Mikä on vaikeus erimieltä olemisessa? Haluammeko, että löytäisimme sukulaissielujamme? Onko helpompi tulla toimeen ihmisen kanssa, jonka perusarvot/näkemykset, liippaa läheltä omia? On, tietenkin.
Usein huomaan, että luulen olevani avarakatseinen, ja sulattavani sen, että joku muu on täysin eri mielipuolta kuin minä. Mutta syvällä sisimmässä elää se pieni tarve saada se toinen näkemään asia minun kantiltani, siltä "oikealta"
Minä vain olen jo senverran näitä polkuja tallonut, että yleensä pidän sen oman oikeani vain itselläni :saint:
Mutta jokaisella taitaa olla edes pieni tarve saada muut näkemään omansa oikean
Tässä vain pohdin, että eihän se tee hallaa, jos sen myöntää. Siis että olisi hienoa olla oikeasti oikeassa. Mutta kuka on? Vai onko kukaan?

Usein huomaan, että luulen olevani avarakatseinen, ja sulattavani sen, että joku muu on täysin eri mielipuolta kuin minä. Mutta syvällä sisimmässä elää se pieni tarve saada se toinen näkemään asia minun kantiltani, siltä "oikealta"
Mutta jokaisella taitaa olla edes pieni tarve saada muut näkemään omansa oikean
Tässä vain pohdin, että eihän se tee hallaa, jos sen myöntää. Siis että olisi hienoa olla oikeasti oikeassa. Mutta kuka on? Vai onko kukaan?