Erityislapsi ja muuttaminen toiselle paikkakunnalle, kaikki kuntoutukset terapiat ym..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hhhhhhhhhhhh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hhhhhhhhhhhh

Vieras
Niin, miten sitä uskaltaa?
Muutto toiselle puolen Suomea saattaa olla tiedossa kun mies saisi sieltä paremman työpaikan. Minulla pelottaa, lapsella on tällä hetkellä kaikki asiat niin hyvin tuolla kuntoutuspuolella että en haluaisi mihinkään. Tai jos tietäisin että muualla asiat järjestyisi näin hyvin niin mikäs siinä. Mutta taistelua on ollut tähänkin tilanteeseen ja nyt kaikki aikalailla hyvin.
Lapsi on nyt 5v ja uskon että nämä vuodet ennen kouluikää on todella ratkaisevia kuntoutuksessa ihan lapsen loppuelämääkin ajatellen.
Tällä hetkellä asutaan isolla paikkakunnalla, muutto olisi pienempään..
Ainoa plussa minkä löydän olisi se että suku olisi lähempänä.
Mutta onko tässä tilanteessa fiksua muuttaa, oma sisin sanoo että nyt on lapsi 1. sijalla ja muut asiat tulee sitten sen perässä..Parin vuoden päästä tilanne voi olla lapsenkin kanssa jo ihan eri..
Tietenkin jos työt loppuisi niin silloinhan pitäisi muuttaa, mutta nyt on kuitenkin molemmilla työpaikka myös täällä, ei vaan se unelmien sellainen..
 
On kokemusta. Terapeutteja kannattaa kysellä hyvissä ajoin. Kelalta saanee tietoa alueen terapeuteista. Paikkakunnalta ei välttämättä löydy terapeutteja. Meilläkin käyntiin yhteen aikaan terapiassa sadan kilometrin päässä.

Kouluivaihtoehdoista kannattaa ottaa selvää. Meillä lapsi oli reilusti alle kouluikäinen ennen muuttoa. Soitin uudelle paikkakunnalle ja kyselin kouluasioista. Sain positiivista tietoa, että kaikki onnistuu. Käytössä asiat eivät olletkaan kerrotun mukaisia ja jouduimme myöhemmin laittamaan lapsen kouluun toiselle paikkakunnalle, koska oma paikkakunta ei pystynyt antamaan vammaiselle lapsellemme yleisopetuksen oppimäärää.

Terapioiden suhteen oli myös positiivista. Edellisessä sairaalassa oli peloiteltu terapian vähentämisellä, koska lapsi kuulemma passivoituu terapiassa. Uudessa sairaassa näin ei ajateltu ja terapiamäärää nostettiin entisestään. Lapsi oppikin kävelemään nopeaan tahtiin uuden terapeutin ohjauksessa.

Ota myös selvää, mikä on lapsen hoitotaho uudella paikkakunnalla. Joudutteko ehkä asioimaan jossain keskussairaalassa, jossa ei välttämättä ole tarvittavia erikoislääkäreitä. Ennen laitettiin helpommin eteenpäin yliopistollisiin sairaaloihin, mutta nykyään saattaa joutua tyytymään jopa terveyskeskuspalveluihin.

Jos teillä on nyt asiat hyvin, niin kannattaa kyllä varautua siihen, että uudella paikkakunnalla voi olla ongelmia. Kysele uuden paikkakunnan erityislasten vanhemmilta miten asiat ovat. Jotkut asiat ovat todennäköisesti paremmin ja jotkut huonommin
 
Ellette muuta aivan pienen pieneen kuntaan kauas suuremmista kaupunkikeskuksista, uskoisin terapioiden järjestyvän. Realistisesti saatatte joutua kohtaamaan kuitenkin jonkun kuukauden tauon terapioista, ennenkuin asiat lähtevät kunnolla rullaamaan uudella paikkakunnalla.

Niinkuin yllä jo todettiinkin, voitte pyytää KELAsta tietoa alueella toimivista terapeuteista. Lisäksi muuton yhteydessä hoitosuhteenne siirtyy uuden paikkakunnan vastaavalle taholle (perusterveydenhuolto/erikoissairaanhuolto?), josta voitte myös pyytää apua terapioiden järjestämiseen. Mikäli mahdollista, selvitelkää alustavasti esimerkiksi muiden erityislasten vanhemmilta tai uuden paikkakunnan kuntoutusohjaalta kuinka terapiat tapaavat paikkakunnalla järjestyä, ja tehkää lopullinen muuttopäätös saamienne tietojen jälkeen.
 
Kun terapeutti löytyy, niin kannattaa ilmoittautua heti jonoon, vaikka muutto ei täysin varma olisikaan. Me otettiin heti yhteyttä terapeuttiin. Tilaa ei ollut, mutta pääsimme jonoon. Usein paikkoja vapautuu kouluvuoden vaihtuessa. Jos teillä on terapiapäätös Kelalta, niin sen muuttaminen onnistuu helposti uudelle terapeutille, jos terapeutilla on sopimus Kelan kanssa. Jos sopimusta ei ole, niin silloin tarvitaan enemmän paperisotaa.

Entinen paikkakunta oli isompi, mutta siellä terapeutin saaminen oli myös kiven alla. Ensin sanottiin, ettei ole tilaa, mutta sairaalan avustuksella (painostuksella) terapeutti suostui ottamaan meidät asiakkaakseen.
 
Rupeat selvittämään sen uuden paikkakunnan tilannetta ja useilta eri tahoilta. Saattaa olla jopa paremmin tilanne kuin nykyisessä tai sitten voi olla tosi huono.

Taukoa niihin terapioihin varmaan tulee, mutta niin sitä tahtoo tulla muutenkin.
 
Noh, me muutettiin ulkomaille kahden erityslapsen kanssa. Alussa kyllä oli hurjaa saada kaikki pelaamaan, mutta lopulta näiden lasten asiat on nyt paremmin Keski-Euroopassa ja ovat molemmat oppineet myös vaikean uuden kielen, vaikka ovat ns. syvästi vammaisia.
 

Yhteistyössä