A
Anskukka
Vieras
Pakko kirjoittaa teille tänne. Poikamme on nyt 7vuotias ja meno alkaa olemaan aivan mahdotonta. Lupaukset ei pidä, jos sovitaan jotain ne unohtuu heti kun ulos pääsee. Mihinkään ei voi enään luottaa. Itse hän on kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan, kun olemme jälleen kerran etsineet häntä ympäri asuin aluettamme. Sitten hän vain ilmestyy jostain, kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan. Olin siellä ja siellä,enkä kuullut kun huusit, sitte kuulin niin tulin..En mä muistanut.. tms aina sama selitys. Ollaan puhuttu ja puhuttu säännöistä, ja minne hän saa mennä, ja että aina on tultava ilmoittamaan minne menee, jos lähtee kauemmas. Mutta kun ei mene jakeluun, ei millään!! Nyt alkoi taas kotiaresti. Ennen hän on uskonut minne saa mennä ym. Nyt alkaa olemaan jo hommat vähissä tässä itsekullakin.. Joka ikinen viikko herra keksii jotain, kun aresti on loppunut.
Onko muilla mitään samanlaista! Kyseessä on varmaan uhma, koska muuten poika on ollut hyvinkin kiltti, ja uskonut mitä sovitaan. 