No nyt menee vähän aiheen vierestä, kun kysymys oli ensisynnyttäjästä. Itse toivoisin, että lapset olisi tehty 35v mennessä. Nuorenahan ne muksut olisi tietenkin pitänyt tehdä, mutta kun löytyi tuo mies vasta muutama vuosi sitten eli aikaisemmin ei ollut oikein mahdollista lapsia hankkia.
Mulla on vanhat vanhemmat, äiti oli syntyessäni 44v ja isä 48v. En haluaisi samaa omille lapsilleni. Jo ala-asteikäisenä omat vanhemmat tuntuivat mummolta ja papalta muiden vanhempiin verrattuna. Teini-iässä sitten aloin pelätä vanhempien menettämistä, sitä etten ehdi kasvaa aikuiseksi. Laskeskelin "kun olen 17v isä on jo 65v". Kun olin lukiossa äitini sairastui ja kuoli kun täytin 25v. Tuntuu, että koin liikaa liian nuorena, äidin hoitamisen vuodepotilaana, kuoleman jne. Nyt huolehdin isän pärjäämisestä, hän on jo 79v. Useimmat kohtaavat tällaiset asiat vasta yli nelikymppisinä. Tietysti sairastua voi vaikka kolmikymppisenä, mutta ainahan riski kasvaa iän karttuessa.
Kirjoitukseni ei ole kenellekään neuvoksi tai opiksi. Nämä ovat vain minun henkilökohtaisia kokemuksia asiasta. Tosin itsekin olen jo 31v ja minulla on vasta yksi lapsi, joten mene ja tiedä ehdinkö toista saada ennen kuin olen jo 35v.