ensimmäistä kertaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yöhoidossa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

yöhoidossa

Vieras
Hei, vajaa vuoden ikäiseni on la-su ensimmäistä kertaa isovanhempien hoidossa meillä kotona. On viettänyt kohtuullisen paljon aikaa heidän kanssaan ja joitakin kertoja ollut hoidossa näin päivällä, muttei yöllä.

Minua on alkanut hermostuttaa tuo nukkumaan käyminen ja yöllä nukkuminen. En enää imetä, mutta olen laittanut lapsen nukkumaan sänkyynsä ja ollut vieressä siihen asti kunnes nukahtaa. Itkee minun perääni, jos isä nukuttanut.

Siksi mietinkin tässä, miten tuo nukuttaminen olisi sitten hyvä hoitaa, kun olen poissa? Ihan samoilla rutiineilla, vai sitten ihan jotenkin muuten?

Kokemuksistanne ja ajatuksistanne kiittäen.
 
Meillä on mummo ollut hoitamassa nukutuksia silloin tällöin, kun ollaan isän kanssa oltu iltaa viettämässä. Välillä lapsi (1-vuotias) on alkanut nukkumaan normaalien iltarutiinien päätteeksi ilman ongelmia. Välillä mummo on sitten joutunut nukuttamaan vaunuihin. Vaunut siis olkkariin ja siinä on heijannut tytön uneen.

Kannattaa antaa isovanhemmille hyvät ohjeet, että osaavat hoitaa iltarutiinit normaaliin tyyliin. Kannattaa myös varautua ja ohjeistaa siihen, jos kaikki ei menekään odotetusti. Aika todennäköistä on, että lapsi itkeskelee, jos tekee sitä myös isän kanssa. Toimisiko teillä vaunut yms.?

Kyllä muksut aina lopulta nukahtaa. Koita olla murehtimatta turhia ja vietä hauska ilta/yö.
 
Meillä ainakin 1-vuotias tyttö on käynyt nukkumaan isovanhempien kanssa jopa PAREMMIN kuin äidin tai isin kanssa - mitä lie vieraskoreutta! =D Muutenkin ""käyttäytyy"" paremmin heidän hoidossa.

Kannattaa noudattaa samoja rutiineja mahdollisimman tarkasti, niin lapsi tajuaa että nyt mennään nukkumaan. Meillä vaunuihin nukuttaminen yllättäen pistäisi vain tytön pään pyörälle eikä hän TAATUSTI nukahtaisi.

Kannattaa myös olla ensin koko porukka paikalla, että lapsi tottuu siihen että isovanhemmat hoitavat - älkää tehkö vaihtoa lennosta ovensuussa.

Yritä vaan rentoutua parhaasi mukaan, luulen että lapsi (ja isovanhemmat) pärjäävät vallan mainiosti yhdessä! Tehkää varmuuden vuoksi varasuunnitelma jos joudutkin tulemaan kotiin, mutta käyttäkää sitä vain äärimmäisessä hätätapauksessa. Lapsi on vikkelä oppimaan sen, että äiti tulee jos vaan tarpeeksi kiljutaan (kuuletko kokemuksen äänen? ;) ).
 
Tyttäreni tyttö oli täällä mummilassa eka kerran 7:kk iässä ja nukutin ihan syliin maitopullon kera ja nostin pinnasänkyyn. Välillä nukkus ihan täydestä ja välillä taas heräili jo tunnin nukkumisen jälkeen. Yöllä vaati sen maitopullon.

Ja lähes joka kerta olikin sama juttu, oli täällä muutaman kerran kuukaudessa yhden yön kerrallaan.
Olin hommannut tänne vaunut, pinnasängyn, sitterin ja syöttötuolin.

Nyt tää neiti on jo reilut 2-vuotias ja nukkuu tätinsä (äidin pikkusiskko) kans olohuoneen sohvalla kun ei ole vielä tilaa muulle sängylle. Ja kun tosa oli sununtain-maanantain välisen yön niin kitisi kolmen aikaan, oli vissiin äitiä ikävä.

Omat lapseni eivät olleet koskaan yökylässä anopin luona pieninä, vasta sitten isompina ja mun omat vanhempani asuivat 800 km päässä. Eli ei ollut sitä mahdollisuutta, että oltais päästy mihinkään kahden ja se eka yö poissa kotoa olikin reilut vuosi sitten kun tytär tuli pikkusiskon- ja veljen kans tänne, lapset 11 ja 16-vuotiaita. Että näin meillä.
 
Moi,

älkää huolehtiko nukkuuko lapsi ja miten. Kyllä ne isoäidit konstit keksii.
Voitte kertoa omat rutiininne, mutta ne eivät aina tepsi uudessa tilanteessa joten mummit kyllä kokeilee sitten jotain muuta. Ja nukkuu se lapsi kun on väsynyt, turhaa siitä huolta kannatte. Kaikki menee VARMASTI hyvin kun tekään ette asiasta kanna stressiä.

Maria 3xäippä
 

Yhteistyössä