätasosta merkittävästi.

 

Meillä poika tällä hetkellä 5-vuotiaana on pienryhässä ikään kuin erityistuen tarpeen jälkiseurannassa neurologiseen diagnoosiinsa liittyen. On saanut myös erityistä tukea ja mielestäni ollut silloin erityislapsi, tällä hetkellä en kuitenkaan pidä häntä erityislapsena, vuoden tai kahden päästä tilanne saataa olla toinen tai sitten ei. Aikuisena jotkut joilla on sama diagnoosi tarvitsevat erityistä tukea, valtaosa ei.

 

Meillä toinen lapsi tarvitsee erityistä tukea koulunkäyntiin ja sosiaalisissa suhteissa toimimiseen, psyk. ja neur. tutkimukset ovat kesken joten diagnoosia ei ole.

Toinen taas on elinikäisen sairautensa vuoksi ainakin näin lapsena ympärivuorokautisen hoidon ja seurannan tarpeessa, jonka vuoksi esim. päiväkodissa on käytössä erityisavustaja.

Näkisin, että molempia voisi kutsua erityislapsiksi, koska hoidon ja tuen tarve poikkeaa tavanomaisesta ikätasosta merkittävästi.

Miten muuten Lex, saatteko vammaistukea lapsistanne?

 

Meillä on lapsi, jolla on psykologin testeissä todettu laaja-alainen visuaalinen hahmottaminen häiriö. Ei siis virallista neurologin diagnoosia. Perusopetuksessa ja laajennetun tuen piirissä tällä hetkellä.
Pidän häntä erityislapsena.

 

[QUOTE="hertta";28890929]Miten muuten Lex, saatteko vammaistukea lapsistanne?[/QUOTE]

Pienempi saa korotettua.
Isompi on saanut vain astmalääkitykseen pari vuotta sitten.

 

Mulla on erityislapsi, koska hänellä on roimasti puheentuoton ongelmia ja hän tarvitsee sen vuoksi terapiaa. Diagnoosia hän ei ole saanut, mutta on vahva epäilys dyspraksiasta.

 

Tämä "erityislapsi" on näitä newspeak-sanoja, joiden ainut tehtävä on varjella lapsen vanhempia mielipahalta. Käsitteenä hyvin epämääräinen, taitaa olla perua pikemminkin vauvafoorumeilta kuin pediatrian puolelta.