Olen kerran tiukassa rahallisessa tilanteessa pyytänyt eräältä kaverilta kympin siitä hyvästä, että vahdin hänen lastaan yötä päivää jonkin aikaa. Yleensä meillä voi olla ja elää ilmaiseksi, ei siinä mitään. Minusta vain on kohteliasta tarjota jotain, vaikkei pyydettäisikään.
Lasteni mennessä yökylään, on heillä aina ruokaa mukana. Sellasta perussettiä, jota ei ole pakko käyttää heti. Emme mene tyhjin käsin edes kahville, vien aina vaikka kahvipaketin tai keksejä tms. Viimeksi mennessäni mökille ja veljeni heitti minut sinne (useampi sata km) ja tiesin, ettei hän tulisi ottamaan vastaan bensarahoja, niin olin ostanut hänen allergiselle taaperolleen erikoisempia ruoka-aineksia täältä Helsingistä, joita ei kotipaikkakunnalta saa ja joissa ei ole niitä allergeeneja, joille ko. lapsi allerginen.
Se on vaan opittu tapa, kotoa jo tulee moinen. Ei ole kyse menoista tai tuloista, näin vaan tehdään. Jos joku kutsuu lapseni mukaan jonnekin, on lapsellani aina mukana pääsylipun verran rahaa, vaikka kutsuja sitten sen lipun maksaisikin.