Vaikka itse olen melkein 50 vuotias vanhakääpä, itsellä on havaiittu epilepsia noin 6 kk:n ikäisenä. Se on johtunut aivokasvaimesta, joka on leikkaamalla poistettu, kun olin 9 kk:n ikäinen. Välillä lapsena sain voimakkaitakin kohtauksia, äiti kiidätti minut vauhdilla TYKS:iin, jonne oli matkaa melkein 100 km silloisesta asuinpaikastani. Lääkitystä muuteltiin tarpeen mukaan, välillä jouduttiin kokonaan vaihtamaan uusi lääke, koska vanha lääke menetti tehonsa pitkäaikaisessa käytössä. Vuosittain otettiin verikokeet ja määritettiin lääkepitoisuudet. EEG:ssä näkyi jotain sähköisiä piikkejä, mutta ne eivät kertoneet, missä aivolohkon osassa kohtauksen aiheuttava sähköpurkaus syntyy. Epilepsian tyyppi on harvinainen Partialis Hypocolous. Epilepsioitahan on useita eri tyyppejä ja lajeja, kahta täysin samanlaista tapausta ei löydy.
Kun olin noin 30 vuotias, edellisen lääkityksen teho on heikentynyt viimeisen kerran, jolloin sain pahimpaan aikaan noin 40 kohtausta vuodessa. Varasin ajan paikallisesta aluesairaalasta neurologian poloklinikalta, siellä pyysin lääkäriä kirjoittamaan lähetteen Kuopioon, missä tehdään epilepsiapotilaiden sähkömagneettikuvausellisia määrityksiä. Viikkoa ennen sinne menoa ajettiin koko lääkitys ihan alas. Tarkoituksena oli saada kohtauksia tiiviiseen tahtiin määrityksen aikana. Siellä selvisi aivolohkon osa, mistä kohtaukset saivat alkunsa. Tämä vaikutti uuden lääkityksen valintaan. Määritys tehtiin kelan rahoituksella. Ensimmäisen vuoden aikana kohtaukset suunnilleen puoliintuivat eli noin 20 kohtausta vuodessa. Seuraavana vuonna ei ollut enää kuin 4. Vuosi tästä eteenpäin yksi. Silloin elettiin vuotta 2002. Sen jälkeen ei ole kohtauksia ollut. Lääkitys on koko ajan päällä.
Tosi hyvä, että tuli pyydettyä lääkäriltä lähete sinne Kuopioon. Paikallisessa aluesairaalassa ne eivät olisi osanneet tehdä muuta kuin lisätä vanhaa lääkettä, vaikka ottaisit 10-20 tablettia vuorokaudessa. Ei mitään järkeä.