erään vl-uskoon väsyneen mielipide.

["vaimo"]

Olen painiskellut näiden uskonasioiden kanssa kohta kolme vuotta. Välillä olen saanut rauhan itseni ja uskonasioiden välille, mutta nyt taas uskonasiat ovat vaivanneet päätäni jo puoli vuotta.

En siis hyväksy tätä kaksinaismoralismia tässä uskonyhteisössä. Voin pahoin henkisesti, koska joudun "esittämään" ulospäin jotain sellaista mikä en oikeasti ole enkä välttämättä edes halua olla. En usko siihen, että elämäntapanormit olisivat autuuden esteenä. En näe mitään estettä sille, etteikö ihminen voisi uskoa Jumalaan ja syntien anteeksiantamukseen vaikka värjäisi hiukan hiuksiaan. En usko siihen, että meillä on niin armoton Jumala, joka ei hyväksyisi perhesuunnittelua. En usko siihen, että autuaita ovat ne, jotka kieltävät television, mutta katsovat netistä kaikki tv-ohjelmat, tai ne, jotka arvostelevat ja puhuvat pahaa toisten selän takana, jos lapsia ei tule liukuhihnalla.

Minusta tämä usko on mennyt liian maallisen seurakunnan tekemien lakien noudattamiseksi, että pääsanoma on unohdettu. Vain armosta, Kristuksen syntien tähden...

En siis halua kieltää uskoani Jumalaan, haluan vain irti tästä raadollisesta yhteisöstä, jonka tunnen päivä päivältä vieraammaksi. Mutta kuinka uskallan tämän kertoa muille? Mieheni onneksi ymmärtää. Mutta en halua että minusta puhutaan turuilla ja toreilla että "se kielsi uskonsa". En minä mitään kiellä. Uskon Jumalaan. Olen vain liian syntinen jaksaakseni noudattaa kaikkia tapoja, joita vl-uskossa tulisi noudattaa.

kiitos ja anteeksi.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Syntinen olisit, jos eläisit vastoin uskoasi.

 

[ok]

Mitä pelkäät? Onko oma perheesi kannustava?

 

[N&N]

[QUOTE="vaimo";22125750]Olen painiskellut näiden uskonasioiden kanssa kohta kolme vuotta. Välillä olen saanut rauhan itseni ja uskonasioiden välille, mutta nyt taas uskonasiat ovat vaivanneet päätäni jo puoli vuotta.

En siis hyväksy tätä kaksinaismoralismia tässä uskonyhteisössä. Voin pahoin henkisesti, koska joudun "esittämään" ulospäin jotain sellaista mikä en oikeasti ole enkä välttämättä edes halua olla. En usko siihen, että elämäntapanormit olisivat autuuden esteenä. En näe mitään estettä sille, etteikö ihminen voisi uskoa Jumalaan ja syntien anteeksiantamukseen vaikka värjäisi hiukan hiuksiaan. En usko siihen, että meillä on niin armoton Jumala, joka ei hyväksyisi perhesuunnittelua. En usko siihen, että autuaita ovat ne, jotka kieltävät television, mutta katsovat netistä kaikki tv-ohjelmat, tai ne, jotka arvostelevat ja puhuvat pahaa toisten selän takana, jos lapsia ei tule liukuhihnalla.

Minusta tämä usko on mennyt liian maallisen seurakunnan tekemien lakien noudattamiseksi, että pääsanoma on unohdettu. Vain armosta, Kristuksen syntien tähden...

En siis halua kieltää uskoani Jumalaan, haluan vain irti tästä raadollisesta yhteisöstä, jonka tunnen päivä päivältä vieraammaksi. Mutta kuinka uskallan tämän kertoa muille? Mieheni onneksi ymmärtää. Mutta en halua että minusta puhutaan turuilla ja toreilla että "se kielsi uskonsa". En minä mitään kiellä. Uskon Jumalaan. Olen vain liian syntinen jaksaakseni noudattaa kaikkia tapoja, joita vl-uskossa tulisi noudattaa.

kiitos ja anteeksi.[/QUOTE]


Kauheeta lain alla elämistä! Ymmärrän että oot poikki ja kyllästynyt! Minun usko taas antoi minulle vapauden ja turvallisuuden tunteen . Toivottavasti pääset eroon tuollaisesta...
Mikä on vl-usko?

 

["alkup"]

Mitä pelkäät? Onko oma perheesi kannustava?

Pelkään ihmisten reaktiota. Mitä jos minut hylätään ystävien taholta, jos minua ja minun perhettä aletaan jotenkin syrjiä päätökseni takia?

tiedän että oma perheeni ei minua hylkää, mutta miehen perheestä en voi mennä sanomaan. En usko että muut kuin tästä uskosta irtautuneet voivat ymmärtää tätä vaikeaa päätöstä.

 

[siu]

:hug:
Olet löytänyt armon! Mitä, jos etsisit uskontovereita sellaisia, jotka ovat myöskin samassa tilanteessa kuin itsekin olet? Löytyykö ev.lut seurakunnasta ei vl.piireistä? Älä jää yksin ja siunausta tiellesi! Muista, että Jumala on rakastava, vaikka ihmiset ei sääntöineen ja "lakeineen" sitä ole.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

[QUOTE="alkup";22125783]Pelkään ihmisten reaktiota. Mitä jos minut hylätään ystävien taholta, jos minua ja minun perhettä aletaan jotenkin syrjiä päätökseni takia?

tiedän että oma perheeni ei minua hylkää, mutta miehen perheestä en voi mennä sanomaan. En usko että muut kuin tästä uskosta irtautuneet voivat ymmärtää tätä vaikeaa päätöstä.[/QUOTE]

Todellinen ystävä ei hylkää. Ja muita "ystäviä" ei ihminen tarvitse.

 

["alkup"]

Kauheeta lain alla elämistä! Ymmärrän että oot poikki ja kyllästynyt! Minun usko taas antoi minulle vapauden ja turvallisuuden tunteen . Toivottavasti pääset eroon tuollaisesta...
Mikä on vl-usko?

Ei se heille ole kauheaa, jotka siihen oikeasti uskoo. Minulla on vain jotenkin silmät auennut (muut vl:t sanoisivat että saatana sokaissut) kuinka suorituskeskeistä tämä usko on. En saa tästä mitään hyvää irti. Ainoa vaan, että ystäväni ovat lähes kaikki vl:iä ja en usko että he minua ymmärtäisivät mitenkään. Toisaalta ei tarvitsekaan. Olen onnellinen heidän puolestaan, että he jaksavat uskoa sokeasti, koska silloin ei myöskään epäile.

 

[N&N]

Kauheeta lain alla elämistä! Ymmärrän että oot poikki ja kyllästynyt! Minun usko taas antoi minulle vapauden ja turvallisuuden tunteen . Toivottavasti pääset eroon tuollaisesta...
Mikä on vl-usko?

Juu siis tajusin, vanhoil.lestaad. Itse olen hellari. Minulla ihan ihana olla, lähinnä turvallinen, vaikka elämäntilanne tällä hetkellä niin sotkussa, kaikin osin. Kyllä se tästä. Toivottavasti pääset eroon lainalaisuudessa elämisestä, saat vapautua ja samalla päästä nauttiin Taivaan Isän rakkaudesta. Siunausta!

 

["hiltsu"]

Vaihda seurakuntaa eli mene vaikka luterilaiseen tai hellareille (käy vaikka monessa kurkkimassa). Kerro sitten muillekin miten vapauttavaa oli siirtyä toiseen!

Mä en voisi tehdä montaa lasta sairauteni vuoksi (tai voisin mutta olisi todella rankkaa ja vaarallistakin) joten en ymmärrä lestadiolaisten lisääntymisvimmoja. Haluan myös tehdä muutakin kuin niitä lapsia. Uskon pitää vapauttaa ja antaa rauha, ei vangita eikä nostella kulisseja.

 

["Elina"]

Täällä ajattelen samoin. Olen suuren perheen vl-äiti ja onnellinen siitä, että minulle sevisi noin neljä vuotta sitten, ettei nuo ihmisten keksimät säännöt olekaan autuuden ehto.
Oletko huomannut, että kukaan ei osaa perustella, mistä ehkläisykielto kumpuaa? Ja kukaan ei osaa selittää, miksi saa ottaa permanentin, mutta ei saa värjätä hiuksia. Toki itse tiedän tuonkin tarinan juuren, ja se asian tekeekin niin hupaisaksi.

Minusta oli hupaisaa hoksata pari vuotta sitten velloneen ehkäisykeskustelun aikana, kun srk:n miehet sanoivat ottavansa kantaa sitten, kun ihmisoikeusliiton tuomio selviää. Olisiko sitä tuosta vaan muutettu? Miksi joku asia ei olekaan syntiä sairaana? Eihän valehtelukaan ole sallittua sairaana?

Vanhoilislestadiolaisuus on hyvä kasvuympäristö ja ok, mutta...

 

["harmaa"]

Taidan ymmärtää mistä puhut ja miltä susta tuntuu. Mulla vähän samat fiilikset mutta toisaalta, USKON silti moneen asiaan jota meille on opetettu. Mulla kauhean ristiriitaiset tuntemukset enkä oikeen tiedä mitä tekisin. Toisaalta, tässä uskossa on turvallinen olla ja mietin varsinkin lapsia, miten heille käy jos lopetan seuroissa käynnin jne. Haluaisin kuitenki, että lapseni saisi samanlaisen kasvatuksen kuin mitä itse olen saanut.

En oo hyvä kirjottamaan mutta joo, USKON anteeksiantamukseen, uskon Jumalaa, uskon, että Jumala on meidät luonu jne. Mutta EN siedä tätä yhteisöä, en sitten ollenkaan. Mulla tökkii nimenomaan tää YHTEISÖ. Eikä mene minunkaan jakeluun miten joku voi olla huonompi uskovainen jos värjää hiuksiaan tai katsoo televisiota. Toki tajuan, että suotavampaa olisi olla niin tekemättä mutta mitä väliä sillä on jos joku niin välttämättä haluaa? Ja musiikki, kuka sen sanoo mikä on sopivaa ja mikä ei? En tiedä, mulle tää on yhtä painimista koko ajan. Välillä herään jopa yöllä miettimään mitä tekisin. Eniten mietin lapsiani, mitä heille haluan ja mitä en :/

 

["elina"]

Esikoislestadiolaiset ja vanhoillislestadiolaiset erosivat vuosisadan alussa. Miten vl:t voivat sanoa olevansa se joukko, joka on oikeassa? Olisikohan nuo eskoiset paremminkin oikeassa? Sitä olen miettinyt viime aikoina, jotta siirtyisin heidän joukkoon.

 

["alkup"]

[QUOTE="harmaa";22125864]Taidan ymmärtää mistä puhut ja miltä susta tuntuu. Mulla vähän samat fiilikset mutta toisaalta, USKON silti moneen asiaan jota meille on opetettu. Mulla kauhean ristiriitaiset tuntemukset enkä oikeen tiedä mitä tekisin. Toisaalta, tässä uskossa on turvallinen olla ja mietin varsinkin lapsia, miten heille käy jos lopetan seuroissa käynnin jne. Haluaisin kuitenki, että lapseni saisi samanlaisen kasvatuksen kuin mitä itse olen saanut.

En oo hyvä kirjottamaan mutta joo, USKON anteeksiantamukseen, uskon Jumalaa, uskon, että Jumala on meidät luonu jne. Mutta EN siedä tätä yhteisöä, en sitten ollenkaan. Mulla tökkii nimenomaan tää YHTEISÖ. Eikä mene minunkaan jakeluun miten joku voi olla huonompi uskovainen jos värjää hiuksiaan tai katsoo televisiota. Toki tajuan, että suotavampaa olisi olla niin tekemättä mutta mitä väliä sillä on jos joku niin välttämättä haluaa? Ja musiikki, kuka sen sanoo mikä on sopivaa ja mikä ei? En tiedä, mulle tää on yhtä painimista koko ajan. Välillä herään jopa yöllä miettimään mitä tekisin. Eniten mietin lapsiani, mitä heille haluan ja mitä en :/[/QUOTE]

No juuri näin. Eli tämä yhteisö on todellakin osaltaan sairas. Hyvin painostava ja lakihenkinen.

 

["vieras"]

VL-uskosta luopumisessa on semmoinen pikku ongelma, että uskovat kaverit ja sukulaiset eivät halua olla luopion kanssa missään tekemisessä. Toivottavasti ap:llä on muitakin kuin VL-ystäviä ettet jää yksin. Onko miehesi myös valmis luopumaan, saattavat alkaa hylkimään häntäkin.

 

["joo"]

tuttua tekstiä osittain. Olen siis itse vl-äiti, mutta mä en myöskään voi sietää tota mainitsemaanne "yhteisöä". Olen miettinyt samoja asioita kuin te, ja tullut siihen tulokseen että haluan säilyttää uskoni, mutta jättää yhteisön taka-alalle. Ymmärrätteköhän? Elän omaa elämää omalla tavallani, muut eläkööt tavallaan. En ole niin paljoa tekemisissä muiden kanssa, käyn vähemmän piireissä, mutta uskon silti. Ja teen omat ratkaisuni ehkäisystä ym. Jotkut ymmärtävät, jotkut eivät, mutta ei sillä ole merkitystä. Itse tiedän mihin uskon, ja jumala kai se on se joka lopulta päättää, Ei yhteisö.

 

["alkup"]

[QUOTE="joo";22126599]tuttua tekstiä osittain. Olen siis itse vl-äiti, mutta mä en myöskään voi sietää tota mainitsemaanne "yhteisöä". Olen miettinyt samoja asioita kuin te, ja tullut siihen tulokseen että haluan säilyttää uskoni, mutta jättää yhteisön taka-alalle. Ymmärrätteköhän? Elän omaa elämää omalla tavallani, muut eläkööt tavallaan. En ole niin paljoa tekemisissä muiden kanssa, käyn vähemmän piireissä, mutta uskon silti. Ja teen omat ratkaisuni ehkäisystä ym. Jotkut ymmärtävät, jotkut eivät, mutta ei sillä ole merkitystä. Itse tiedän mihin uskon, ja jumala kai se on se joka lopulta päättää, Ei yhteisö.[/QUOTE]

Tähän minäkin pyrin. Tosin minua vaivaa se, että joudun silti piilottamaan kynttilääni vakan alle. Tai jos olen rehellinen, minut tuomitaan.

Ja "vieraalle", on minulla kavereita myös ei-vl:stä. Mutta en koe viehtymystä ei-hengelliseen menoon, eli elän ihan normaalia vl-arkea. Eli ei biletystä eikä alkoholia. Mutta tiedän, että minua voidaan alkaa vieroksumaan päätökseni takia. Myös niin voi tapahtua, että miestäni aletaan säälimään, koska hän ei halua irrottautua yhteisöstä. Tai hän ei ajattele niin paljon kuin minä.

 

[Ys]

[QUOTE="elina";22125893]Esikoislestadiolaiset ja vanhoillislestadiolaiset erosivat vuosisadan alussa. Miten vl:t voivat sanoa olevansa se joukko, joka on oikeassa? Olisikohan nuo eskoiset paremminkin oikeassa? Sitä olen miettinyt viime aikoina, jotta siirtyisin heidän joukkoon.[/QUOTE]

Askeettiset esikoislestadiolaiset eivät ole mikään realistinen vaihtoehto, jos haluaa eroon vanhoillislestadiolaisten ulkokultaisuudesta. Esikoislestadiolaisuus – Wikipedia

 

[sama täällä]

Ihan kuin minun ajatuksia... mutta kai kuljen tässä porukassa mukana, niin en tuota sukulaisille pahaa mieltä. Koen olevani uskovainen, mutta en tykkää tämän porukan "kyttäysmeiningistä."

 

[samoja ajatuksia]

Tuttuja ajatuksia myöskin minulle. Taistellu noiden ajatuksien kanssa monta vuotta...ja tuntuu että jotain menee hukkaan. Toisaalta tää turvallista elämää mutta kaipaan paljon muutakin. Olen ns kiltti ihminen eikä kukaan läheisenikään varmaan aavista mitä mietin ja miten monta asiaa haluaisin tehdä toisin. Uskoa en helposti uskalla jättää... tuntuu että siitä tulis paljon vaikeuksia, esim just se että melkein kaikki kaverit, samoin lasten kaverit ovat samanuskoisia. Vaikeata

 

[Leukistinen aksolotli]

Eikös suora puhe ole paras? Ala olla teesklentelemätön ja suora, koska se on oikeasti sitä, mitä Jumala haluaa sun olevan. Ihan sikahieno juttu, että et halua menettää Jumalaa, vaan seurata häntä tuolleen rehellisesti ja avoimesti. Musta sä oot kuule ihan asian ytimessä ja varmaan Jumala sua auttaa, kun olet vaan rehellinen.

 

[Orion-]

http://www.hakomaja.net/

 

["alkup"]

Tuttuja ajatuksia myöskin minulle. Taistellu noiden ajatuksien kanssa monta vuotta...ja tuntuu että jotain menee hukkaan. Toisaalta tää turvallista elämää mutta kaipaan paljon muutakin. Olen ns kiltti ihminen eikä kukaan läheisenikään varmaan aavista mitä mietin ja miten monta asiaa haluaisin tehdä toisin. Uskoa en helposti uskalla jättää... tuntuu että siitä tulis paljon vaikeuksia, esim just se että melkein kaikki kaverit, samoin lasten kaverit ovat samanuskoisia. Vaikeata

Onko sinulla ketään ystäviä/sukulaisia kenen kanssa voisit jutella tai joka jopa jakaisi samat mielipiteet näistä asioista? Minun ystäväpiirissäni ei ole tietääkseni samalla tavalla ajattelevia. Tosin en tiedä, koska ei näistä asioista viitsi kovin avoimesti puhua. Joskus olen yrittänyt vähän "herätellä" heitä kysymyksilläni, mutta eivät he ota tuulta purjeisiin. He uskovat siihen, että jos seurakunta jostakin pahentuu niin silloin se on syntiä.

Tuntuu että tässä uskossa jaksaisi paremmin jos vain saisi elämään samalla tavalla ajattelevia.

 

[jadal]

ymmärrä sun ajatuksia. Itsekään en pidä siitä, että monet, onneksi ei kuitenkaan läheskään kaikki, vl:t ovat hyvin ulkokultaisia, mutta se taas ei ole sen liikeen vika, vaan vika on itse ihmisessä.

Itseänikin ärsyttää juurikin nuo sellaiset ihmiset, jotka tuomitsevat kärkkästi muita esim. tv:n katselusta, vaikka itse sitten kyttäävät silmä kovana kaikki sarjat ja leffat mitä netistä näkee. Ei sillä mitään eroa ole, mistä aparaatista sitä katsoo, jos kerran katsoo.

 

["vieras"]

[QUOTE="alkup";22125783]Pelkään ihmisten reaktiota. Mitä jos minut hylätään ystävien taholta, jos minua ja minun perhettä aletaan jotenkin syrjiä päätökseni takia?

tiedän että oma perheeni ei minua hylkää, mutta miehen perheestä en voi mennä sanomaan. En usko että muut kuin tästä uskosta irtautuneet voivat ymmärtää tätä vaikeaa päätöstä.[/QUOTE]

Olen entinen uskovainen. Vanhoillislestadiolainen. Kielsin uskoni vasta kolmekymppisenä, äitinä. Käytännössä vain ilmoitimme miehen kanssa ihan vain suullisesti sopivassa (joo joo, tosi helppoa...) tilanteessa, että me emme sitten enää käy seuroissa. Olemme päättäneet niin vuosien harkinnan jälkeen.

Siitähän seurasi, mitä seurasi, mutta ystävät jäi. Tosiystävät. Ja isoin rikkaus, mitä me siitä miehen kanssa saatiin, oli itsetunto, vapaus ja elämänilo.

Mieti tarkkaan ja tee päätös niin, että olet itse onnellinen. Tässähän painaa vaakakupissa joko sinun onni tai muiden onni. Minulle se oma oli tärkeämpi.