Ensimmäinen lapsi tulossa, ammattikoulu kesken, koska toinen lapsi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sparrow
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

sparrow

Vieras
Esikoinen syntymässä tämän vuoden puolella ja ammattikoulua on vielä reilu vuosi jäljellä (lähihoitaja). Nyt saan kelalta tuet viimeisen 6kk mukaan jonka olen ollut oppisopimuksella töissä.

Haluaisimme kaksi tai ehkä kolmekin lasta. Kumpi olisi jäkevämpää, hoitaa esikoista kotona ja antaa kakkosen tulla jos on tullakseen ennenkuin esikoinen on 3v, jolloin saisin samat tuet kuin esikoisestakin?

Vai hoitaa esikoista kotona vähintään pari vuotta, jatkaa koulu loppuun, tehdä töitä jotta saisi kelasta muutakin kuin minimirahat ja sitten vasta suunnitella kakkosta?

Itse olen ainut lapsi ja koko pienen elämäni olen salaa harmitellut kun ei ollut sisisaruksia. Haluaisin tämän ilon suoda lapsilleni, mutta en haluaisi että ikäeroista tulisi järjettömän suuria.

Muita samassa tilanteessa olleita, mihin ratkaisuun päädyitte ?
 
Lisään vielä että vaikka minulla ei ole ikää kuin alle 25v, tämän nykyisen lapsen aluille saamisessa meni aikaa. Siksikin mietityttää miten seuraavan kanssa käy. Jos nyt hoitaisin lasta kotona ainakin kaksi vuotta, olisi esikoinen 3,5 kun saisin opinnot toivottavasti päätökseen jolloin kakkosen yritys voisi alkaa.
 
Minulla on 10vuotta aikaa suorittaa aloitetut opintoni loppuun ja oppisopimus on jokatapauksessa katkaistu joten minkään koulun kirjoilla en muutenkaan enää ole. Ja tarkoitus onkin katsella ja kuulostella miten arki lähtee sujumaan ensimmäisenkään kanssa, mutta kunhan mietin.
 
Siinä tapauksessa esikoinen olisi jo 4-5v tai enemmänkin ennenkuin sisarus tulisi, ja itse haluaisin pienemmän ikäeron.

Sun nyt kuitenkin kannattaa ajatella tulevaisuuteen sen verran, että valmistut ammattiin,, ennen toisen lapsen syntymistä.
Mun lapsilla on ikäeroa 6 ja 9 vuotta eli ykkönen ja kakkonen tuo 6v ja kakkonen ja kolmonen 9v. Ja toiminut meillä erittäin hyvin. Riippuu kovin milloin valmistut.
 
Sehän siinä juuri kun en näe syytä miksi minun pitäisi kiirehtiä valmistumista kun töitä on tähänkin asti ollut niin paljon kuin jaksan tehhä (epäpätevänä) ja houkuttaisi tehdä lapset ns kertarysäyksenä jonka jälkeen palata sitten pitemmäksi aikaa työelämään. Olenhan tässä vielä nuori ja töitä kyllä kerkeän tekemään, enkä usko että hoitsun hommat mihinkään loppuu tulevaisuudessa.

Kai mä vaan jotain järkeilyjä kaipaan suuntaan ja toiseen.
 
Koulu hyvä ihminen nyt vaan ensin. Teet sitten vaikka kakkosen ja kolmosen tiheämmässä tahdissa - mutta turvaa nyt omaa selustaasi ja lastenkin hankkimalla joku koulutus. Vallankin jos jäljellä on noinkin vähän.

Ja voisithan sä yrittää järjestellä miehesi kanssa asioita niin että ehkä pystyisit opiskelemaan jo ennen kuin lapsi on sen 2v mitä mainitsit. Eikä lapsen elämä kaadu jos vähän pienempänä hoitoon menee.
 
Sehän siinä juuri kun en näe syytä miksi minun pitäisi kiirehtiä valmistumista kun töitä on tähänkin asti ollut niin paljon kuin jaksan tehhä (epäpätevänä) ja houkuttaisi tehdä lapset ns kertarysäyksenä jonka jälkeen palata sitten pitemmäksi aikaa työelämään. Olenhan tässä vielä nuori ja töitä kyllä kerkeän tekemään, enkä usko että hoitsun hommat mihinkään loppuu tulevaisuudessa.

Kai mä vaan jotain järkeilyjä kaipaan suuntaan ja toiseen.

kyllä nykyään alkaa olla todella harvassa paikat kun otetaan epäpäteviä töihin. ne on nuo vastuukysymykset ym.

t. sairaanhoitaja

itse olen sitä mieltä, että opinnot loppuu mahd. nopeasti. muuten ne jää...
 
  • Tykkää
Reactions: BootyPeppi
Sehän siinä juuri kun en näe syytä miksi minun pitäisi kiirehtiä valmistumista kun töitä on tähänkin asti ollut niin paljon kuin jaksan tehhä (epäpätevänä) ja houkuttaisi tehdä lapset ns kertarysäyksenä jonka jälkeen palata sitten pitemmäksi aikaa työelämään. Olenhan tässä vielä nuori ja töitä kyllä kerkeän tekemään, enkä usko että hoitsun hommat mihinkään loppuu tulevaisuudessa.

Kai mä vaan jotain järkeilyjä kaipaan suuntaan ja toiseen.

Siinä on vain se, että joudut aloittamaan alusta. Se ei pitkä aika ole kun koulut pitää vapaana sinulle sinun paikkaasi. Itse en olisi voinut ajatella, että aloittaisin uudestaan opintojani. Halusin suorittaa ne jotta voisin keskittyä todellakin äitiyteen ja toimia työelämässä kuten haluan. Sinulla on enmmän vaihtoehtoja kun olet valmistunut ammattiin.
Mutta niinkuin jo joku sanoi, olet päätöksesi jo tehnyt.
 
Muista, että lapsia ei tehdä, niitä saadaan. Minäkin suunnittelin kaiken etukäteen tarkasti, mutta vaikka ensimmäisen kanssa tärppäsi heti niin toista ei alkanutkaan kuulua. Ehdin jo ajatella ettei välttämättä toista tulekkaan ja surin etten ensimmäistä jäänyt kotiin hoitamaan pidempään. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin odotan onnellisesti toista ja aion nauttia kotona ajasta lasten kanssa niin pitkään kun se on mahdollista!
 
No niinniin. Tottakai jatkan opintojani jos toista ei alkaisi kuulumaan. Ei minullakaan ole varaa jäädä miehen elätiksi kun esikoinen 3v täyttää. Mutta sitä juuri mietin että annetaanko tulla vai tähtäänkö alusta asti siihen että suoritan opinnot eka ja olen sen 6kk töissä ennenkuin seuraava saisi syntyä, jolloin esikoinen olisi jo melko vanha. Päiväkodissa työskennelleenä en halua laittaa pientä lasta hoitoon jos kotonakin on mahdollista olla.

Ja edelleen, minulla on 10v aikaa opintojen aloittamisesta suorittaa keskeneräiset opinnot loppuun.

Ja tiedän että lapsia ei tehdä vaan saadaan, siksi juuri pelottaakin että jos suunnittelen kaiken niin että esikoinen 2-3v asti kotona, sitten opinnot, sitten töihin, niin mitä jos kakkonenkaan ei tule kuin vuosien yrittämisellä. Olen edelleen sitä mieltä että pienempi ikäero olisi parempi, enkä tällä tarkoita että ikäeroa pitäisi olla vuosi vaan pari kolme.
 
[QUOTE="vierailija";24939515]Muista, että lapsia ei tehdä, niitä saadaan. Minäkin suunnittelin kaiken etukäteen tarkasti, mutta vaikka ensimmäisen kanssa tärppäsi heti niin toista ei alkanutkaan kuulua. Ehdin jo ajatella ettei välttämättä toista tulekkaan ja surin etten ensimmäistä jäänyt kotiin hoitamaan pidempään. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin odotan onnellisesti toista ja aion nauttia kotona ajasta lasten kanssa niin pitkään kun se on mahdollista![/QUOTE]


Nimenomaan ! Ei elämä niin kuin kirjoissa, annat asioiden nyt sujua omalla painollaan ja katsoa tilannetta mikä on parasta sillä hetkellä. En kyllä taaskaan kerran tajua tätä ikäero hässäkkää, mikä siinä on niin oleellista että ikäeron pitäisi olla mahdollisimman pieni ? Itselläni on omiin sisaruksiin 5 ja 6 vuotta ikäeroa ja mitä parhaimmat välit olleet heihin aina.
 
Juuri sanoin etten halua että ikäero on "mahdollisimman pieni" vaan joku pari kolme olisi kiva. Miehellä ja miehen serkulla ei ollut paljoakaan yhteistä 5-6v vanhempiin veljiinsä, mutta 3v nuorempien kanssa kyllä olivat alusta asti kuin paita ja peppu.
 
Ja milläs minä noita asioita tällä hetkellä olen määräämäänkään? Kunhan mietin :D Niinkuin jo sanoin tuolla aikaisemmin. Kuten myös sanoin että vaikka pyrkisimme siihen että toinen saisi tulla tähän perään, niin kouluahan sitä olisi jatkettava mikäli luonto niin hoitaa ettei kakkosesta ala kuulua.
 

Yhteistyössä