Epilepsia ja raskaus

[Sammis]

Olisko teillä kokemuksia, miten epilepsian kanssa sujuu raskaus?

Mulla on todettu epilepsia "petit mal" eli poissaolokohtauksia ja rohkea neurologi purkasi lääkityksen rv 13 asti. Eli vasta tuon ensimmäisen kolmanneksen jälkeen aloitetaan Lamictal uudelleen mahdollismman pienellä annoksella (muistaakseni 2+2).
Raskaana en vielä ole (itse asiassa hedelmöityshoidoissa...), mutta eiköhän se jossakin vaiheessa eteen tule. Esikoinen on 4v ja itse asiassa tämä epilepsia puhkesi tolkuttoman valvomisen (3 vuotta ilman kunnollisia yöunia, poika valvottanut) seurauksena. Nyt olen reilut puoli vuotta saanut nukutuksi kunnolla ja kyllä on uni maittanutkin! Mietityttää sekin, että mitä tuleman pitää, mahtaako tämä kakkonenkin olla yöhuutaja ja valvottaja...

Kokemuksia siis kaipailen!

 

[Onnea matkaan!]

Epilepsiasta en tiedä muuta kuin sen, että lääkitys tulee katsoa oikeanlaiseksi lääkärisi kanssa, mutta näinhän olet jo tehnyt... Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta yhden dokkarin kun katsoin (aikoja sitten), niin raskaus oli sujunut ihan hyvin.

Tuosta vauvan valvottamisesta... Neuvoni, ei varmasti ole ihan nykyaikaa, mutta yhä paljolti käytössä. Ihan oman terveytesi kannalta, älä anna vauvan valvottaa sinua. Ymmärrettävästi, jotkut vauvat vain kaipaavat enemmän ravintoa yöllä, josta tulee niitä lisä heräämisiä... Kuitenkin, aika pienestä (2/3 kk iästä), me opetimme vauvalle rytmin. Vauva vain jätettiin sänkyyn ja muutama yö saatiin kuunnella kitinää, mutta pian oppi, että sinne jäädään nukkumaan. Jos vauva herää yöllä, niin sen kun menet syöttämään, mutta pimeässä, ja jätä vauva sitten taas vain sinne. Ei mitään ylimääräisiä pulinoita. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että lapsellesikin on parempi, jos äitikin voi paremmin. Kyllä tuon muutaman yön kestää. Parempi kuin 3 vuotta valvomista.

Tämä on sitten vain minun mielipiteeni. Älkääs kukaan vetäkö tästä hernettä nenään. Älkääkä ottako neuvosta vaaria, jos olette sitä mieltä, ettei tämä nyt oikein ole varteenotettava vaihtoehto. Sen kuitenkin sanon, että toimi meillä. Lapsemme alkoi sitten nukkumaan koko yön putkeen. Hän ei ole mitenkään häiriintynyt, vaan tietää, että nyt nukutaan ja aamulla tullaan hakemaan sängystä. Todella iloinen lapsukainen.

 

[Meillä poika]

Meillä ei tuo onnistunut ollenkaan..Siis että jätettiin poika omaan sänkyyn. Yritimme muutaman viikon ajan ja sitten oli pakko luovuttaa kun poika huusi tunteja putkeen ja kerrostalossa tällaista ei voi jatkaa. (naapurit jo valittivat)

Asian vierestä, mutta haluan vaan sanoa että kaikilla nämä joillekin hyvät neuvot ei toimi, valitettavasti. Ei mekään tätä kahta vuotta olla valvottu ihan noin vaan, tottakai on yritetty kaikkea.

 

[Sammis]

Kyse ei ollut valvottamisessa siinä että olis kaivannut "palveluja" tai ruokaa öisin vaan yksinkertaisesti siitä, että poika HUUSI yöt unissaan. Siis yöhuutaja. Kaikenmaailman unikoulut sun muut harkittiin yhteistyössä neuvolan ja perhetyöntekijän kanssa, mut mikään ei ongelmaan auttanut. Ei edes se, että menin yläkertaan nukkumaan ja kaikki mahdolliset ovat ja räppänät kiinni. Jopa naapurin leikki-ikäiset lapset heräsivät meidän pojan yöhuutoihin.

Poika on vaan niin aktiivinen ja purkaa kaiken päivän aikana kokemansa ja elämänsä öihin. Edelleenkin (nyt poika 4v) on rauhattomampia öitä satunnaisesti, jolloin en todellakaan edes nosta päätäni tyynystä huutoon herätessä. Stressaa muutoksiin ja uusiin juttuihin näin. Persoonallisuustekijä, jolle ei vaan voi mitään.

Aikoinamme todellakin kaikkemme teimme, mutta kun tämä persoonallisuusjuttu "paljastui", oli vaan pakko hyväksyä asia ja toivoa, että huuto joskus loppuu.

Mutta alkuperäinen kysymykseni siis kuului, että onko kokemuksia raskausajasta epileptikkona...