entinen kakkonen, nykyinen ykkönen paikalla. mitä haluaisit kysyä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Maire
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Maire

Vieras
2 vuoden jälkeen aloimme kimppaan miehen kanssa ja jätimme eksät. nyt meillä on uusioperheessä yhteensä 3 lasta. uutta liittoa takana nyt 4 vuotta.

mitä olet ikinä halunnut kysyä pettäjältä/jättäjältä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Pelkäätkö, että miehesi pettää sinua? Ei ehkä nyt, mutta jossain vaiheessa?

En pelkää, mutta tiedostan tuon mahdollisuuden. mietin sitten miten toimin, kokemani jälkeen luultavasti eroan välittömästi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tämäkin Menee Ohi:
millaiset välit sulla on miehesi exään jonka paikan veit?

onko ukollasi lapsia exän kanssa?

meillä on yllättävän hyvät välit, luultavasti siksi että miehen eksä haluaa lapsilleen parasta. mutta näin kyllä ja näen välillä että häntä kirpaisee, kuten naimisiinmenomme tai lapsemme syntymä. noi taisi olla pahimmat. välillä välit olivat hirveät, hän vihasi (tietty) mua yli kaiken. mutta kun teimme päätöksen, välit sanoisinko tulivat kohteliaiksi.

ja heillä on noita lapsia 2.
 
Alkuperäinen kirjoittaja niin:
Miksi veit toisen naisen miehen ja tuhosit koko perheen???

Noh... ei miestä tarvinnut keltään viedä. ihan itse hän alkoi minua liehitellä, toki tietty läksin sitten mukaan leikkiin. Mies itse teki sitten päätöksen lähteä kotoaan, mä vielä hetken vitkuttelin ja lähdin sitten itsekkin. Perheentuhoajaksi en myöskään itseäni katso, sen tekivät nuo silloiset puolisot kekenään kun asioitten antoivat tuolle tolalle mennä. sekä tekivät sitä seuranneet päätöksensä.

oman suhteeni tuhosin kyllä lopullisesti pettämällä silloista miestäni. Tyylikkäämminkin olisi voinut ihan hyvän historianpätkän yhteisestä elämästä päättää. ei tähtihetkiäni nuo ajat. Mutta jälkiviisaus on helpoin viisaudenlaji aina.
 
Oletko ihan varma, että tulit tuolla tavoin onnellisemmaksi verrattuna siihen tilanteeseen, ettet ensinnäkään olisi pettänyt miestäsi ja toisekseen olisit pitänyt varatun vieraan miehen pelkkänä fantasiana?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ffdsfdf:
Miten sukulaiset suhtautuivat tuoreeseen liittoonne?

Ennen naimisiinmenoamme luin kyllä epäileviä katseita kasvoistaan, mutta nykyään ollaan melkein kaikkien kanssa ok, ja esim. anoppilan kanssa suorastaan sydämmellisissä väleissä. Myös omat vanhempani ovat hyväksyneet valintani täysin. ainoastaan yksi mieheni sisarus ei perhettämme ja liittoamme hyväksy ja sekin johtuu luultavasti siitä että epäilemme perheen isännän vilkuilleen sivuilleen.. mutta olemme jättäneet tuon perheen omaan arvoonsa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jeps1:
Mikä sai sinut valitsemaan sen tien, ettet yrittänyt saada vanhaa suhdetta toimimaan vaan ennemmin valitsit kokonaan uuden ?

Rakastuin niin valtavasti mieheeni, ja tunne kantoi sivusuhdetta sen kaksi vuotta voimistuen vaan. Lopulta emme voineet olla erossa toisistamme enää öitä.
Luonnollisesti suhde eksään kuivui samaa tahtia, ja viimeisen ajan eksä suorastaan ällötti, siis ilman omaa vikaansa, ihan kunnon mies hän on. Tuntui enää veljeltäni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja papukaijan ruokottomat puheet:
Oletko ihan varma, että tulit tuolla tavoin onnellisemmaksi verrattuna siihen tilanteeseen, ettet ensinnäkään olisi pettänyt miestäsi ja toisekseen olisit pitänyt varatun vieraan miehen pelkkänä fantasiana?

Olen. entisestä suhteestani ei enää ikinä tuon kaksivuotisen sivusuhteen jälkeen olisi tullut mitään, ja ilman nykyistäni en olisi halunnut millään muotoa olla. olisin ehkä oppinut olemaan, mutta en halunnut.

Tosin tuo pettäminen siis itsessään ei tehnyt mua onnelliseksi, kärsin siitä silloin koko ajan. enkä aio toistaa sitä koskaan enää, en vaikka mulle niin tehtäisiinkin. niin kauheaa se on.

Mutta että olisin siis alunalkaenkin jättänyt koko jutun vain fantasian tasolle...siitä en osaa sanoa kun en jättänyt. Mutta nyt tiedän sen että paljosta olisin jäänyt paitsi.
 
Tajuatko, kuinka paljon lapset kärsivät tuollaisesta ? :( Parhaillaan käymme läpi aikuisen ystäväni kanssa samanlaista tapausta (siis hänen vanhempansa ovat tehneet noin) ja hän on mielettömän kateellinen minulle, että minulla on niin järkevät ja rakastuneet vanhemmat että ovat pysyneet yhdessä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tajuatko, kuinka paljon lapset kärsivät tuollaisesta ? :( Parhaillaan käymme läpi aikuisen ystäväni kanssa samanlaista tapausta (siis hänen vanhempansa ovat tehneet noin) ja hän on mielettömän kateellinen minulle, että minulla on niin järkevät ja rakastuneet vanhemmat että ovat pysyneet yhdessä.

Kai nämä tapaukset ovat yksilöllisiä, koska minä tunnen myös aikuisia tapauksia joiden vanhemmat ovat eronneet syystä tai toisesta. ovat ihan onnellisia. tunnen myös ydinperheiden onnellisia aikuisia lapsia.

ikävää kuitenkin ystäväsi puolesta. menneisiin ei kannattaisi jäädä piehtaroimaan.
mieheni tytär on sanonut monesti että hyvä kun isä ei asu enää kotona, vaan saa käydä isän luona muualla. mukavaa asiassa kuulemma on se kun isä ja äiti ei koko ajan tappele.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Miltä tuntuu kasvattaa toisen lapsia? Miltä tuntuu olla erossa omista lapsista?

Toisen lapsien kasvattaminen ei aina ole helppoa, mutta onneksi päävastuu ei ole minun. heillä on äiti ja isä jotka heitä kasvattavat. mä teen sitä sitten vähän siinä sivussa, sitten kun tarvitaan. lastenkasvatuksesta uusperheessä voisi oikeastaan aloittaa ihan uuden ketjun, niin haastava ja mielenkiintoinen aihe se on.

omasta lapsestani ei tuntunut niin hirveän pahalta olla erossa, hän oli hyvässä hoidossa mummulassa ollessaan. olivat kovasti nauttineet toisistaan ja yhteisestä ajastaan. =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Maire:
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Miltä tuntuu kasvattaa toisen lapsia? Miltä tuntuu olla erossa omista lapsista?

Toisen lapsien kasvattaminen ei aina ole helppoa, mutta onneksi päävastuu ei ole minun. heillä on äiti ja isä jotka heitä kasvattavat. mä teen sitä sitten vähän siinä sivussa, sitten kun tarvitaan. lastenkasvatuksesta uusperheessä voisi oikeastaan aloittaa ihan uuden ketjun, niin haastava ja mielenkiintoinen aihe se on.

omasta lapsestani ei tuntunut niin hirveän pahalta olla erossa, hän oli hyvässä hoidossa mummulassa ollessaan. olivat kovasti nauttineet toisistaan ja yhteisestä ajastaan. =)

Mummolassa? Meinasin sitä, kun lapset on isällään. Vai siis onko sulla lapsia exäsi kanssa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Alkuperäinen kirjoittaja Maire:
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Miltä tuntuu kasvattaa toisen lapsia? Miltä tuntuu olla erossa omista lapsista?

Toisen lapsien kasvattaminen ei aina ole helppoa, mutta onneksi päävastuu ei ole minun. heillä on äiti ja isä jotka heitä kasvattavat. mä teen sitä sitten vähän siinä sivussa, sitten kun tarvitaan. lastenkasvatuksesta uusperheessä voisi oikeastaan aloittaa ihan uuden ketjun, niin haastava ja mielenkiintoinen aihe se on.

omasta lapsestani ei tuntunut niin hirveän pahalta olla erossa, hän oli hyvässä hoidossa mummulassa ollessaan. olivat kovasti nauttineet toisistaan ja yhteisestä ajastaan. =)

Mummolassa? Meinasin sitä, kun lapset on isällään. Vai siis onko sulla lapsia exäsi kanssa?


ei, mulla ja eksällä ei ole lapsia. Puhuin lapsesta nykyiseni kanssa. :)
 

Yhteistyössä