Olen tyhmä, tyhmä tyhmä, tyhmä. Täällä kun lueskelen näistä "tunnollisista naisista" jotka käyttävät aina kondomia (niin kuin pitäisikin tehdä, varsinkin yhdenyön juttujen parissa) ja testauttavat mahdollisesti pitempi aikaiset seurustelukumppaninsa, jotta välttyisivät kaiken maailman ikäviltä taudeilta, mutta silti saavat niitä, niin ei voi kun kiristää hampaita yhteen ja kiroilla mukana.
Eli siis minähän kuulun tähän "ei mulle koskaan mitään tautia kuitenkaan tuu"-ajatteluporukkaan. Käytin kondomia viimeksi liian kauan sitten, eli viimeksi ennen e-pillereihin siirtymistä pari vuotta sitten. Ja mikäs muukaan kun virhehän se oli!
Sain perkule kondylooman 07 syyskuussa (pitääkin mennä luottamaan jokaiseen ihmiseen, vaikka oli vielä lähipiirin kavereita) ja ennen niitä hiton visvasyyliä tutustuin tammikuussa poikaystävääni ja olimme yhdynnässä (tietysti...) ilman kondomia.
Noh, syylät lähtivät yllättäen nopeasti (noin viikossa) penslaamalla sinisellä Wartec-nimisellä liuoksella 2 kertaa päivässä kolmen peräkkäisen päivän ajan, pitäen sen jälkeen 4 päivän tauon. Penslaus auttoi yllättävän hyvin minuun, mutta kipeää se saamari teki. Joskus piti jättää penslaamatta, kun alapää oli niin arka, ettei pystynyt edes kävellä.
Luulin päässeeni jo helpotuksesta syylien lähtiessä, mutta sitten tulikin yllättäen ystävämme emätintulehdus. Lääkärini soitti minulle ja kertoi sen selvinneen papa-tuloksissa ja käski minun hakea terveysasemalta Metronidazol-kuurin (2 tablettia vuorokaudessa, n. viikon ajan) pirullisen kutinani ja pahanhajuisen ja klimppimäisen valkovuotoni hoitoon.
Tämän jälkeen kutina lakkasi kuukauden ajaksi, mutta tämän palstan perusteella olin kyllä jo valmistautunut oireiden palaamiseen ja TADAA eilen alkoi alapäässä poltella, enkä yöllä saanut nukuttua niin kovan kutinan takia.
Nyt pitää siis varata uusi aika lääkärille ja silloin avaan kyllä suuni ja kysyn kaiken maailman mahdollisen nippelitiedon, että millä tätä paskaa pystyisi välttämään edes JONKIN verran ettei JOKA kuukautisten jälkeen pitäisi raapia itseänsä hengiltä!
Minua harmittaa siis lähinnä enemmän oma tyhmyyteni tautien ehkäisemisen suhteen, kuin tämä perkeleellinen tulehdus joka saa minut niin kiukkuiseksi. Poikaystäväni on myös huolissaan kondyloomasta ja niistä seuraavista oireista. Ottaa päähän, että olen saanut sen hänelle aikaiseksi. Rukoilen ja toivon, ettei hän tule saamaan niitä hiton visvasyyliä, tai mitään, mistä hän joutuisi kärsimään oman tyhmyyteni vuoksi! :--((
Onko nyt minkäänlaisia pieniä neuvoja parisuhteeseen, jossa kyettäisiin minimalisoimaan näitä rasittavia oireita (kumppanilla ei siis vielä ainakaan tässä vaiheessa ollut mitään muuta kuin ajoittaista esinahkan kuivumista)? Auttaisiko enää mitään, jos tässä vaiheessa vakituista suhdetta alkaisi käyttämään kondomia?
Kiitos kaikille jo valmiiksi!